Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Riistavuoren puisto 70 vuotta

Kuva: Lauri Nordberg

Helsingin olympiakisat käytiin kesällä 1952. 70 vuotta on nyt kulunut myös toisesta merkittävästä tapahtumasta. Etelä-Haagan Riistavuoren puiston asemakaava vahvistettiin 9.8.1952. Puiston 70-vuotispäivän johdosta Riistavuoriryhmä järjestää harjun laella 14.8.2022 puistopiknikin.

Riistavuoren puisto on lähes 14 hehtaaria käsittävä monipuolinen metsä- ja kallioalue, joka rajoittuu Vihdintiehen. Sen läpi kulkee kauniisti mutkitellen valaistu ulkoilutie, joka jatkuu radan alituksen jälkeen luonnonvaraisena reittinä ja ekologisena käytävänä aina Vantaalle asti ja toisaalta Keskuspuistoon. Riistavuoren puisto on päiväkotilasten päivittäinen leikki- ja puuhailualue ja palvelee lähistön kouluja opetuksessa. Se on virkistävä kävelypaikka Riistavuoren seniorikeskuksessa asuville ja asioiville.

Etelä-Haagassa on 12 555 asukasta. Arviolta noin 8 000:lle heistä Riistavuoren puisto on ainoa merkittävä lähivirkistysalue.

Kaupunki suunnittelee puistoon ”bulevardikaupunkia”

Kaupunki suunnittelee puiston rakentamista kantakaupunkimaisen tehokkaasti ns. bulevardikaupungiksi 2 500 asukkaalle. Se tukeutuisi Vihdintielle rakennettavaan raitiotiehen. Suunnitelma perustuu vuoden 2016 yleiskaavaan ja vuonna 2019 hyväksyttyyn kaavarunkoon. Sen mukaan puistoon tulisi kaksi kortteliriviä asuintaloja ja ulkoilureitti niiden välissä muuttuisi kaduksi. Uusien rakennuskortteleiden ja vanhojen kerrostalojen väliin jäisi 50-60 metrin levyinen metsäkaistale.

Asukkaat teettivät vaihtoehtosuunnitelman

Riistavuoriryhmän toimesta tilattiin Arkkitehtitoimisto Tapani Launikselta vaihtoehtosuunnitelma. Se perustui Pro Haaga r.y:n antamaan kriittiseen lausuntoon. Suunnitelmassa Vihdintien reunaan tulisi rivi pääasiassa 6-kerroksia asuinrakennuksia, pohjoisimmassa korttelissa vähän korkeampia, kuten kaupungin suunnitelmassa. Ulkoilutie säilyisi nykyisellään eikä sen itäpuolelle rakennettaisi mitään. Vihdintien puolelle kaavailtuja rakennuksia on vaihtoehtosuunnitelmassa muutettu niin, etteivät niiden siipirakennukset tunkeudu pitkälle metsään ja keskeinen näköalakallio säilyy koskemattomana. Ideana on, että ulkoilutiellä liikkuessaan kulkija tuntisi koko ajan olevansa metsässä.

Riistavuoriryhmän tilaama vaihtoehtosuunnitelma.

Puolueilta kysyttiin kantaa

Riistavuoriryhmä teki ennen kuntavaaleja puolueille kyselyn siitä, mikä kolmesta vaihtoehdosta on lähinnä puolueen käsitystä: 1) puisto säilytetään nykyisellään, 2) rakennetaan kaupungin suunnitelman mukaan tai 3) rakennetaan vaihtoehtosuunnitelman mukaan. Vasemmistoliitto, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit kannattivat vaihtoehtosuunnitelmaa. Muut puolueet eivät ottaneet kantaa tai vastanneet kyselyyn. Haagalaiset ja luonnon ystävät ovat kiitollisia mainituille puolueille niiden selkeästä kannanotosta. Nyt muiltakin puolueilta odotetaan vastausta.

Koulut pelastivat kerran puiston

Riistavuoren puisto on ollut ennenkin uhattuna. Vuonna 1991 uutta yleiskaavaa laadittaessa puisto ja osa Haagan puistoa oli merkitty rakennettaviksi. Haagan Työväenyhdistyksen aloitteesta Helsingin toisen normaalikoulun johtokunta ja vanhempainyhdistys asettuivat Pro Haaga r.y:n ohella sitä vastustamaan. Ne huomauttivat, viitaten myös SYK:n ja Lärkanin tarpeisiin, että aluetta käytetään aktiivisesti mm. ympäristöopin, biologian ja liikunnan oppitunneilla ja esittivät, että sitä edelleen kehitettäisiin luonnon ymmärtämistä ja luonnossa liikkumista edistäviin tarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelua johtavan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen (sdp) toimesta päätettiinkin luopua Riistavuoren puiston rakentamisesta. Ensi vuonna puiston kulmaan on tulossa vielä yksi suuri koulu, englantilainen koulu.

Tänään vastaavassa asemassa on apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr). Huomioon ottaen hänen ja Vihreiden monet kannanotot luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asukkaiden lähivirkistysalueiden turvaamiseksi toivotaan, että häneltä saataisiin samanlainen kannanotto kuin Korpiselta aikanaan. Emme tarvitse lisää kaupunkia, vaan lisää puistometsiä Helsinkiin. Tai edes, että nykyiset säästettäisiin.

Vihdintien ratikka kallis ja tarpeeton

Valtuuston suurin ryhmä on kokoomuksen valtuustoryhmä. Se on perinteisesti kantanut huolta veronmaksajien rahojen järkevästä käytöstä. Sen piiristä löytyvät myös valtuuston taloudellisissa asioissa terävimmät aivot. Jo edellisellä valtuustokaudella ryhmä suhtautui varauksellisesti Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaan, johon Vihdintien ns. pikaratikka kuuluu. Se perustui kaupungin talousjohdon käsityksiin siitä, että suunnitelman kustannuksia ja hyötyjä ei ollut riittävästi selvitetty. Kokemukset osoittavat, että tällaisissa hankkeissa kustannukset helposti karkaavat käsistä.

Vihdintien raitiotien osalta uusi kustannusten ja hyötyjen tarkastelu on käynyt entistä ajankohtaisemmaksi. Espoon kaupunkirata on päätetty rakentaa, ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2028. Sen jälkeen junien vuorotiheys Rantaradalla kasvaa huomattavasti. Valimon asemaa on tarkoitus pidentää niin, että se ulottuu Vihdintien sillan alle. Riistavuoren puolelta pääsisi sinne suoraan. Kuka käyttäisi Munkkiniemen kautta kiertävää, 25-30 minuuttia vievää ratikkaa, kun Valimon asemalta pääsisi junalla ydinkeskustaan 10 minuutissa?

Poikittaisliikennettä länteen palvelee hyvin nykyinen bussilinja 52. Linjaa ei voida lakkauttaa, koska se palvelee laajempia alueita, Kuninkaanportista Kannelmäen Prisman, Huopalahden aseman ja Munkkiniemen kautta Otaniemeen. Reitillä ei tarvita bussia suurempaa kapasiteettia. Länsi-Vantaalta tai Espoosta tulevien bussilinjojen lakkauttaminen heikentäisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Vihdintien ratikalle ei siten ole liikenteellisiä perusteita. Junat, Raide-Jokeri ja bussit palvelevat kaikkia jalankulkuetäisyydellä ilman mainittavia lisäkustannuksia.

Ylitehokas rakentaminen vai kohtuullinen kompromissi?

Uskon, että kokoomus päätyy huomaamaan, että Vihdintien ratikassa ei ole mitään järkeä. Aika on ajanut sen ohi. Tällöin poistuu myös peruste rakentaa Riistavuoren puisto ylitehokkaasti. Voidaan tyytyä kohtuulliseen, järkevään kompromissiin ja rakentaa vaihtoehtosuunnitelman mukaan. Jos kaupungin nykyiset suunnitelmat toteutuvat, rakastettua puistometsää ei enää viiden vuoden kuluttua ole.

Teksti: Lauri Nordberg

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ympäristöjuristi ja Riistavuoriryhmän vetäjä.