Kannanotto Kuninkaantammentien hiihtoreitin suunnitelmasta
Lähetimme 3.5.2022 kaupunkiympäristökautakunnalle ja kaupunkiympäristön toimialajohtajalle kannanoton koskien Kuninkaantammentien hiihtoreitin puistosuunnitelmaa:
Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Lautakunnan tämän päivän kokouksen asialistalla on Kuninkaantammentien hiihtoreitin suunnitelma asiakohtana 5.
Suunnitelmapiirroksen VIO6241/1 mukaan latureittiä varten rakennettaisiin ulkoiluväylä, jonka käyttöleveys olisi 3,3 metriä. Suunnitelmapiirroksen leikkaus A‒A paljastaa, että ulkoiluväylän vaatiman maastokäytävän leveys olisi pengerluiskien ja valaisinpylväiden takia huomattavasti suurempi, noin 5,5 metriä. Oireellista on, että ulkoiluväylän kokonaisleveyttä ei poikkileikkauskuviin ole merkitty:
Väylän leveys hahmottuu, kun sitä verrataan suomalaisen maantien leveyteen. Suomessa kantatien ajoradan leveys on 7 metriä, kuten väyläviraston ohje (s. 20) kertoo:
https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2021-16_tien_poikkileikkauksen_web.pdf
Asemakaavamääräykset
Puistosuunnitelman selostuksen mukaan suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu VR-merkinnällä. Selostus jättää mainitsematta, että Pitkäkosken rinnelehtoa vastapäätä Kuninkaantammentien eteläpuolella asemakaavassa on SL-2 merkintä:
https://kartta.hel.fi/helshares/kaavapdf/11905.pdf
Kaavassa SL-2 -aluetta koskee määräys: ”Luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettu alue, jolla on erityinen virkistyskäyttömerkitys.”
Keskuspuiston kaava-aluetta koskevien yleismääräysten mukaan ”toimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa alueen virkistyskäytölle, luontoarvoille tai maisemalle.”
”Luonnonsuojelualueiden ja muiden säilytettävien luontokohteiden sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisedellytykset turvataan.”
”Kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.”
”Toimintojen, reittien, kasvillisuuden ja valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon maisema-, turvallisuus ja viihtyisyysnäkökohdat.”
”Linnustolle ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava.”
Suunnitelmasta puuttuvat luontovaikutusten arviot
Puistosuunnitelman esittelijän tekstissä mainitaan, että ”puiden kaatamisesta ei ole haittaa liito-oraville, mikä on tarkistettu suunnittelun yhteydessä”. Puistosuunnitelma-aineistoon ei kuitenkaan sisälly minkäänlaista liito-oravakartoitusta. Ei siis ole tiedossa, millä tavoin suunnitelman haitattomuus liito-oraville on ”tarkistettu”.
Latureittisuunnitelma sijoittuu arvokkaalle lepakkoalueelle. Yli viisi metriä leveän maastokäytävän raivaamisen ja 28 läpimitaltaan yli 20 senttimetrin puun kaatamisen vaikutuksia lepakoihin ei suunnitelmassa ole arvioitu.
Latukäytävä sijoittuisi arvokkaalle metsä-, kääpä- ja linnustoalueelle, jonka oli alun perin tarkoitus kuulua vuonna 2020 perustettuun Haltialanmetsän luonnonsuojelualueeseen. Se, että Kuninkaantammentien eteläpuolelle jätettiin 25 metriä leveä kaista vanhaa metsää luonnonsuojelualueen ulkopuolelle, ei perustunut luonnontieteellisiin tosiasioihin.
Haltialanmetsän luonnonsuojelualuetta perustellaan kohdekuvauksessa https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/195671/ muun muassa seuraavasti:
”Haltialanmetsä on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama metsäkokonaisuus, jolla on valtakunnallista suojeluarvoa erityisesti monien luontotyyppiensä, huomattavan lahopuumääränsä sekä uhanalaisen ja vaateliaan kääväkäslajistonsa ansiosta.”
”Haltialanmetsän alue on merkittävä myös muiden lajien esiintymisen kannalta. Alueella on havaittu yhteensä 210 putkilokasvitaksonia, joiden joukossa on useita Helsingissä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja sekä muutamia valtakunnallisesti silmällä pidettäviä ja alueellisesti uhanalaisia putkilokasvilajeja.”
”Pesimälinnusto on lajistollisesti ja määrällisesti edustava. Vanhan metsän suosijoista erityisen runsaana esiintyy puukiipijä, samoin kuin Suomessa harvalukuiset idänuunilintu ja pikkusieppo.”
”Lisäksi alueella on melko edustava kuusella elävä kovakuoriaislajisto. Monipuoliseen lajistoon kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös mm. liito-orava, näätä, villisika ja hirvi.”
”Monimuotoisuusarvojensa lisäksi Haltialan alue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä virkistysalueita sekä merkittävä opetus- ja retkikohde.”
Se, mikä on sanottu Haltialanmetsän luonnonsuojelualueesta, pätee myös puistosuunnitelman alueella kasvavaan vanhaan metsään.
Suunnittelualueen metsän kiistämättömistä arvoista huolimatta latureittisuunnitelman laatimisen yhteydessä on laiminlyöty maastokäytävän raivaamisen vaikutusten arviointi liito-oraviin ja lepakoihin sekä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin, putkilokasveihin, kovakuoriaisiin sekä sammaleisiin ja jäkäliin.
EU:n luontodirektiivi ja luonnonsuojeluasetus, jolla direktiivi Suomessa on pantu toimeen, suojelee liito-oravaa sekä kaikkia Suomessa tavattavia lepakkolajeja, 15 kovakuoriaislajia, 32 putkilokasvilajia sekä 18 sammal- ja jäkälälajia:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajien_esittelyt
Luontodirektiivin nojalla suojellut lajit mainitaan myös luonnonsuojeluasetuksen liitteissä:
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210521
Niin kauan kuin luontodirektiivin liitteissä II ja IV sekä luonnonsuojeluasetuksen liitteissä 2(a), 3(a), 3(b) ja 4 mainittuja eläin- ja kasvilajeja ei suunnittelualueella ole kartoitettu, ei Kuninkaantammetien hiihtoreittiä voida edes harkita.
Helsingissä 3.5.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Liitteet:
Kartta 5. Kuninkaantammentie ja voimassa oleva asemakaava (ks. artikkelikuva)