Mielipide Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Luonto-Liiton metsäryhmä antavat seuraavan yhteismielipiteen Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta.
Kiitämme Helsingin kaupunkia nähtävilläoloajan hyvästä harkinnasta. Vuodenvaihteen aiheuttama kiire ja rauhoittumisen tarve on selvästikin ymmärretty aloittamalla kommentointi riittävän aikaisin ennen pahimpia joulukiireitä ja jatkamalla sitä riittävän pitkälle uuden vuoden arkiviikkoihin (DL 16.1). Kommentoinnin aikataulu on mahdollistanut muun muassa useita yhdistysten tekemiä maastokatselmuksia, joiden tuloksia on pystytty hyödyntämään varsinkin tämän mielipiteen liitteenä olevissa kuviokohtaisissa kommenteissa.
Suunnitelman vaatimat jatkotoimenpiteet
Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnos on nykymuodossaan vanhentunut ja toteuttamiskelvoton. Se ei vastaa kaupungin omia monimuotoisuuden huomioinnille sekä metsänhoidon suuntaamiselle viime vuosina asetettuja tavoitteita eikä myöskään nykyisessä kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Esitämmekin, että suunnitelma palautetaan uuteen valmisteluun seuraavilla jalostustavoitteilla:
1) Esitetyt harvennushakkuut tulee kategorisesti poistaa sekä eräissä tapauksissa korvata rajoitetulla yksittäisten ongelmapuiden poiminnalla.
2) Esitettyjä pienpuuston hoidon (=aluspuuston harventaminen), taimikonhoidon sekä nuorten metsien harvennuksien määriä tulee merkittävästi vähentää ja toimenpiteet kohdentaa nykyistä selkeämmin vain reunojen lähimetreihin sekä taimikonhoidon ja nuorten metsien harvennusten osalta puustoltaan erityisen yksipuolisiin istutusmetsiköihin.
3) Esitetyistä uudistushakkuutoimenpiteistä on syytä luopua tai sitten korvata ne rajoitetuilla poimintahakkuilla.
4) Suunnitelman toimenpiteissä on syytä unohtaa ei-välttämättömät toimenpiteet ja tällä tavoin ennakoivasti huomioida se, että Länsi-Herttoniemen metsäselänteellä on huomattavia suojeluarvoja. Tulemme myöhemmin virallisesti esittämään Länsi-Herttoniemen metsäselänteen mahdollisimman laajaa sisällyttämistä Helsingin seuraavaan luonnonsuojeluohjelmaan.
5) Vieraslajitorjunnan painoarvoa ja konkretian tasoa on suunnitelmassa olennaisesti nostettava. Suunnitelmaan tulee kirjata kuviotasoisesti ne torjuntatoimet, jotka kaupungin metsäpuoli sitoutuu suunnitelmakaudella vähintään toteuttamaan. Torjuntatoimissa tulee priorisoida Viikki-Vanhankaupunginlahden Natura-alueen lähialueiden vieraslajiesiintymien torjunta.
6) Suunnitelmassa on syytä olennaisesti lisätä arvometsien hoitoluokkaan esitettävien metsien määrää.
Esittelemme taustat ja tarkemmat perustelut näille tavoitteille seuraavissa kappaleissa.
Aikaisemmasta historiasta
Olemme historian aikaisemmissa vaiheissa kommentoineet huolestuneina useampaan kertaan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa edeltänyttä ja osin ohjaavaa Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelmaa. Lähes kaikki 27.10.2020 yleisten alueiden suunnitelman luonnoksesta annetun yhteismielipiteen (https://www.sll.fi/helsinki/2020/11/02/lausunto-herttoniemen-aluesuunnitelman-luonnosversiosta/) jatkosuunnittelua koskevat huolenaiheet konkretisoituvat nyt nähtävillä olevassa Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksessa.
Liikaa hoitoa liian arvokkailla alueilla
Esitetyissä hoitokohteissa on liikaa sellaisia luontoarvoiltaan merkittäviä tai sellaisiksi nopealla aikavälillä kehittyviä metsiä, joissa ei ole järkevää toteuttaa muuta kuin reitteihin, tontteihin, teihin tai muihin reuna- tai oleskelualueisiin rajautuvien kaatumavaarallisten puiden alasottoja sekä rajoitettua reunan lähimetrien pienpuuston käsittelyä. Laajemmat hakkuu- ja hoitosuunnitelmat näille kohteille ovat selvästi metsän tunnulle ja luontoarvoille haitallisia ja siten kaupunkistrategian vastaisia. Ongelmat keskittyvät Länsi-Herttoniemen selännemetsiin sekä Herttoniemen ja Porolahdenpuiston monipuolisiin lehtoihin.
Toimenpiteiden pinta-alasta
Luonnoksen sivulla 11 on esitetty suunnitelmasta toiseen melko samankaltaisena toistuva näkemys, jolla vähätellään esitettyjen hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden määrää: ”Alueita, joille ei esitetä hoitoa, on laskennallisesti noin puolet alueen pinta-alasta. Kuten jo edellä mainittu, todellinen hoidon ulkopuolelle jäävien alueiden pinta-ala on kuitenkin paljon tätä suurempi, koska useimmiten toimenpiteeksi merkityllä kuviolla hoito tehdään vain pienellä osalla kuviota, muutama puu sieltä täältä reitin-, tien tai tontinvarresta poistaen. Liitteissä olevaan toimenpidekarttaan on merkitty sinisellä rasteroinnilla ne kuviot, joissa toimenpideala on todellisuudessa murto-osa kuvion kokonaispinta-alasta”.
Edellä olevien linjausten ja kuviokohtaisten hoitoesitysten epämääräisyyden yhteisvaikutus on sellainen, että osallisten on melko mahdoton arvioida sitä, mikä tulee olemaan hakkuu- ja hoitoesitysten todellinen pinta-ala ja vaikuttavuus.
Osallisten ja toimenpiteiden järkevän toteuttamisen kannalta ongelman muodostaa myös se, että missään ei ole kunnolla määritelty, millä leveydellä reunojen valta- ja aluspuustoa on tarkoitus hoitaa niissä lukuisissa tapauksissa, joissa tarkempaa konkretisointia ei ole tehty. Aikaisemmissa suunnitelmissa hoitovyöhykkeeksi on yleensä esitetty tarpeettoman laaja täysikasvuisen puun mitta (noin 25 m?). Jos Herttoniemen suunnitelma-alueella on tarkoitus toimia tämän mittaisellaa vyöhykkeellä, merkittävä osa lukuisien kuvioiden pinta-alasta on hoitovyöhykkeen piirissä. Monissa tapauksissa kuvioiden koko, muoto ja suhde reitteihin tai tonttien ja teiden reunoihin luo tilanteen, jossa täysikasvuisen puun mitta tuo toimenpiteiden piiriin niin merkittävän osan kuvion pinta-alasta, että ei ole aivan totuuden mukaista todeta toimenpiteiden kohdentuvan vain pieneen osaan kuviosta. Suunnitelmassa käytetään myös ilmaisua murto-osa, joka viittaa arkikäytössä selvästi alle 10 prosentin osuuteen. Toki on myös tilanteita, joissa reunan osuus laajahkon kuvion pinta-alasta on niin pieni, että lopputuloksen luonne vastaa suunnitelmassa käytettyjä ilmaisuja.
On syytä tiedostaa se, että varsinkin isojen puiden poistamisen sekä aluspuuston merkittävän vähentämisen vaikutus näkyy ja vaikuttaa metsämaisemassa huomattavasti laajemmin kuin pelkästään synnytettyjen kantojen pinta-alan verran.
Hoidolle esitetyt tavoitteet ja hoitotoimenpiteiden perustelut
Kuviotasoisilla hoitotoimenpiteillä tavoitellaan suunnitelmassa useimmiten ”puuston elinvoimaisuutta, kerroksellisuutta ja sekapuustoisuutta”. Näiden ominaisuuksien ”parantamista” tai ”kehittämistä” käytetään vastaavasti toimenpiteiden perusteluna lähes tautologisella tavalla.
Huomattava joukko näillä tavoitteilla ja perusteilla käsiteltäväksi ehdotetuista kuvioista on jo valmiiksi puustoltaan nyt ja ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa elinvoimaisia, kerroksellisia sekä riittävässä määrin sekapuustoisia. Usein esitetyt toimenpiteet, varsinkin valta- ja pienpuuston harventaminen, heikentävät valmiiksi rakenteeltaan monipuolisten kuvioiden luonto- ja maisema-arvoja.
Esitetyt toimet eivät myöskään useimmiten lisää metsiköiden puuston ”elinvoimaa”, koska tämän epämääräisen metsäominaisuuden käsitteessä on 2020-luvun kaupunkimetsänhoidossa syytä olla mukana, metsäluonnon monimuotoisuuden takia elävien ja hyväkuntoisten puiden esiintymisen lisäksi myös lahovikaisten, kuolleiden pystypuiden sekä maalahopuiden esiintyminen. Merkittävä osa kerroksellisuuden kehittämisen tavoitteella käsiteltäväksi esitetyistä kuvioista on lisäksi jo nyt tai tulevaisuudessa vaihtelevassa määrin kerroksellisia ja osin jopa eri-ikäisrakenteisia. Nämä ominaisuudet myös säilyvät ja usein vahvistuvat, vaikka esitettyjä toimenpiteitä ei tehtäisikään tai ne korvattaisiin hyvin rajoitetulla yksittäisten ongelmapuiden poiminnalla.
Esitetyn kolmen käsittelyperusteen mantrasta on ylipäänsä syytä päästä Helsingin metsien luonnonhoidossa eteenpäin. Hyvä kehitystavoite olisi se, että kuvioiden hoitotavoitteet sekä hoidolle esitetyt perusteet avattaisiin kuviotasolla yksityiskohtaisemmin, ja samalla paremmin kaupungin omia linjauksia vastaavilla tavoilla.
Harvennushakkuista
Suunnitelmassa on mukana selvästi liikaa valtapuuston harvennuksia. Harvennusten määrä ja kohdentuminen on ilmeisessä ristiriidassa muun muassa valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunkiympäristölautakunnan loppuvuodesta 2020 tekemien harvennusten määrän vähentämistä ja tarkempaa kohdentamista koskevien linjausten kanssa.
Esitettyjen harvennushakkuiden järkevyys tulee tarkastella kriittisesti hyötyjen ja haittojen näkökulmasta. Lähinnä harvennushakkuita voi perustella vierasperäisiä puulajeja kasvavissa metsissä sekä puustoltaan ja rakenteeltaan erityisen yksipuolisissa istutuskuusikoissa ja -männiköissä.
Pienpuuston käsittelystä
Suunnitelmasta puuttuvat konkreettiset pinta-alatiedot siitä, millä pinta-alalla pienpuuston hoitoa eli aluspuuston harvennusta on tarkoitus tosiasiassa tehdä. Pohjakarttojen perusteella on ilmeistä, että määrä tulee hehtaaritasolla olemaan moninkertainen siihen nähden, mihin löytyy asialliset perusteet. Suunnitelmassa ei selvästikään ole tunnistettu muun muassa pienpuuston keskeistä merkitystä metsäpohjan kulutuksen hillinnän, poluille ohjauksen sekä metsän tunnun säilyttämisen kannalta. Pienpuustolla on lisäksi erittäin tärkeä merkitys useille lintulajeille sen tarjoaman suojan, ravinnon sekä sopivien pesäpaikkojen myötä.
Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksen sivun 191 kartalta (pienpuuston hoito) hahmottuu selvästi se, että ehdottomasti liian monella kuviolla on tarkoitus toteuttaa pienpuuston harvennusta koko kuvion tai valtaosan kuviosta kattavalla pinta-alalla.
Alueilla tekemiemme maastokäyntien perusteella valtaosalla pienpuuston hoitokuvioista ei seuraavalla kymmenvuotiskaudella ole mitään erityistä pienpuuston hoitotarvetta. Jos tarvetta kuvioilla on, se yleensä rajoittuu reunojen lähimetrien kohtiin, jossa pienpuuston määrä on valoisuuden takia tarpeettoman suuri.
Suunnitelma-alueella pienpuuston hoidon osalta korostuvat järkevinä mahdollisina hoitokohteina ulkoilureittien lähimetrit sekä erityisesti ne risteyskohdat, joissa turvallisuus edellyttää erityisen hyvää näkyvyyttä.
Taimikonhoidoista ja nuoren metsän hoidoista
Hoitokohteet vaikuttavat jakautuvan perusteltuihin (mm. istutetut nuoret tervalepikot ja jalopuumetsät) sekä tarpeettomiin (monilajiset nuoret sekapuustot). Pääosa jälkimmäisistä on syytä jättää käsittelemättä, jolloin ne toimivat muun muassa luontaisina suojapaikkoina häiriöherkälle lajistolle, kuten satakielelle ja leppälinnulle.
Vieraslajitorjunnan tarpeen sivuuttaminen
Suunnitelma-alueella on ilmeistä tarvetta kaupungin suorittaman vieraslajitorjunnan pikaiselle tehostamiselle. Jo tällä hetkellä selviksi ongelma-alueiksi on syytä nimetä Fastholman lumenkeräyspaikka ympäristöineen, Marjaniemen siirtolapuutarhan lähialueet sekä Mustapuron ympäristö.
Suunnitelmassa on myös syytä lopultakin ymmärtää metsänhakkuiden, varsinkin harvennus- ja uudistushakkuiden rooli, vieraslajien leviämisen vauhdittajana. Tiedossa olevien vieraslajiesiintymien alueilla ja läheisyydessä on syytä kaikin keinoin välttää valta- ja aluspuuston harventamista, jotta ei toimenpiteiden sivutuotteena pahenneta metsien avartamisella vieraslajiongelmaa.
Vieraslajitorjunnan tehostamisen tarve suunnitelma-alueella on niin suuri, että torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa vapaaehtoisten työpanoksella, vaan kaupungin on tehtävää urakkasuunnitelma ja ryhdyttävä toteuttamaan sitä mitä pikimmin. Vieraslajitorjunta on syytä nostaa suunnitelma-alueelle luonnonhoidon kiireellisimpään ja merkittävimpään rooliin.
Hoitoluokista
Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma näyttää uusintavan Herttoniemen yleisten alueiden suunnitelman hoitoluokituksen. Joudumme siksi tuomaan esiin yleisten alueiden suunnitelman yhteydessä kohdistamamme kritiikin ja parannusehdotuksemme lähes sellaisenaan.
Arvometsien (C5) hoitoluokkaan esitettyjen metsien määrä on suunnitelma-alueen metsien luonne ja luontoarvot huomioiden perusteettoman alhainen. Lopputulos ei osoita ja tunnista suunnittelualueen keskeisiä luontoarvokeskittymiä asiallisella tavalla.
Hoitoluokitusta tulee olennaisesti muuttaa siten, että arvometsähoitoluokkaan sisällytetään vähintään:
- Länsi-Herttoniemen maakunnallisesti arvokas luontoalue (Uudenmaan liitto 2019)
- arvoluokkien I ja II kääpäalueet Länsi-Herttoniemen metsäselänteeltä (samat alueet ovat pääosin edellä mainittua kohdetta tai muita luokkien I, II ja III METSO-kuvioita),
- Hiidenkirnunrinteen metsäalueen lahopuustoiset lehto- ja kangasmetsät
- osa-alueen 7 (Herttoniemen ja Strömsin kartanopuistot sekä Porolahdenpuisto) puustorakenteeltaan monipuolisimmat lehtometsäkuviot.
Seuraavaan luonnonsuojeluohjelmaan varautumisesta
Helsingin kaupunki on sitoutunut uuden, vuosia 2025–2034 koskevan luonnonsuojeluohjelman laadintaan. Ohjelman valmistelu on käynnistymässä jo lähivuosina.
Länsi-Herttoniemen metsäselänne kuuluu yhtenäisenä metsäisenä luontoalueena Helsingin arvokkaimpiin suojelemattomiin metsäkohteisiin. Sen merkitys on sekä luontotyyppien että lajiston suojelun kannalta arviomme mukaan jopa valtakunnallisesti merkittävä. Samaa arvoluokkaa on sen merkitys luontoharrastuksen ja luonnon virkistyskäytön kannalta. Luontojärjestöt tulevat esittämään metsäselänteen metsien laajaa liittämistä tulevaan luonnonsuojeluohjelmaan siinä vaiheessa, kun ohjelman valmistelu virallisesti käynnistetään.
Arviomme mukaan metsäselänteen alueelle esitetyt lukuisat hakkuu- ja hoitotoimet heikentävät kokonaisvaikutukseltaan olennaisesti alueen suojeluarvoja. Toimenpiteitä olennaisesti vähentävät muutokset ovat paitsi perusteltuja, myös välttämättömiä.
Helsingissä 16.1.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Aleksi Mikola
puheenjohtaja, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry
Ida Korhonen
puheenjohtaja, Luonto-Liiton metsäryhmä
Liite. Kuviokohtaiset kommentit suunnittelualueen ongelmallisimmista kuvioista (HUOM! Kommentit eivät ole kattavia. Niiltä osin, kun yksityiskohtaiset kommentit puuttuvat, voimassa ovat tässä yleisessä osassa esitetyt näkemyksemme eri hoitotoimenpiteistä.)
Lisätietoja:
Emilia Pippola, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: helsy(ät)sll.fi / puh. 050 3011 633
Riitta Malve, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: riittamalve(ät)gmail.com / puh. 050 5718 146
Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry: suojelusihteeri(ät)tringa.fi