Mielipide Hä­meen­lin­nan­väy­län ja Kuninkaantammen eri­ta­so­liit­ty­män suun­ni­tel­ma­luon­nok­sis­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on antanut erikseen mielipiteen samanaikaisesti nähtävillä olevasta Kuninkaantammen eritasoliittymän ja ympäristön asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Tässä tiesuunnitteluun liittyvässä mielipiteessä uusitaan kyseisen asemakaavamielipiteen keskeisin asiasisältö.

Yleisiä huomioita

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää hyvänä, että tiesuunnittelu ja asemakaavoitus kulkevat selkeästi yhdessä vuorovaikutuksen ja päätöksenteon osalta. On myös hyvä, että eritasoliittymän suunnitteluun keskittyvän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan osallisille myös se, että tarkoituksena on eritasoliittymän kaavoittamisen ohella jatkaa myös muuta alueidenkäytön suunnittelua. Varsinkin yhteisvaikutuksien hahmottamisen kannalta tämä on hyvä asia.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toivoo, että nämä molemmat suunnitelmat valmistellaan sellaisella aikataululla, että muun muassa tarvittaville lisäselvityksille ja hyvälle vuorovaikutukselle on riittävästi aikaa.

Hankealueen sijaintiarvoista

Uutta eritasoliittymää sekä lisärakentamista suunnitellaan alueelle, jonka poikki kulkee maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys Keskuspuiston luoteisosan sekä Kaarelan luonto- ja viheralueiden välillä. Kyseessä ei ole pelkästään ulkoilureittiyhteys eikä sitä tule asemakaavassa tai tiesuunnittelussa myöskään korostetusti sellaisena tarkastella. Onkin hyvä, että suunnitelman asiakirjoissa on listattu mm. tarve säilyttää ja kehittää liito-oravan kulkuyhteyksiä alueella. Liito-oravan liikkumistarpeiden lisäksi on syytä pyrkiä edistämään mahdollisuuksien mukaan myös metsäisten luontokohteiden säilymistä sekä metsäluonnon yleisen kytkeytyneisyyden säilyttämistä.

Hankealueen poikki kulkeva, maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa viheryhteystarvemerkintänä sekä Helsingin yleiskaavassa 2016 viheryhteytenä. Jälkimmäisen kaavamerkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys antavat hyvä osviittaa myös eritasoliittymän sekä mahdollisen muun maankäytön suunnitteluun: ”Laajojen virkistysalueiden välinen, sijainniltaan ohjeellinen yhteys, viherakseli tai puistojen sarja, joka palvelee virkistys- ja/tai ekologisena yhteytenä. Alueiden suunnittelussa viheralueet tulee liittää luontevasti toisiinsa. Kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheryhteyksien yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettava huomioon. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta puistomaiseen ja luonnonmukaiseen. Tarvittaessa rakennetaan vihersiltoja tai -alikulkuja.”

Ekologisen viheryhteyden toiminnallinen parantaminen tulee nostaa vielä vahvemmin yhdeksi kaava- ja tiesuunnittelun päätavoitteista. Tämä edellyttää muun muassa mahdollisten vihersiltojen ja/tai alikulkujen selvittämistä.

Hankealueen luontotietopohjassa pahoja katveita

Helsingin luontotietojärjestelmässä hankealueelta on tunnistettu verkoston osana kehitettävän ekologisen yhteyden lisäksi vain yksi liito-oravan ydinalue sekä eteläosaltaan hankealueen ulkopuolelle jäävä Håkansbergin laakson lintualue Hämeenlinnanväylän länsipuolelta sekä väylän itäpuolinen Kuninkaantammen länsipään suon arvokas kasvikohde.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsoo tarpeelliseksi korostaa sitä, että hankealueen osalta kaupungin luontotietojärjestelmän tietopohja on tavanomaista selvästi puutteellisempi. Osaltaan tämä johtuu siitä, että vain osa hankealueesta on kaupungin omistuksessa. Muun muassa METSO-selvityksiä on tehty vain kaupungin omistuksessa olevilla alueilla, eikä edes niillä kattavasti.

Olennaisimmat tietokatveet liittyvät tälläkin alueella metsäluontoarvoihin. Esitämme, että alueella selvitetään kattavasti mahdolliset luonnonsuojelulain 29 § luontotyypit, METSO-kriteerit täyttävien metsien esiintyminen sekä lehtojen ja piensoiden osalta uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit. METSO-selvitys on tarpeen erityisesti siksi, että sen avulla on mahdollista tunnistaa myös luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kangas- ja kalliometsät, suomuuttumat ja -turvekankaat sekä puustorakenteen monipuolisuuden ja lahopuuston vuoksi arvokkaat kulttuurilehdot. Näiden em. arvojen identifiointiin luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukainen luokittelu ei sovellu.

Mikäli alueella esiintyy merkittävä määrä lahopuustoisia elinympäristöjä, on syytä selvittää näiden osalta keskeiset lajistoryhmät (käävät, lahopuusta riippuvaiset sammalet). Myös hankealueen liito-oravatilanteen mahdollinen kehittyminen on syytä selvittää keväällä 2021.