Mielipide Mellunkylän ja Vesalan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta sekä muusta suunnitteluaineistosta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Mellunkylän ja Vesalan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta sekä muusta suunnitteluaineistosta
Yleistä
Suunnittelualueella lienee mahdollista toteuttaa monia muita alueita paremmin kaavailtua täydennysrakentamista ilman Helsingin nykyiselle viherrakenteelle koituvaa erityisen merkittäviä haittaa. Vaarana on kuitenkin se, että jo nykyiselläänkin ”lähivirkistysaluepulasta” kärsivät alueet muuttuvat täydennysrakentamisen takia kohtuuttoman epäviihtyisiksi.
Siksi alueen säilyneet viheralueet ansaitsevat saada varsinkin suunnitteluperiaatteissa esitettyä konkreettisemmat huomiointikirjaukset.
Luontoarvojen huomiointi suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa
Laakavuorenpuisto on kuvattu suunnitteluperiaatteissa (sivu 4) lähinnä tärkeämpää Mellunmäen kaupunginosapuistoa täydentäväksi alueelliseksi viheryhteydeksi, jonka yhteyksiä ympäröiviin alueisiin tulee kehittää. Todellisuudessa Laakavuoren kallioalue liittyy suoraan Vantaan puolella sijaitsevaan Myllymäen alueeseen ollen sen läntisin osa. Alue on todettu vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi Uudenmaan liiton Uusimaa 2050-kaavaan liittyvissä luontoselvityksissä ja se on huomioitu V/luo-alueena myös Vantaan yleiskaavassa. Myös Mellunmäen kaupunginosapuiston METSO-arvoja omaava pohjoisosa liittyy suoraan Myllymäen metsiin.
Laakavuorenpuiston ja Mellunmäen kaupunginosapuiston ylikunnallinen kytkeytyneisyys Vantaan puolen luontoalueisiin on syytä käydä ilmi myös suunnitteluperiaatteiden kuvauksissa ja kartta-aineistoissa. Lisäksi suunnitteluperiaatteisiin on syytä lisätä tavoitteeksi kytkeytyneisyyden säilyttäminen Vantaan puolen Myllymäen metsäalueeseen.
Suunnitteluperiaatteissa (s. 4) luontoarvojen huomioinnin kohteeksi on rajattu vain Mellunkylänpuro, Vartiokylän pohjavesialue sekä alueen arvokkaat kasvi- ja luonnonmuistomerkkikohteet. Lisäksi ympäristön vaalimisen alla nostetaan esille I maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet lähinnä museoviraston kanssa konsultoitavana asiana.
Mihin on unohdettu luontokohteista pinta-alallisesti merkittävimmät eli metsäluontoarvoja omaavat alueet? Näitä on muun muassa Mellunmäenpuiston kaupunginosapuistossa, Laakavuorenpuistossa sekä Kalvikintien ja Itäväylän risteyksen länsi-luoteispuolella.
Metsäiset luontoarvot on yksilöity lähtökohdat- dokumentissa, mutta ei jatkon kannalta olennaisemmissa suunnitteluperiaatteissa. Luonnoksessa luvattu kasvistoarvojen huomiointi tarkoittanee luontotietojärjestelmän Saariseläntien lehmusryhmää eli 0,08 ha laajuista miniluontokohdetta, jossa kasvaa kuvauksen perusteella yhteensä seitsemän metsälehmusta. Usean hehtaarin laajuiset METSO-elinympäristökeskittymät ovat merkittävyydeltään olennaisempia.
Esitämme, että suunnitteluperiaatteiden luontoarvojen vaalimiskirjausta täydennetään METSO-arvoja omaavien metsien arvojen huomioinnilla.
Luontoarvojen selvä tuhoutumisriski
Mellunmäentien vartta kulkemaan esitetty uusi pikaraitiotieyhteys ja sen varteen alustavasti tarkasteltava lisärakentaminen tuhoaisi suunnittelualueen itäosassa Kallvikintien ja Itäväylän risteyksen länsiluoteispuolella sijaitsevan 2,6 ha laajuisen metsäalueen. Alue on todettu kaupungin omissa METSO-selvityksissä metsäluonnoltaan arvokkaaksi.
Luonto-, virkistys- ja maisema-arvot hyötyisivät olennaisesti, mikäli raitiotieyhteys voitaisiin toteuttaa mahdollisimman lähellä nykyistä eteläpuolista asutusta siten, että raitiotien pohjoispuoli jäisi rakentamatta. Tällöin metsäalueen keski- ja pohjoisosa voitaisiin säästää. Esitämme tämän vaihtoehdon selvittämistä.
Lähtökohtia- luonnoksesta
Lähtökohtiin on koottu hyvä tietopaketti alueen luonteesta, rakentamisen historiasta sekä erilaisista aluetta koskevista suunnitelmista. Luontoarvojen kuvaus vaatii kuitenkin hieman täydentämistä.
Luontoarvojen kuvaukseen (sivu 19) on syytä sisällyttää myös ylikunnallisen tilanteen esittely riittävän informatiivisilla kartoilla ja selitteillä. Vantaan puolen arvokkailla luontokohteilla on tämän suunnittelualueen osalta keskeisen tärkeä merkitys myös metsäisten viheralueiden kytkeytyneisyyden ja merkityksen hahmottamisen kannalta. Kartalla on syytä osoittaa Myllymäen maakunnallisesti arvokkaaksi todettu luontoalue (21,9 ha), joka on luo-alueena niin Vantaan yleiskaavassa 2007 kuin yleiskaava 2020:n ehdotuksessa. Alueen keskeiset arvot on yksilöity hyvin Uudenmaan liiton luontoarvokoosteessa:
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf
Jostakin syystä yleiskaavojen esittelystä puuttuvat niin Helsingin kuin Vantaankin osalta yleiskaavojen nykyistä viherrakennetta säilyttävien ja suojelevien kaavamerkintöjen selitykset.
Helsingin yleiskaavan esittelyyn (sivu 10) on syytä lisätä viheryhteystarvemerkinnän selitys ja sen kaavamääräykset. Kyseisen viheryhteyden suojaaminen ei ole pelkästään VISTRA-tason kevyempi asia vaan osa yleiskaavan oikeusvaikutteista kokonaisuutta.
Sivulla 12 on tarkoitus esitellä Vantaan yleiskaavatilanne niin kartoilla kuin karttamerkintöjen selitteillä. Korrektia on esittää Vantaan puolen maankäytön osalta sekä voimassa oleva vuoden 2007 yleiskaavan tilanne että keväällä 2020 nähtäville laitetun yleiskaava 2020 ehdotusvaiheen maankäyttötilanne. Suunnittelualueen itäosaan rajautuvan Vantaan puolen maankäyttötilanne on jostakin syytä jätetty kaavavarausten selitysten osalta avaamatta (rakentamisvaraukset on kyllä kuvattu). Tasapuolisuuden vuoksi on syytä kirjoittaa selitteisiin myös VL-alueet sekä luo-alue.