Mielipide Malminkartanonhuipun asemakaavasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Malminkartanonhuipun asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen valmisteluaineistosta
Kaavan päätavoite eli Malminkartanon täyttömäen kehittäminen on perusteltua, kunhan tämä tehdään harkitusti ja alueen nykyiset keskeiset arvot tunnistaen ja mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Valmisteluaineiston ideasuunnitelmaan on koottu niin merkittävä määrä aluetta muuttavia kehittämistoimia, että kaikkien niiden toteuttaminen johtanee vääjäämättä ainakin täyttömäen linnustoarvojen heikentymiseen. Tätä heikennystä ei muutamalla uudella linnustopensaikolla kompensoida.
Kaavahankkeen asiakirjoissa ja vuorovaikutuksessa on nykyistä selkeämmin syytä nostaa esille se, että täyttömäkialue on itsessään linnustollisesti huomattavan arvokas. Käytännössä se on ainoa Luoteis-Helsingin arvoluokan II lintualue. Arvoja täyttömäelle synnyttävät sen heinikkoalueet, paju- ja koivupensaikot sekä rikkaruohokasvustot. Lisäksi alue on arvioitu erittäin arvokkaaksi useiden lintulajien muutonaikaisena levähdysalueena.
Kaavaa työstettäessä on syytä löytää kestäviä kehittämisideoita, jotka säilyttävät täyttömäkialueen keskeiset linnustoarvot sekä luovat mielellään elinpaikkoja myös muulle suojelutoimia vaativalle lajistolle (pölyttäjähyönteiset yms).
Hankealueeseen sisältyy merkittävä määrä metsiä ja puustoisia alueita täyttömäen etelä-, länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella.Täyttömäen luoteispohjoispuolisilla metsillä on keskeinen merkitys Espoon Uusmäen ja Vantaan Raappavuoren metsiä yhdistävän maakunnallisesti tärkeän metsäekologisen yhteyden säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta. Täyttömäen länsi- ja eteläpuoliset metsiköt muodostavat puolestaan ainoan jollakin tasolla säilyneen eteläpohjoisuuntaisen metsäisen ekologisen yhteyden Rasappavuoren ja Uusmäen metsistä Lassilan ja Kannelmäen metsien suuntaan.
Mitään edellä yksilöidyistä ekologisisista yhteyksistä ei ole tunnistettu edes paikallisesti merkittäviksi Helsingin kelvottomaksi asiaperusteilla luonnehdittavassa ekologisten yhteyksien aineistossa, joka löytyy kaupungin karttapalvelusta. Kaavatyön osana on syytä tehdä alueen osalta tarkempien ekologisten yhteyksien arviointi sekä huolehtia siitä, että kyseiset yhteydet säilyvät ja vahvistuvat kaavan myötä.
Helsingin luontotietojärjestelmän luontotietopohja hankealueen metsäisten luontoarvojen osalta on selvästi puutteellinen ja osaltaan vanhentunut. Osa metsistä on tunnistettu arvokkaiksi metsäverkoston kannalta (osa täyttömäen luoteispohjoispuolen metsistä), osalla täyttömäen länsipuolisista metsistä on todettu METSO-arvoja, alueen koillisosassa on liito-oravan ydinalue ja luoteisreunaan yltää pääosin Vantaan kaupungin puolella sijaitseva lahokaviosammaleen ydinalue. Todellisuudessa alueella on huomattavasti todettua laajemmin METSO-arvoja omaavia lehtoja, kangasmetsiä ja turvekankaita. Näiden metsien nykyiset arvot tulee kaavan jatkotyössä yksilöidä. Kustannustehokkaimmin tämä onnistuu teettämällä alueen metsissä METSO-kriteerit täyttävien metsien kartoitus osana kaavatyötä.
Esitämme joka tapauksessa nykytietojen pohjalta jo kaavatyön tässä vaiheessa täyttömäen länsi-, luoteis- ja pohjoispuolisten metsien osoittamista kaavassa luo-alueiksi.