Mielipide asemakaavamuutoksen (Lentoasemankorttelit) päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin kaupunki suunnittelee Malmin lentoasemalle ja sen ympäristöön uutta kaupunginosaa, minkä esirakentaminen alkaisi 2020-luvulla. Kokonaisuudessaan alue voisi valmistua kaupungin suunnitelmien mukaan noin vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki on jakanut alueen yli kymmeneen erilliseen suunnittelu- ja muutosalueeseen, mistä vireillä on vasta kolme asemakaavamuutosta: Malmin lentoaseman rakennusten käyttötarkoituksen muutos ja suojelu, Nallenrinne ja nyt OAS-vaiheessa oleva Lentoasemankorttelit. Helsingin kaupunki on laatinut muutosalueelle ns. Malmin kaavarunko -nimisen suunnitelman, mutta se ei ole oikeusvaikutteinen kaava. Hyvän kaupunkisuunnitteluperiaatteen mukaista olisi suunnitella koko aluetta kokonaisuutena. Alueella on voimassa ”valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö” -merkintä (RKY 2009, Museovirasto), mikä pitää huomioida kaikissa alueelle kohdistuvissa muutoksissa. Myös kentän alueen rakennusperintölain mukainen suojeluprosessi on kesken, koska Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä on valitus ympäristöministeriössä.
Yhdistys on tutustunut Lentoasemankorttelit-asemakaavamuutoksen päivitettyyn OAS-aineistoon ja päivitettyyn aluerajaukseen. Aineisto on ollut nähtävillä 4. – 24.11.2019. Itäosaan lisätty kaistale on sijaintinsa takia erityisen arvokas. Lisätyn alueen länsiosa on monipuolista, osin lahopuustoista kosteaa ja tuoretta lehtoa, jonka halki kulkee ulkoilureitti. Alue yhdistää eteläpuolisen edustavan ja lahopuustoisen lehtimetsälehdon (Hyttitien itäpuolinen lehto, 3,36 ha) pohjoispuoliseen laajaan ja Helsingin oloissa hyvin arvokkaaseen lehtipuuvaltaisten lehtojen kokonaisuuteen (Tattarisuon lehtometsät, 22,7 ha).
Edellä mainitulle muutosalueelle on tehty kääpäselvitykset syksyllä 2018, jolloin eteläpuolinen kohde nousi arvoluokan II kääpäalueeksi ja pohjoisluoteispuolinen laajempi lehtometsäkokonaisuus luokan I hyväksi alueeksi. Tattarisuon lehtometsäkokonaisuus on lahopuulajistoltaan Helsingissä 2011-1019 kääpäselvitettyjen lehtipuuvaltaisten metsien sarjan arvokkain kohde ja lajistoltaan selvästi parempi kuin esimerkiksi jo luonnonsuojeluohjelmaan päätynyt Talin lehtojen alue. Alueella on tehty 2013 METSO-selvitys, jossa alueen lehdot on tunnistettu arvokkaiksi. Nykyisellään pääosa lehdosta on niin runsaslahopuustoisia, että se voi täyttää luokan I METSO-lehdon kriteerit.
OAS-aineiston kuvatekstissä laajennusasia kuitataan seuraavasti: ”Suunnittelualuetta on laajennettu alueen koillisosassa siten, että suunnittelualue ulottuu Hyttitien pienteollisuusalueen pohjoispuolella kiinni Tattariharjuntiehen. Suunnittelualueen laajennuksen tavoitteena on yhdistää Lentoasemanpuiston viheralue ja suunnitellut virkistysreitit Tattariharjuntiehen ja Tattariharjuntien yli rakennettavaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden siltaan.”
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ehdottaa, että Kivikon metsään johtava silta toteutetaan oikeana vihersiltana, koska näin vahvistettaisiin Lahdenväylän länsi- ja itäpuoleisten metsien välistä ekologista yhteyttä.
Aiemman OAS-aineiston osalta Helsingin luonnonsuojelyhdistys ry. lausui mm. seuraavaa 28.9.2018: Asemakaava-alueilla tehdyt luontoselvitykset ovat olleet suppeita ja niistä useissa ehdotetaan lisäselvityksiä. Metsäselvitys puuttuu kokonaan järeää, vanhaa puustoa kasvasta metsäisestä viheralueesta, joka sijaitsee Lentoasemankortteleiden kaakkoiskulmassa, Tattariharjuntien pohjoispuolella ja joka on tuotu esiin ja rajattu Faunatican Malmin lentokentän alueen huomionarvoisten perhoslajien selvityksiä vuonna 2016 -raportissa. Kaava-alueiden luontoselvityksiä olisi hyvä täydentää ennen suunnittelun etenemistä.
Lentoasemankorttelit-asemakaavamuutoksessa on huomioitava myös viereinen Nallenrinteen muutosalue. Sen matalaksi leikattu puustoalue arvotetaan kaupungin luontotietojärjestelmässä 2. luokan arvokkaaksi lintualueeksi. Koska Malmin lentoaseman alueen suunnitelmissa korostetaan luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, on perusteita miettiä myös Lentoasemankortteleiden kaava-alueen eteläosan vanhan metsän säilyttämistä. Se tulee huomioida säilyvänä metsäisenä viheralueena, jonka kaavamääräykset huomioivat metsien luonteen tärkeänä itä-länsisuuntaisena ekologisena yhteytenä. Myös Malmin lentokenttäalueen yleisten alueiden yleissuunnitelma korostaa kaava-alueen reunametsien merkitystä: ”Lentokenttää reunustavat vanhat metsät ovat arvokkaita monimuotoisuuden lisääjiä.”
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat myös lähettäneet Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle 22.11.2019 kannanoton liittyen valtuutettu Atte Kalevan ym. valtuustoaloitteeseen 11.9.2019 Malmin lentokenttäalueesta käynnistettävästä YVA-menettelystä. Samassa kannanotossa 22.11.2019 esitämme, että Nallenrinteen asemakaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville siihen tehtyjen huomattavien muutosten takia. SLL:n Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitävät aloitetta YVA-menettelyn käynnistämisestä tärkeänä, ja SLL:n Uudenmaan piiri on tuonut ympäristövaikutusten selvittämisen tärkeyttä esille jo aiemminkin (”Malmin niitty kertoo riittämättömien selvitysten vaaroista”, Tapani Veistola, 2019).
Vaikutukset ovat heijastumassa lähiseuduille myös muutenkin jo lähivuosina. Esimerkiksi yleiskaavan 2016 liitteenä olevan selvityksen mukaan kaupallisen helikopteritoiminnan piti siirtyä Hernesaaresta ja Malmilta Vantaalle. Nyt Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt 16.9.2019 aluevarauksen helikopterikentälle Kivikkoon. Uusi kaupallinen helikopterikenttä voisi aloittaa toimintansa Kivikossa liikuntapuiston vieressä jo 2020-luvun alussa.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys edellyttää, että ympäristövaikutukset selvitetään koko vaikutusalueelta osana kaavoitusta tai erillisessä asianmukaisessa menettelyssä.