Mielipide Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden ja kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys eli Helsy on tutustunut huolellisesti esillä olevaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kohdealuetta koskevaan tutkimusaineistoon sekä tehnyt alueella myös
maastokävelyjä. Helsy keskittyy tässä kannanotossaan niihin suunnittelualueen luontoarvoiltaan merkittävimpiin kohteisiin, joihin nyt lähitulevaisuudessa kohdistuu mittavia asuinrakentamissuunnitelmia eli erityisesti Meri-Rastilan länsirannan
alueeseen.
Suunnittelualueella sijaitsee myös muita luontoarvoiltaan erityisen merkittäviä alueita. Broändan laakso on todettu Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi
luontoalueeksi yli 25 hehtaarin laajuisena alueena (Uusimaa-kaavan 2050 luontoselvityskohteiden 2017–2018 maakunnallinen arvo. Koosteraportti, Uudenmaan liiton julkaisuja E 217, 2019). Lisäksi
muita arvokkaita metsäluontokohteita ovat METSO-arvoiltaan merkittävä ja todennäköisesti myös maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävä Vanttikallio sekä METSO-arvoja
omaava Rastilanmäki. Kaavarungossa on syytä huomioida ja osoittaa näiden alueiden luontoarvot omilla suojelevilla merkinnöillään.
Rastilan kartanon ympäristön osalta Helsingin luonnonsuojeluyhdistys korostaa ja painottaa erityisesti alueen kulttuuriympäristöarvojen huolellista vaalimista ja myös maisemallisten arvojen tunnistamista ja säilyttämistä kaikessa jatkosuunnittelussa.
Meri-Rastilan luontoalueen kaavoituksen lyhyt historia
Meri-Rastilan länsirannalle kaavaillaan nyt esillä olevissa suunnitelmissa uutta asuinaluetta, jolle hankemateriaalissa on annettu uudisnimi Rastilanranta. Suunnitelmien taustalla on alueen
lainvoimainen yleiskaava eli Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava, jossa uuden alueen asukasmääräksi on kaavailtu noin 1800 asukasta.
Erillinen osayleiskaava tehtiin alueelle aikanaan, koska Yleiskaava 2002:n rajaus luontoalueelle osoitetulle rakentamiselle katsottiin kaupunkisuunnitteluvirastossa vaikeaksi tai mahdottomaksi toteuttaa. Yleiskaava 2002:ssa kerrostaloalueeksi merkityn alueen rajaus oli
supistunut huomattavasti kaavan käsittelyn aikana sekä vapaaksi jäävän rantavyöhykkeen levenemisen yhteydessä että muinaisrantakivikon pääosan erottamisella pois alueesta.
Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä laadittiin kolme vaihtoehtoa alueen rakentamiselle, joista kaikkein raskain vaihtoehto päätyi poliittiseen käsittelyyn. Meri-Rastilan arvokkaalle ja suositulle
ulkoilualueelle kohdistuva uhka herätti kuitenkin runsaasti keskustelua ja kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotusta käsitellessään palauttaa osayleiskaavan uudelleen valmisteluun ohjeistamalla suunnittelijoita massoittelemaan rakentamista
enemmän luontoa säästäväksi. Kerrostalojen korkeutta lisättiinkin, mutta vähennykset rakentamisen alle jäävien luontoalueisiin jäivät silti hyvin vähäisiksi, koska uuden tieyhteyden vaatimukset ja tässä
vaiheessa myös luonnonsuojeluohjelmaan päätyneen muinaisrantakivikon asema suunnittelualueen keskellä rajoittivat merkittävästi suunnittelun vapautta.
Meri-Rastilan osayleiskaava hyväksyttiin viimein lautakuntakäsittelyssä lopulta äänestyksen jälkeen yhden äänen enemmistöllä. Kaavasta päätettiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2013 pitkän ja värikkään keskustelun jälkeen vain muutaman äänen erolla hyväksymisen puolesta. Merkittävä osa arvokkaalle luontoalueelle rakentamisen vastustajista valtuustossa kannatti Meri-
Rastilan nykyisen asuinkannan tiivistämistä OURCityvaihtoehtokaavan ehdottamalla tavalla eli tutkimalla saman noin 1800 asukkaan vaatiman uuden rakentamisen sijoittamista olemassa
olevan rakentamisen sekaan ja siten säästää luontoalue. Idea vaihtoehtokaavasta oli syntynyt paikallisen Pro Meri-Rastila -liikkeen ja Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 OURCity-hankkeen arkkitehtien yhteisissä keskusteluissa. Vaihtoehtokaavan toteutuksesta vastasivat ammattiarkkitehdit ja alan opiskelijat OURCity-hankkeen osana. Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat puolestaan tyrmäsivät tuolloin julkisesti useaan otteeseen täydennysrakentamisen toteuttamisen esitetyssä mittakaavassa mahdottomana toteuttaa.
Vain runsas vuosi osayleiskaavan hyväksymisestä – ja kaavan oikeusprosessin ollessa vielä kesken; kaava tuli lainvoimaiseksi vasta syyskuussa 2016 –kaupunki käynnisti helmikuussa 2015 Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen nimellä asemakaavahankkeen, jossa OURCityprojektin tapaan tutkitaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Mutta toisin kuin OURCity-arkkitehdit, jotka esittivät nykyisin 5100 asukkaan Meri-Rastilaan tiivistämissrakentamista noin 1800 asukkaan
verran, kaupungin suunnitelmissa uusia asukkaita tulisi täydennysrakentamisen avulla jopa 4300.
Suunnitelmien lähtökohdat vaativat tarkistamista
Kun edellisessä kappaleessa kävi ilmi, Meri-Rastilan länsirannan kaavoituksen lähtökohtana on Yleiskaava 2002:n laatimisen aikana muotoutuneet linjaukset ja aluerajausmerkinnät. Tämän yleiskaavan valmistelu puolestaan käynnistyi 1990-luvun lopulla eli noin 20 vuotta
sitten. Osayleiskaava oli suunnitteluprosessina yleiskaavan rajauksen koettuihin ongelmiin reagoimista, mutta saman kaavoitusta ohjanneen umpikujaan päätyneen ajattelun jatkamista ja siten sen epäsuoraa hyväksymistä.
Noin 51 hehtaarin kokoinen Meri-Rastilan ulkoilualue oli luontoarvoiltaan kuitenkin jo tuolloin verrattain hyvin tunnistettu. Kaupungin oman luontotietojärjestelmän mukaan paikalla oli
merkittäviä arvoja kasvillisuutensa ja geologisten muodostumiensa puolesta ja se oli tärkeä lepakko- ja lintualue ym. Iso osa arvokohteista sijoittui juuri rakentamissuunnitelmien kohteena
olevaan alueen pohjoiseen osaan.
Osayleiskaavaprosessin aika tuli paikan luontoarvoista kuitenkin vielä aivan uutta tietoa, jonka olisi pitänyt vaikuttaa suunnitteluun. Ympäristökeskuksen tekemä kääpätutkimus (Helsingin metsien
kääpäselvitys 2011, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012) osoitti Meri-Rastilan länsirannan metsäalueen Helsingissä kautta aikain selvitetyistä alueista arvokkaimmaksi ja metsä täyttää useat arvoluokka I kääpäalueen kriteerit. Kyseisen metsäalueen lajistollinen monipuolisuus sekä alueella havaittujen uhanalaisten ja vaateliaiden lajien määrät vastaavat monien
hemiboreaalisen vyöhykkeen valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioitujen sekä suojeltujen vanhojen metsien arvoja. Oleellista tässä on suunnittelualueen merkitys kääpien kannalta nimenomaan Helsingin muihin metsäalueisiin tai pääkaupunkiseudun saman kokoluokan
suojelualueisiin verrattuna.
Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 10 on luokiteltu vuonna 2019 alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin. Meri-Rastilan metsän pohjoisosan alueella on ainakin yhden valtakunnallisesti vaarantuneen sekä kansallisella tasolla harvinaisen kääpälajin esiintymä. Alueella esiintyy myös alueellisesti uhanalaisia lajeja ja lajistoon kuuluu muita silmällä pidettäviä tai Helsingissä muutoin huomionarvoisia lajeja.
Merkittävä osa vaateliaiden kääpälajien esiintymistä havaittiin joka tapauksessa kaavoituksen kohteena olevan Meri-Rastilan alueen pohjoisosasta (selvityksen tekijän Keijo Savolan kirjallinen
tiedoksianto Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle 26.11.2012). Alueelta on havainto muun muassa vaarantuneesta kuusensitkokäävästä ( Antrodiella parasitica) ja alueellisesti uhanalaisesta lumokäävästä ( Skeletocutis brevispora). Kuusensitkokäävästä on Suomesta tehty kautta aikain alle 15 havaintoa ja Helsingissä laji tunnetaan vain Meri-Rastilan ja Uutelan alueelta. Lumokääpä on puolestaan vaatelias aarnimetsälaji, jonka havainnot pääkaupunkiseudulla keskittyvät kuusilahopuustoltaan edustavimpiin suojelumetsiin. Molemmat selvitysalueelta havaitut
esiintymät silmälläpidettävästä heltta-aidaskäävästä ( Gloeophyllum abietinum) sijoittuvat niin ikään selvitysalueen pohjoispuoliskoon. Lisäksi alueen pohjoisosasta tehtiin kolme havaintoa alueellisesti
uhanalaisesta ruostekäävästä ( Phellinus ferrugineofuscus). Edellä mainitut lajihavainnot ovat kaava-alueelta.
Käävät ovat lajiryhmä, jonka tiedetään melko hyvin indikoivan vanhojen metsien luontoarvoja yleisemminkin. Käävät kertovat siten myös metsäalueen merkityksestä muun lahopuulajiston kannalta. Kääpä-selvityksen lisäksi alueen tehtiin myös toinen oleellisesti alueen metsän merkittäviä luontoarvoja esiin nostanut selvitys eli niin ikään ympäristökeskuksen tekemä METSO-selvitys, jonka merkittävin havainto pohjoisosan osalta on se, että siellä sijaitsee Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta.
Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen oli kuitenkin jo niin vauhdissa, että edes aivan uusien merkittävien luontotietojen esille tuleminen – ja vielä kaupungin oman ympäristökeskuksen toimesta – ei pysäyttänyt parhaillaan jo lautakuntakäsittelyyn valmisteltavaa
kaavaprosessia.
Suunnittelutilanne Meri-Rastilan metsän kannalta vuonna 2019
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsookin, että nyt 2020-luvun kynnyksellä olisi korkea aika päivittää Meri-Rastilan länsirannan suunnittelun lähtökohdat. Hyvin monet asiat kun ovat muuttuneet noin kahdessakymmenessä vuodessa Yleiskaava 2002:n taustavalmistelun ajoista 1990-luvun lopulta nykypäivään saavuttaessa.
Luonnonmukaisten kaupunkimetsien monipuolinen merkitys helsinkiläisille ja niiden arvostus ovat nousseet yhä uudestaan esille uusissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Aivan erityisesti on viime
aikoina eri selvityksissä tullut esiin laajojen yli 40 hehtaarin helsinkiläisten metsäalueiden merkitys:
”Yhtenäiset yli 40 ha:n kokoiset metsäkokonaisuudet muodostavat monimuotoisia metsäisiä luonnon ”ydinalueita”, jotka ovat metsäverkoston kannalta keskeisiä. Niillä on oleellinen merkitys
luonnon monimuotoisuuden ohella kaupunkilaisten virkistysalueina. Laajat metsäalueet parantavat oleellisesti metsäverkostoa säilyttämällä metsäluonnon laajempia kokonaisuuksia. Laajat metsäalueet tulisi pyrkiä säilyttämään rakentamattomina alueina.” (Metsä- ja puustoinen verkosto, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:5).
Myös alueen merkityksestä linnustolle on tullut äskettäin uutta tutkimustietoa. Viime vuonna ilmestyneessä selvityksessä todetaan, että Meri-Rastilan metsän kannalta on tärkeää koko alueen säilyminen luonnontilaisena. Perusteena esitetään alueen runsas lahopuusto ja hyvä kytkeytyneisyys. Selvitys nostaa erikseen esille myös alueen luoteiskärjessä olevan pienen lehtomaisen tervaleppäalueen sekä linnuille niittyalueen tärkeän sen vieressä (Helsingin tärkeät
lintualueet ja merkittävä linnusto 2017 , Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:8).
Lopuksi
Meri-Rastilan luontoalueen suunnittelun lähtökohtien päivitys tapahtuisi luontevasti nyt esillä olevien Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden laatimisen yhteydessä osoittamalla suunnittelualueen Vuosaaren sillan eteläpuolinen alue kokonaisuudessaan virkistyskäyttöön ja osin luonnonsuojelualueeksi tulevan asemakaavoituksen yhteydessä. Tätä puoltaa vahvasti myös
voimassa olevassa Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 alueelle perustettavaksi esitetyn uuden lähes 25 hehtaarin Meri-Rastilan metsän ja muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen
sijoittuminen kahteen osaan metsäalueella ja suojelualueen ympärilleen vaatimien suojavyöhykkeiden turvaaminen.
Helsingissä 25.4.2019