Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Pitäjänmäen aseman seudun asemakaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta, vii­te­suun­ni­tel­mas­ta sekä Asemanpuiston kaa­va­luon­nok­ses­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut nähtävillä oleviin kaava-aineistoihin ja toteaa niistä mielipiteenään seuraavaa. Mielipiteessä on hyödynnetty myös yhdistyksen kaavaryhmän alueelle 20.3. 2019 tekemää maastokatselmusta.

Alueen nykyisestä luonteesta ja käytöstä

Kaava-alueen itäosan muodostaa Pitäjänmäen asema, siihen liittyvät muutamat erilliset rakennukset, yksi pysäköintialue sekä edellä mainittujen väliset melko puustoiset puistoalueet. Kokonaisuus on maisemallisesti ja virkistyskäytön näkökulmasta viehättävä ja alue toimiikin tärkeänä vastakohtana ympäristön selvästi urbaanimmalle ja teollisemmalle rakentamiselle (mm. Teknoksen rakennukset).

Koko jalankulkusillan itäpuolinen osa kaava-alueesta on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi RKY-kohteeksi. Lähiympäristön maankäytöstä ja rakennusten pienestä rapistuneisuudesta huolimatta RKY-alue on säilynyt ehyenä ja suojelun arvoisena kokonaisuutena.

Jalankulkusillan länsipuolinen osa hankealueesta muodostuu yhden isomman ja parin pienemmän kalliomäen sekä näiden välisten rinteiden ja notkojen mosaiikista, jonka halki kiemurtelee pyöräilijöiden ja kävelijöiden suosima ulkoilureitti.

Luontoalueen lehto-, kangas- ja kalliometsät ovat olleet pitkään intensiivisemmän metsänhoidon ulkopuolella eli lähinnä alueelta on kaadettu reitin varrelta yksittäisiä puita maalahopuuksi. Luontoalueen itä- ja keskiosan notkoissa sekä kallionyppylöiden rinteillä kasvaa huomattava määrä vanhoja, osin kilpikaarnaa kehittäneitä vanhoja mäntyjä (osan männyistä ikä yli 150 v), joiden joukossa kasvaa vaihteleva määrä vanhoja koivuja sekä luontoalueen keskiosassa myös jokunen vanha kuusi. Vanhemman puuston lomaan on luontaisesti kehittynyt monipuolinen lehtisekametsä, jossa erityistä huomiota kiinnittää puumaisten, luontaisesti kehittyneiden vaahteroiden (järeys halk. 7- 30 cm) runsaus (yli 100 puuta) sekä järeiden pihlajien määrä. Lisäksi alueen itäosassa kasvaa myös raitoja sekä hieman haapaa.

Luontoalueen itä- ja keskiosan lehto- ja kangasmetsät (1,6 ha alue) ovat saaneet olla pitkään rauhassa varsinaiselta metsänhoidolta. Tämän seurauksena varsinkin luontoalueen itä- ja keskiosaan on muodostunut runsaasti (silmämääräisesti arvioiden määrä vaihtelee välillä 10-20 kuutiometriä/ha) maa- ja pystylahopuuta. Lahopuustossa ovat erityisen hyvin edustettuna eriasteisesti lahonneet pihlajat, mutta merkittäviä määriä löytyy myös koivua, mäntyä, raitaa sekä myös jokunen kuusi- ja vaahteralahopuu. Lajhavaintoina luontoalueen keskiosasta havaittiin kuusimaapuulta alueellisesti uhanalaista pohjanrypykkää sekä lehtilahopuuarvoja indikoivaa pörrökääpää.

Kaava-alueen länsiosassa, Espoon rajan tuntumassa on niin ikään vanhojen mäntyjen alle kehittynyttä monipuolista sekametsälehtoa ja lehtomaista kangasta kohtalaisen runsaalla puumaisten vaahteroiden määrällä. Alueella (koko noin 0,5 ha) on selvästi vähemmän lahopuuta (noin 5 kuutiometriä/ha) kuin luontoalueen itä- ja keskiosassa, mutta siihen sisältyy lajistonsuojelun kannalta tärkeää pidemmälle lahonnutta pihlaja- ja koivulahopuuta. Maastokäynnillä alueelta havaittiin raitalahopuuhun liittyviä luntoarvoja indikoiva etelänsärmäkääpä.

Kaava-aineistoissa säilytettäväksi esitetty niukkapuustoinen kallioalue edustaa luontoalueen biodiversiteetiltään köyhintä osa-aluetta, joskin sillä on puoliavoimena jouto- ja kitumaan kalliona selvää maisema-arvoa ja merkitystä ainakin koiranulkoiluttajille.

Liitteenä on kolme valokuvaa luontoalueelta.

Kaavan luontotietopohja vaatii korjauksia

Helsingin luontotietojärjestelmä (LTJ) on ansioistaan ja jatkuvasta kehittymisestään huolimatta edelleen monelta osin puutteellinen maankäytön suunnittelun luontotietopohjan kannalta. Kaava-alueen keski- ja länsiosa on hyvä esimerkki tietopohjan puutteellisuudesta. LTJ:ssä ei ole tunnistettu alueelta mitään luontoarvoja. Vallitsevan virallisen tulkinnan mukaan alueella ei siten ole sellaisia arvoja, jotka tulisi maankäytössä huomioida.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmä paikallisti alueelta luontoalueita, joilla voi metsien rakennepiirteiden (vanhat männyt, puumaisten vaahteroiden huomattava määrä, lahopuuston määrä ja laatu) sekä luontokohteiden pinta-alan perusteella arvioida olevan ilmeistä merkitystä Länsi-Helsingin metsäluonnon monimuotoisuuden suojelulle. Luontoalueen metsien lahopuustoisuus tekee siitä myös hyvin potentiaalisen elinympäristön uhanalaiselle ja vaateliaalle lahopuulajistolle.

Mikäli alueen kaavoitusta jatketaan esitettyjen rakentamistavoitteiden edistämiseksi, on syytä teettää alueella sellaiset luontoselvitykset, joilla voidaan tuottaa mielekästä tietoa sellaisista luontoarvoista, joilla voi olla olennaista merkitystä luontoarvojen osalta. Kaava-alueen keski- ja länsiosan luontoalueen osalta tarpeellisiksi selvityksiksi voi arvioida Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnin perusteella ainakin seuraavien arvojen selvittäminen:
– METSO-arvojen selvitys
– uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien selvitys
– keskeisten lahottajalajien selvitykset eli kääväkkäiden, lahokaviosammalen sekä muiden lahopuusammalien selvittäminen

Alueen asema Helsingin kaupunkikaavassa

Hankealueen sijainti Teknoksen tehtaiden (ns. SEVESO-laitos) kupeessa tekee sen rakentamisesta ihmisten elin- ja asuinympäristön turvallisuuden kannalta vähemmän järkevän.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistysten tulkinnan mukaan KHO:n 8.11.2018 Helsingin yleiskaavasta tekemä päätös koskettaa myös Pitäjänmäen aseman seudun asemakaava-aluetta
(”Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita siltä osin kuin hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut yleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen Pitäjänmäen kaupunginosassa Pajamäen alueella sijaitsevan Teknos Oy:n tehdasalueen eteläpuoleisen A1-merkinnän ja tehdasaluetta ympäröivän C1-merkinnän osalta”).

Asemanpuiston kaavaluonnoksesta

Pitäjänmäen aseman seutu on pienoisesta rappeutuneisuudestaan huolimatta säilyttänyt valtakunnalliset rakennetun kulttuuriperinnön arvonsa hyvin. Esitetty kaavaluonnos vaikuttaa aluevarausten osalta riittävän säilyttävältä, joskin kokonaisuutta on vaikea arvioida ilman luonnoksesta vielä puuttuvia kaavamääräyksiä.

Kiinnitämme kuitenkin huomiota kaavaluonnoksen ristiriitaan viitesuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkasteltavien asioiden listauksen kanssa.

Kaavaluonnoksen läntisimmälle VP-alueelle on viitesuunnitelmassa osoitettu kioskirakennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan tarkastelussa olevan tätäkin merkittävämpää maankäyttöä (”Jalankulkusillan kohdalla suunnitelmaan aukiota, jonka yhteydessä on liiketiloja ja päivittäistavarakauppa”.)

Jalankulkusillan itäpuoliset alueet ovat osa valtakunnallista RKY-aluetta ja hieman laajempikin alue jalankulkusillan ympärillä on syytä nähdä RKY-alueen suoja-alueena. Siksi esitämme rakentamissuunnitelmista luopumista koskivat ne sitten kioskia, päivittäistavarakauppaa tai muuta liiketilaa.

Johtopäätökset

Emme pidä kaava-aineistoissa esitettyjä lisärakentamistarkasteluja perusteltuina tai mielekkäinä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen, virkistysarvojen sekä ympäristöturvallisuuden kannalta riskialttiin sijainnin takia. Esitämmekin, että asemakaavan alustavat tavoitteet muutetaan koko kaava-alueen osalta suojeleviksi ja säilyttäviksi.