Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Jollaksen suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tei­den luonnoksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsy, on tutustunut esillä oleviin Jollaksen suunnitteluperiaatteisiin. Vaikka Jollaksentien reunojen lisärakentamisesta on luovuttu Jollaksen luoteisrannan metsissä Sarvaston sataman ja Jollaksentien välillä, suunnitteluperiaatteet uhkaavat edelleen rakentamisella ja ulkoiluteillä useita arvokkaita METSO-metsiä ja ekologista runkoyhteyttä, joka kulkee Sipoonkorvesta Mustavuoren ja Jollaksen kautta Villinkiin.
Helsingin paikkatietohakemisto määrittelee: ”Ekologiset runkoyhteydet käsittävät Helsingin keskeiset vihersormet, jotka muodostavat laajemmat, suhteellisen katkeamattomat yhteydet. Runkoyhteydet ovat tärkeimpiä yhteyksiä ja niiden toimivuus tulisi turvata kaupunkiekologisina yhteyksinä. Runkoyhteydet koostuvat keskeisistä metsäisistä yhteyksistä sekä Vantaanjoen kulttuuriympäristöpainotteisesta, metsien ja avoimien ympäristöjen muodostamasta yhteydestä.”
https://kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/?id=322
Suunnitteluperiaatteissa tulisi nykyistä paremmin huomioida ja esittää myös voimassa oleva maakuntakaava. Erityisen keskeisiä huomioitavia ovat siinä esitetyt useat viheryhteystarvemerkinnät (liite 1).

Helsy on erittäin huolestuneena seurannut, miten kaupunki on lähes säännöllisesti katkaissut eri asteisia ekologisia yhteyksiä viime vuosien kaavoitusratkaisuissa. Uusi yleiskaava mahdollistaa saman jatkuvan tulevaisuudessakin.
Ekologisten yhteyksien katkaiseminen on ristiriidassa kaupungin pyrkimyksille säilyttää viheralueillaan luonnon monimuotoisuutta.
Kun Helsingin luonnon monimuotoisuutta arviotiin kansainvälisellä City Biodiversity Index-mittarilla muutama vuosi sitten, luontoalueiden verkosto todettiin rikkonaiseksi ja sen mittaustulos oli heikko.
https://www.hel.fi/static/ymk/indikaattorit/cbi-ekologiset-verkostot.pdf
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/monimuotoisuus/cbi
Yhdistys vaatii kaupunkia ottamaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kaavoituksen konkreettiseksi lähtökohdaksi ja arvioimaan sen tuloksia.

Metsien arvot ja ekologiset yhteydet on säilytettävä

Kun Jollaksen suunnitteluperiaatteita laaditaan, on tehtävä myös metsien kartoitus, koska se ei kata suunnittelualueen kaikkia metsiä. Lisäksi useat METSO-metsät ovat arvoluokkaa alempana kuin niiden tulisi olla. Apuna kannattaa käyttää luontojärjestöjen Helsingin arvometsäesitystä.

Jollaksen metsät muodostavat ekologisen verkoston, jonka olennaisia osia ei ole varaa ohjata rakentamiseen eikä vaarantaa niiden kytkeytymistä, ja siten luonnon monimuotoisuutta.

Suunnittelualueen poikki kulkevalla ekologisella runkoyhteydellä, joka kulkee Sipoonkorvesta Jollaksen kautta Villinkiin, on vaikusta laajemmin kaupunkiluontoon ja lisäksi sillä on maakunnallista merkitystä.

Poikkilaakson koulun eteläpuolella olevalle metsäselänteelle suunniteltu rakentaminen uhkaa katkaista ekologisen runkoyhteyden. Siksi Helsy vaatii, että metsäselänne säilytetään rakentamattomana. Ekologista runkoyhteyttä tulee lisäksi vahvistaa Puuskaniementien toisella puolella, jossa omakotitaloalue heikentää sitä.

Puuskaniemen kärjessä ja Saunalahden rannalla sijaitsevat METSO-metsät tulee säästää. Ne muodostavat paikallisen ekologisen yhteyden Saunalahden länsirantaa pitkin. Se liittyy runkoyhteyteen ja Itä- Jollaksen metsiin.

Nyt selvitysalueeksi merkityt Tonttuvuori ja Karoliinivuori, joiden maisema-, metsä- ja geologiset arvot ovat merkittäviä, tulee jättää rakentamisen ulkopuolella ja kehittää aluetta liittämällä siitä suurin osa Itäniityn laakson luonnonsuojelualueeseen. Samoin läheinen Sateenvarjokallion rinnemetsä kannattaa liittää siihen. Näin luodaan laaja virkistysmetsien ja luonnonsuojelualueen kokonaisuus, jonne kannattaa tehdä muutamia luontoa kulumiselta suojaava kevyitä polkuja ja pitkospuita.

Helsy kannustaa kaupunkia turvaamaan ekologisen runkoyhteyden jatkumisen riittävän leveänä Itäniityn laakson luonnonsuojelualueelta Välskärinkalliolle, koska voimassa oleva kaavoitus mahdollistaa rakentamisen nykyisen runkoyhteyden kohdalla.

Suojelumerkinnät ja rantaluonnon huomioiminen

Luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024 ei ole huomioitu alueen tärkeimpiä luontokohteita, joten asemakaavavaiheessa on vankkoja perusteita SL- ja LUO-merkinnöille mm. metsien kohdalla. Eräs esimerkki SL-varauksen ansaitsevasta luontoalueesta on Hämeenapajanmäki-Mesaanikujan rantametsä (9,5 ha). Kohteen maakunnallinen luontoarvo on todettu Uudenmaan liiton tuoreessa selvityksessä. https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Uusimaa-kaavan_luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf

Jollaksen luonnonmukaiset rannat ja lahdet ovat vesilintujen suosimia. Esimerkiksi Jollaksen lahdessa pesii runsaasti silkkiuikkuja. Lintuvedet Jollaksen ympärillä tulee kartoittaa tässä vaiheessa.

Rantaluonto ja rantojen eläimistö lintuineen tulee huomioida, jos rantojen käyttöä lisätään. Rannat on kuitenkin parasta jättää luonnonmukaisiksi ja suojaisiksi turvaamaan monimuotoinen luonto.

Kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan lepakoiden tärkeitä saalistusalueita ja päiväpiilopaikkoja on erityisesti Saunalahden ympäristössä, Itä-Jollaksessa ja Jollaksen lahden pohjukassa opiston ja Porvariskuninkaanpuiston ympäristössä. Kohderaportti korostaa muun muassa viiksisiippametsiköiden säästämistä Saunalahden länsipuolella. Suunnitteluperiaatteet kuitenkin ehdottaa rakentamista näihin metsiin jättäen vain kapean metsäkaistaleen Saunalahden länsirannalle, joka on lepakoiden kannalta riittämätön. https://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=176360
Eurobat-sopimus, jonka Suomi on ratifioinut, edellyttää sopimuksen jäsenmailta, että ne pyrkivät säilyttämään lepakoiden saalistusympäristöjä.

Rky-alueet ja luonto

Arvokas rakennettu ympäristö ja luonto liittyvät toisiinsa Jollaksessa muodostaen maisemallisia kudelmia. Jollaksen kartanon puistoympäristön vanha puusto jalopuineen ja rantaleppineen tulee säilyttää suunnittelun edetessä.

Jollaksen niittyalueet tulee kartoittaa ja turvata suunnittelussa. Tärkeimmät ovat Jollaksen kartanon ympärillä oleva puutarharinne, joka alkaa Jollaksentieltä sekä kartanon edessä oleva niitty.
Luonnonmukaiset niityt ovat tärkeitä kukkakasveille, pölyttäjille ja luonnon monimuotoisuudelle.
Myös Porvariskuninkaanpuiston niitty ja Matosaaren niittymäiset osat kannattaa hoitaa luonnonmukaisina sen sijaan, että ne rakennettaisiin harvalajisiksi puistoiksi. Niittyjen säilyttäminen on syytä liittää suunnitteluperiaatteisiin.

Ilmastonmuutos ja hiilinielut

Kaupungin viime vuosien kaavoitusratkaisut ovat olleet vahvassa ristiriidassa kaupungin omien viheralueiden säilyttämisestä puhuvien tavoitteiden kanssa. Jollaksen kaavasuunnitelmat ovat jatkoa tälle tavoitteiden konfliktille, jossa luontoarvot toistuvasti häviävät.

Metsien ja viheralueiden hiilinielut ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa yhtä tärkeitä kuin päästöjen vähentäminen. Kaupunki kantaa ilmastovastuunsa vain, mikäli se suojelee hiiltä sitovia luonnonympäristöjä, antaa niiden kasvaa, yhteyttää ja kasvattaa hiilivarastojaan.

”Hiilineutraali Helsinki 2035” -toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hiilen sitomista ilmakehästä tuotettuja päästöjä enemmän. Hiilinielujen vahvistaminen on avainasemassa kaupungin omien ilmastotoimien joukossa: metsien säilyttäminen ja niiden luonnollisen kasvun salliminen on taloudellisin tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Politiikan tehtäväksi jää vain pysyä poissa metsistä.

Helsingissä 12.4.2019

Allekirjoitukset