Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Yhteydenotto koskien Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteita ja MAL 2019 -luonnosta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys teki yhteydenoton kaupunkiympäristölautakuntaan koskien Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteita ja MAL 2019 -luonnosta perjantaina 14.12.2018.

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen tai varajäsen!

Käsittelette 18.12. kokouksessanne kahta kokousasiaa, joilla on valtakunnallista merkitystä. Kumpaankin näistä (Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet, MAL 2019 -luonnos) sisältyy luonto- ja viheralueisiin liittyviä merkittäviä ongelmia, jotka haluamme saattaa lautakunnan tietoon.

Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet

Suunnitteluperiaatteissa ei ole riittävässä määrin huomioitu hankealueen keskeisimpiä luonto- ja viheralueita sekä näiden välisen kytkeytyneisyyden kannalta tärkeitä ekologisia yhteyksiä. Nykyinen esitys lisärakentamisen kohdentamisesta ei siten riittävässä määrin vastaa suunnitteluperiaatteen 16 tavoitteita (”Viherverkoston keskeisimmät alueet ja yhteydet säilytetään osana kaupungin virkistys- ja ekologista verkostoa ja olemassa olevien rakennettujen alueiden läpi kulkevia viheryhteyksiä kehitetään. Merkittävimmät luontoalueet, ekologiset verkostot ja liito-oravan ydinalueet turvataan. Virkistysyhteyksien, -palveluiden sekä lähiluonnon tilavaraukset mitoitetaan vastaamaan tulevaa asukasmäärää”.)

Kaavailtua rakentamista on syytä vähentää etenkin seuraavilta alueilta:

1) Suursuonpuiston etelä- ja keskiosa (osa Keskuspuistosta Patolanmetsän kautta Vantaanjoen varteen kulkevaa maakunnallista viheryhteyttä, ei voi toimia pelkkänä   puronvarsiyhteytenä)

2) Patolanmetsän länsiluoteisosa (laajan alueen tärkein iso metsäinen viheralue, sijainti ekologisen verkoston kannalta erittäin merkittävä)

3) Louhenpuiston alue (ulkoilu- ja virkistyskäytön kannalta tärkeä viheralue, arvo kasvava)

Lausunto MAL 2019 -luonnoksesta

MAL 2019 -suunnitelman luonnos kurkottaa kiitettävästi kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen. MAL on kuitenkin jälleen sivuuttamassa täysin viheralueiden tärkeän merkityksen infrastruktuurin osana pääkaupunkiseudulla ja KUUMA-kunnissa.

Suunnitelma tähtää segregaation vähentämiseen, mutta unohtaa, että metsät, niityt, rannat, saaret ja puistot parantavat sosiaalista hyvinvointia ja ovat tärkeimpiä niille, jotka eivät voi matkustaa kaukaisemmille luontoalueille. Elinympäristön laadun mittareina luonnos näkee vain arkkitehtuurin ja yhteisöllisyyden, vaikka monimuotoisuudeltaan rikkaat viheralueet ovat vähintään yhtä tärkeitä ihmisille. Tavoitteeksi otettua kansainvälistä vetovoimaa on vaikeaa kuvitella ilman mainitsematta jäävää luontoa.

Siksi ehdotamme, että lausunnossa nostetaan esille tarve huomioida MAL-työssä nykyistä paremmin luonto- ja viheralueiden riittävyys. Tavoitteiden jalkauttaminen kestävällä tavalla kuntiin edellyttää sitä, että tärkeät viheralueet ja ekologiset yhteydet pystytään nykyistä kattavammin säilyttämään muuttavan maankäytön ulkopuolella. Tällainen hankealueen ekologisen verkoston hahmottaminen olisi luonteva osa MAL-työn yhteydessä tehtäviä selvityksiä.

Muun muassa Lontoon varoo rakentamasta kaupunkia ympäröivälle viherkehälle, koska sen korvaamaton arvo on tunnistettu. Tukholmassa ja Berliinissä on puolestaan käytössä luontokompensaatio, kun rakennetaan luontoalueille. Tukholma on niin ikään säästänyt toimivat, laajat ekologiset yhteydet, jotka ulottuvat kaupungin keskustasta maaseudulle (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).

 

Helsingissä 14.12.2018