Mielipide Vaarnatien pientaloalueen asemakaavaehdotuksesta 9.9.2013
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) ei ole aikaisemmin osallistunut Vaarnatien pientaloalueen asemakaavaprosessiin, mutta yhdistyksen kaavaryhmän alueelle 2.9.2013 tekemän maastokatselmuksen myötä saatujen uusien luontotietojen perusteella yhdistys on katsonut tarpeelliseksi osallistua kaavaprosessiin sen loppupuolella.
Yleistä kaava-alueesta
Kaava-alue on osa Itä-Helsingin lehtokeskittymää, jonka säilyneet palaset sijaitsevat monen kokoisina ja vaihtelevasti toisiinsa kytkeytyneinä metsikköinä Vartionkylän, Mellunmäen ja Vartiokylänlahden sekä Mustavuoren Natura-alueen välissä. Kaava-alueen lehdoista etenkin Länsimäentien pohjoispuoliset metsät ovat vielä melko hyvin kytkeytyneinä Länsimäentien eteläpuolen lehtometsiin sekä Itäväylän ylitse myös Tankomäen, Broändan ja Mustavuoren lehtoihin. Lännessä kaava-alue liittyy Naulakallion asemakaava-alueen lehtovaltaisiin metsiin.
Osa kaava-alueesta on jo tällä hetkellä virkistysalueena merkittävä johtuen vakiintuneista ja käytetyista ulkoilureiteistä.
Kaava-alueen luontoarvoista
Kaava-alueen metsät ovat lähes kaikki lehtoja. Osa lehdoista on erirakenteisia ja melko tiheää puustoa kasvavia monipuulajisia sekametsälehtoja. Merkittävä osa etenkin alueen keskiosan metsistä on maatalousmaalle istutettuja tai luontaisesti kehittyneitä koivikoita. Osa keskiosasta on edelleen puoliavointa. Helsyn kaavaryhmän maastokatselmuksella 2.9.2013 vaikutti ainakin alueen eteläosasta tarkasteltuna siltä, että ainakin Vaarnatien itäpuolisella alueella on erittäin paha vieraslajiongelma (jättipalsamia hyvin runsaasti).
Kaava-alueen luoteisosan metsäalue on eteläosaltaan lehtoa ja pohjoisosaltaan hoidetumpaa vanhaa kangasmetsää. Lehtoalueen poikki kulkee suosittu ulkoilureitti. Ulkoilureitin kummallakin puolella on monipuulajista, vaihtelevanikäistä lehtimetsää, johon sisältyy myös noin 20 puumaista vaahteraa sekä runsaasti järeydeltään alle 7 cm läpimitaltaan olevia vaahteroita.
Vaarnatien itäpuolisen metsäalueen metsien osalta erityismaininnan ansaitsee kaava-alueen itäosassa (rakenteilla olevan Mellunmäentien pätkän länsipuolella, voimalinjan eteläpuolella) havaittu metsikkö, jossa kaavaryhmä havaitsi vähintään 23 luontaisesti kehittynyttä puumaista vaahteraa. On mahdollista, että puumaisia vaahteroita kasvaa kaava-alueella enemmänkin, koska metsäalueen pohjoisosassa kaavaryhmä ei käynyt.
Kaavaehdotuksen suhde alueen luontoarvoihin
Kaavaehdotuksessa esitetään huomattavaa osaa alueen metsistä rakennettavaksi. Rakennettavaksi on esitetty myös itäosan jalopuumetsikkö (osia varauksista AK 47252, AK 47254 ja näihin liittyvät AR-alueet) sekä Naulakallionkujan ja Vehmaistentien koillispuolinen, runsaasti vaahteraa kasvava arvolehto (varaukset AO 47222, AO 47223 ja osa varauksesta AO 47235). Kyseiset metsät täyttävät mitä ilmeisimmin luonnonsuojelulailla suojeltujen jalopuumetsien kriteerit.
Esityksiä kaavaehdotuksen jalostamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi
Kaavaselostuksesta käy ilmi, että Vaarnatien pientaloalueen asemakaavaehdotuksen alueella ei ole ilmeisesti tehty varsinaisia kaavaan liittyviä luontoselvityksiä, jolloin tiedot kaava-alueen luontoarvoista pohjautuvat Helsingin luontotietojärjestelmään. Kyseinen, sinänsä monipuolinen tietoaineisto tiedetään yleisesti puutteelliseksi etenkin metsäisiin elinympäristöihin ja luonnonsuojelulain luontotyyppeihin liittyvän tiedon osalta. Vaarnatien kaavaehdotus, jonka alueelta paikallistuu kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppikohteen kriteerit täyttävää metsää, konkretisoi osaltaan laajempaakin ongelmaa. Luontotietojärjestelmän tietopohja ei ole riittävä metsäisten alueiden asemakaavoituksen kannalta, jolloin on vaarana, että kaava kaatuu muutoksenhakuvaiheessa riittävien selvitysten puutteeseen.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ehdottaa, että kaupunki selvityttää kaava-alueen jalopuumetsät ja muut mahdolliset erityisen arvokkaat metsikkökuviot (mm. METSO I ja II luokan lehtometsät) ennen kaavaehdotuksen eteenpäin viemistä.
Lisäksi yhdistys esittää jo tässä vaiheessa, että runsaasti jalopuuta kasvavat metsät huomioidaan kaavassa ensisijaisesti SL-alueina, tai toissijaisesti riittävän tiukoilla ja yksityiskohtaisilla suojelumääräyksillä varustettuina luo-alueina.
Muuta
Vaarnatien pientaloalue ei ole ensimmäinen helsinkiläinen kaava-alue, jolta havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia jalopuumetsiköitä tai muita huomattavan arvokkaita metsiä (mm. runsaslahopuustoiset kangas- ja lehtometsät) kaavaprosessin loppuvaiheessa, tai jopa kaavan hyväksymisen jälkeen. Jälkimmäisestä olkoon esimerkki Tankovainion kesällä 2012 hyväksytty asemakaava, jossa kaavan mukaisesti pientalojen alle päätyy omassa sarjassaan hyvin edustava, yli 50 puumaista vaahteraa sisältävä vaahterametsikkö. Vastaavia ongelmia on myös läheisellä Naulakallion asemakaava-alueella, jossa rakentamisen alle on jäämässä ainakin yksi jalopuumetsikkö.
Helsingissä 9.9.2013
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puolesta,
Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto
Puheenjohtaja Järjestösihteeri
Liite 1
Kartta, jolle on merkitty suuntaa antavat (ei tarkat) rajaukset havaituista, luontotyyppikriteerit kaavaryhmän mielestä täyttävistä metsiköistä.