Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Ennallistamisen vuosikymmen alkoi, Luon­non­suo­je­lu­lii­tol­la varaslähtö

Maailman luonnon päivänä kesäkuussa 2021 alkoi YK:n maailmanlaajuinen luonnon ennallistamisen vuosikymmen. Suomi ja Luonnonsuojeluliitto ovat kuitenkin tehneet ennallistamista jo vuosia.

Pirkanmaan piirin talkooleirillä Seitsemisen kansallispuistossa ennallistettiin lähdettä. Kuva: Tommi Taipale

Luontokato on yhtä iso ongelma kuin ilmastokriisi. Lajit tarvitsevat terveitä ja toimivia luontotyyppejä. Nyt noin puolet maamme luontotyypeistä ja 12 prosenttia lajeista on uhanalaisia.

”Uhanalaistumisen pysäyttämiseksi tarvitaan suojelualueiden lisäksi ennallistamista ja luonnonhoitoa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

EU tekee sitovaa tavoitetta

EU:lla oli jo edellisessä biodiversiteettistrategiassaan tavoite ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vapaaehtoisesti: jäsenmaat eivät panostaneet siihen riittävästi. Siksi Euroopan komissio suunnittelee loppuvuonna uutta ja tällä kertaa jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovaa tavoitetta.

EU:n biodiversiteettistrategiassa on jo paljastettu yksi konkreettinen tavoite: luonnontilaan aiotaan kunnostaa 25 000 kilometriä jokia.

”Se on meille Luonnonsuojeluliitossa mieluisa avaus virtavesivuonna, koska Suomessa on kymmenesosa EU:n virtavesistä”, Veistola toteaa.

Suomi on edelläkävijä

Suomessa ennallistamiseen on jo ryhdytty toki jo vuosikymmeniä sitten. Maamme tunnetaan maailmalla esimerkiksi soiden ennallistuksen kärkimaana. Meillä on ollut jo vuodesta 2012 myös kansallinen kalatiestrategia, jota on toteutettu jo monen hallituskauden aikana.

Suomi teki myös kansainvälistä kiinnostusta herättäneen kokonaistarkastelun ennallistamistarpeesta vuonna 2015 (ELITE-hanke).

Ja tänä keväänä valtioneuvosto teki maailmanlaajuisesti merkittävän periaatepäätöksen HELMI-elinympäristöhjelmasta. Se siinä panostetaan yhteensä 755 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman tavoitteet ovat laajat: soita, perinnebiootooppeja ja metsiä ennallistetaan melkein yhteensä yli 100 000 hehtaaria. Kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan yli 1500 pienveteen, lintukosteikkoja perustetaan 500 kappaletta ja hyviin luontokokonaisuuksiin perustetaan 30-50 HELMI-aluetta. (Katso tarkempi lista uutisen lopusta.)

”HELMI on kansainvälisesti suuri ennallistamispanostus, hyvä esimerkki muille maille. Meillä Suomessa se tuo myös työtä ja toimeentuloa maaseudulle”, Veistola sanoo.

Kimmo Saarinen ja Anna Vuori kitkivät jättipalsamia Lappeenrannan Pallossa kesäkuussa 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Luonnonsuojeluliitto toimii

Myös Luonnonsuojeluliitto on tehnyt ennallistamista jo vuosikymmeniä.

”Alussa olivat perinnebiotoopit. Liitolla oli ketovuosi, jolloin tehtiin oppaita ja saatiin asiaa esiin postimerkkejä ja upeaa kukka-astiastoa myöten”, Veistola muistelee.

Toinen laaja hanke oli VR:n tukema Matkalla maisemaan. Monet piirit ovat jatkaneet sitä omilla hankkeillaan, joista laajin yhä toimiva on Uudenmaan piirin Ketosirkka-työllistämishanke. Lisäksi monilla piireillä ja yhdistyksillä on kumminiittyjä, joilla tehdään talkoita joka kesä.

Veistolan mukaan luonnonhoitoa on myös haitallisten vieralajikasvien kitkeminen. Siinä SLL:llä on pitkä perinne, jonka lippulaivana on nyt liiton vetämä VieKas LIFE -hanke. Se on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraskasvilajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke.

Toinen luontotyyppi, joiden ennallistuksessa Luonnonsuojeluiitto on ollut mukana, on pienvedet. Niiden kunnostustalkoita on tehty piireissä ja yhdistyksissä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Välillä meillä on ollut Virtavesien hoitoyhdistys Virhon kanssa yhteisiä työntekijöilläkin. EKOenergian virtavesirahasto on tukenut monia hankkeita.

Keurusseudun luonnonystävien suotalkoot. Kuva: Ville Kangas.

Liitto ennallistaa myös soita. Luonnonsuojeluliiton hankkeena syntyi Hiilipörssi, joka toimii nyt itsenäisenä yhtiönä. Liitolle jäi itselleen vielä suoennallistuskohteita yritysyhteistyön ja yksityisten lahjoitusten kautta. Lisäksi soita ennallistetaan lahjoitusvaroin. Tämän toiminnan jatkokehittämisestä tulee syksyllä keskustelutilaisuuksia! Tutustu soiden ennallistustyöhön.

Jo aiemmin on piireissä ja yhdistyksissä ennallistettu soita hartiavoimin. Tätä työtä varten on kirjoitettu ohjeistuskin: Opas soiden ennallistamiseen käsityönä.

Tapani Veistola kannustaa Luonnonsuojeluliiton jäseniä mukaan ennallistamistyöhön.

”Jokainen voi osallistua ennallistamistalkoisiin esimerkiksi muuttamalla pihan tai mökin nurmikkoa niityksi, poistamalla vieraslajeja, osallistumalla talkoisiin tai lahjoittamalla Luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön”, hän sanoo.

 

Kirjoitus perustuu alustukseen Maailman luonnon päivänä 5.6.2021 SKP:n, Kommunistinuorten ja Demokraattisen sivistystyön liiton järjestämässä Peace with Nature -webinaarissa, joka osa Maailma kylässä -festivaalia.

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteet

  • perustetaan hyviin luontokokonaisuuksiin 30-50 HELMI-aluetta
  • soita suojellaan 60 000 ha ja ennallistetaan 59 300 ha
  • lintuvesiä kunnostetaan 200 kpl ja lintukosteikkoja perustetaan 500 kpl
  • lintuvesistä rauhoitetaan metsästykseltä 150 kpl
  • perinnebiotooppeja on siinä hoidon piirissä 52 000 ha
  • perinnebiotooppeja kunnostetaan 26 000 ha
  • uusielinympäristöjä kunnostetaan 150 kpl
  • metsiä suojellaan 40 000 ha ja niitä kartoitetaan valtion mailta
  • metsien ennallistuksia ja luonnonhoitoa 28 840 ha
  • lähteitä kunnostetaan 1050 kpl, puroja 600 km
  • fladoja ja kluuveja kunnostetaan 80 kpl
  • kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan pienvesiin 1670 kpl
  • rantaluontotyyppejä ennallistetaan 200 kpl

 

 

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa