Tanssiva kaivuri ja muita tarinoita soiden ennallistamisesta
–
YSY ja SLL Pirkanmaa järjestivät la 17.5. yhteisretken Ylä-Satakuntaan Pirkanmaan piirin jäsenistölle. Retken ajankohtaisena teemana oli soiden ennallistaminen. Päivä aloitettiin aurinkoiselta Paimenkivennevalta Parkanossa ja päätettiin kevään lämpimään Neva-Lylyn rantaan pannukaffin…
YSY ja SLL Pirkanmaa järjestivät la 17.5. yhteisretken Ylä-Satakuntaan Pirkanmaan piirin jäsenistölle. Retken ajankohtaisena teemana oli soiden ennallistaminen. Päivä aloitettiin aurinkoiselta Paimenkivennevalta Parkanossa ja päätettiin kevään lämpimään Neva-Lylyn rantaan pannukaffin ääreen. Rohkeimmat retkeläiset sukelsivat suolammen syliin. Tässä kooste päivän kohteista.
Paimenkivenneva on saanut kauniin nimensä suon laidalla olevista kivistä. Sen ennallistaminen saatiin valmiiksi syyskesällä 2024 Pirkanmaan Elyn koordinoimassa, vesiensuojelun tehostamisohjelman ja MMM:n tuella tehdyssä Kovesjoen valuma-alueen pilottihankkeessa. Kohde on siis varsin uusi vielä. Se sijaitsee turvemaavaltaisella metsätalousalueella, jonne on tehty runsaasti ojituksia ja siellä on myös suuri tarve vesienhallinnan toimenpiteille. Paimenkiveltä vedet virtaavat edelleen pirkanmaalaisittain arvokkaaseen Kovesjokeen, jossa elää lisääntymiskykyinen taimenkanta. Sen vesitilanteet ovat haastavia runsaiden ojitusten johdosta. Valuma- alue kuuluu myös Pirkanmaan vesienhoidon metsätalouden vesiensuojelun tehostamisalueeseen, jossa suositellaan tehtäväksi tehostettuja vesiensuojelutoimia käytännön metsätaloustoimenpiteitä toteutettaessa.
Suunnittelija Timo Niemelä KVVY (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys) ry:stä kertoi Paimenkivennevan ennallistamisesta ja siihen liittyvän kosteikkokokonaisuuden rakentamisesta. Paimenkivenneva on ollut yksi niistä metsänkasvatukseen tarpeisiin ojitetuista karuista soista, joilla puu ei koskaan ole lähtenyt kunnolla kasvuun. Ennallistamisessa suo pyritään palauttamaan olosuhteiltaan aiemman kaltaiseksi ja palauttaa sinne monimuotoisuutta ja elämää. Samalla sen vedensitomisen kyky elpyy ja auttaa osaltaan vesien hallintaa. Toiveissa on pyrkiä vähentämään Kovesjoen vesistön humus- ja ravinnekuormitusta ja torjua myös ennallistamisesta aluksi aiheutuvia vesistöhaittoja. Parhaat kosteikkorakenteet ovat pidättäneet jopa 60-70% typpi- ja fosforipäästöistä.
Paimenkivennevan ennallistettu suo ja kosteikko
Paimenkivennevan 15 ha:n ennallistaminen aloitettiin keskitalvella 2024. Ojituksen myötä suolle kasvaneita läpimitaltaan pieniä puita ryhdyttiin poistamaan. Retkeläiset kuulivat runsaslumisen talven haasteista, kulkuväylien tamppaamisesta ja jäädyttämisestä, jotta koneella pääsee kulkemaan. Suon keskiosat eivät runsaan lumen alla aina jäädykään ja raskaan koneen kanssa voi tulla hankaluuksia. Suolle jätettiin kitukasvuista suon alkuperäispuustoa, vantteraoksaisia käkkyrämäntyjä ja keloja, Karsimattomat puut kasattiin suon ulkopuolelle ja ne päätyivät energiapuuksi. Oksiakaan ei siis jätetty suolle, jotta ravinteita ei päätyisi uudelleen kiertoon. Suon keskiosilla latvottiin puita ja metsän reunoja kohden, Kuultiin ojien täyttämisestä, patoamisesta ja pengerryksistä. Paimenkivennevalla olikin yllättävän paljon vettä kuivasta keväästä huolimatta.
Ihastusta herätti kokonaisuuteen kuuluva huomattavan suuri noin 1,5 ha kosteikko kaarevine vedenohjausrakenteineen. Rantaviivaa kosteikolle on kertynyt yli kilometri ja vesi pidättyy alueella noin 1,5 vrk. Kuiva alkukesä puhuttikin retkeläisiä ja kosteikolla oli alivirtaamatilanne. Lisäksi puhuttiin kosteikkojen ylläpidon ja huollon tarpeesta. Niissä voisi luonnonsuojeluväelläkin olla tehtävää. Saimme myös kuulla urakasta vastanneen kaivuriyrittäjä Jari Perälän kuvanneen, kuinka ennallistamistyö kaivurin kanssa voi olla kuin tanssia! Lisää Jarin mietteitä suo-ojien kaivuusta ja niiden tukkimisesta voit lukea ja kuunnella täältä.
Hiljattain valmistunut kokonaisuus on jatkuvassa muutoksen tilassa. Karuuden vuoksi Paimenkivennevan kosteikko kasvittuu hitaasti. Näyttää kuitenkin siltä, että linnut ovat palaamassa. Yksi retkeläisistä epäili havainneensa valkoviklon kosteikolla. Moni sanoikin tulevansa katsomaan tilannetta uudelleen muutaman vuoden kuluttua! Lisää tietoa Paimenkivennevan hankkeesta täältä.
Koveskoskisen kosteikko suojaa Kovesjärveä
Matka jatkui läheisen Koveskoskisen tilan kosteikon kautta kohti Karviaa. Kyseessä on niin ikään vuonna 2024 valmistunut, metsänotkoon patoamalla ja kaivamalla syntynyt 0,85 ha kosteikko, joka sekin on valuma-alueensa kokoon nähden suuri. Kosteikon ympärille on syntynyt kaunis uusi elinympäristö. Sillekin kertyy rantaviivaa lähes kilometri. Kosteikko suojaa metsätalouden kuormitukselle erittäin herkän Kovesjärven vesiä.
Nauhurista kuuluu outoa väkätystä
Seuraava kohteemme oli Lylynneva – maailman ensimmäinen ennallistettu riekkosuo! Suo sijaitsee valtion mailla ja on maankäyttöhistoriassaan tullut Metlan (Metsäntutkimuslaitos, nyk. Luke) metsityskokeilujen piiriin. Lylynneva ojitettiin, mutta puunkasvu pysyi kituliaana. Metlalta eläköitynyt tutkija Hannu Latvajärvi kertoi omakohtaisia kokemuksiaan hankkeesta ja saimme kuulla Hannun nauhurista riekon hauskaa ja omaperäistä ääntelyä.
Huoli eteläisimmillä rajoillaan elävän ja YSYn logossakin esiintyvän riekon elinpiirien häviämisestä sai liikkeelle kautta aikain ensimmäisen riekkosuon ennallistamisen. Lylynneva palautettiin 2011 toteutuneessa hankkeessa kohti alkuperäisempää olomuotoaan. Tuloksekkaan ennallistamisen seurauksena alueelle palasi riekkoja ja niistä on edelleen tehty havaintoja sekä Lylynevalla että sen ympäristön muilta suoalueilta. Riekkoreviirien välimatka ei saisi kasvaakaan yli viiden kilometrin, jotta riekkopopulaatiot voisivat edelleen elää alueella. Ysyläiset lintuharrastajat ovat kartoittaneet ahkerasti Alkkian ja Lylynevan ympäristön riekkoreviirejä. Riekko on yllättäen selvinnyt luultua paremmin ilmastonmuutoksen haasteista. Suurempi haaste on ollut elinympäristön menettäminen.
Soiden ennallistamisen vaiheet Lylynevalla olivat melko samanlaisia kuin edellä kerrotun Paimenkiven osalta on tapahtunut. Myöhemmin ysyn omankin väen keskuudesta on löytynyt ihan omankin riekkosuon ennallistajia. Suoennalllistustakin saattaa olla tarve seurata. Suolle kasvanut taimikko voi edellyttää raivausta, jotta olosuhteet riekolle pysyvät otollisempana.
SuoMaa-hankkeen yhteydessä Hannu Latvajärvi ja Ilpo Lahtinen laativat riekkosuon ennallistamisoppaan. Se sisältää edelleen käyttökelpoista tietoa soiden ennallistuksesta.
Runo Salojennevalla
Viimeisenä kohteena bussi parkkeerattiin Karvian Alkkiaan, Neva-Lylyn suolammelle, jonka naapurissa sijaitsee Salojennevan ennallistettu kosteikko. Salojennevan vanha turvetuotantoalue ostettiin osuuskunta Lumimuutoksen Elpyvä maisema-ennallistamisohjelmaan vuonna 2018, kun se tuli avoimeen myyntiin. Kokonaisuudessaan Elpyvä maisema-ennallistamisohjelmalla on pystytty ostamaan 7400 ha ennallistamiseen soveltuvia kohteita ja sopimuksen varaista ennallistamisvaikutusalaa kaikkiaan n. 60 000 ha.
Salojennevan ennallistaminen on siirretty käytännössä Parkanossa toimivalle Pro Kuivasjärvi yhdistykselle, Yhdistys on saavuttanut nyt tavoitteestaan 12 % ja tullut palkituksi työstään Pirkanmaan vuoden vesistöteko-palkinnolla.
Salojenneva on kooltaan (n. 30 ha) Pirkanmaan suurin tiedossamme oleva vesiensuojelukosteikko. Se nappaa yläpuolisia vesiä tasaa virtaamia ja pysäyttää kuormitusta. Alueella kasvaa jo kiitettävästi saraa, eli kasvittuminen on hyvässä vauhdissa. Nevalla on myös tehty riekkohavaintoja.
Suunnittelija Kaisa Kätkävaara KVVY ry:stä luki Tero Mustosen runotervehdyksen Salojennevalta. Aikoinaan tamperelaisia lämmittänyt suo saa nyt levätä. Ks Teron kirje.
Kun kuljet Salojennevan kosteikolla ja sen laitamilla
muista että se antoi jo kerran elämänsä, että Pirkanmaalla olisi lämpöä
Se antoi kaikkensa, että ’me’ selviämme
Nyt se toipuu
Nyt se nousee
Nyt se auttaa Kuivasjärveä
Linnut, luonto, vedet hellivät sitä,
hoivaavat sitä takaisin elämää kohti
Ja kuinka rajusti se siihen tarttuukaan
Sillä se, kuten alapuolinen järvi, joki
haluaa – ELÄÄ
Liikut siis pyhällä maalla
Liiku varoen, maltilla, mutta – NAUTI
Se on suuri sinfonia, suuri salaisuus, suuri avain
kun myös me elvymme, toivumme, ja elämme
Alkkian hurjaa historiaa ja nuotiopannukaffia
Retkieväät nautittiin Neva-Lylyssä. Samalla Metlan pääjohtajan tehtävistä eläköitynyt Hannu Raitio kertoi alueen historiasta. Alkkia on kokenut melkoisen muodonmuutoksen vain yhden sukupolven aikana. Hurjassa maankäytöllisessä muutosvauhdissa näytteli olennaista roolia alueelle Alkkiaan perustettu varavankila, joka tarjosi runsaasti ilmaista työvoimaa. Alkkianevan suokokonaisuus kuivattiin aikoinaan pelloiksi, ja muutosta tehostamaan tuotiin jopa savimaata rautateitse.
Vangit olivat alunperin suomalaisia, mutta sota-aikana alueella majoitettiin runsaasti neuvostoliittolaisia sotavankeja. Vuonna 1939 varavankilassa oli 500 vankia, mutta jo 1940 vankien määrä oli noussut 1000. Kurjat olot, sairaudet ja ravinnon puute tekivät olosuhteista ankarat. Alkkiassa sijaitsee sotavankien hautausmaa. Kohteessa on mahdollista vierailla.
Sodan jälkeen Karvian varavankila sai jatkaa toimintaansa ja sitä laajennettiin. Vankila oli alueella merkittävä työllistäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Henkilökuntaa varten rakennettiin asuintaloja, ja kylälle saatiin koulu, seuratalo, postikonttori ja muitakin palveluja. Vankilalla oli myös omaa maataloustuotantoa ja karjaa. Alkkian kylään syntyi aikoinaan paljon asutustiloja ja väkiluku moninkertaistui. Viljelysmaa oli karua ja muuttoliike on sittemmin vienytkin Alkkiasta poispäin.
Metsäntutkimuslaitos sai 1960- luvulta alkaen tehtäväkseen metsittää suomaista ojitettuja heikkotuottoisia turvepeltoja. Taustalla olivat myös sotakorvausvuosien seurauksena jatkuneet metsien liikahakkuut. Puun tarpeesta syntyi myös soiden ojittamisen aikakausi, jonka myötä merkittävä osa alkuperäisestä suoalasta on muuttunut erilaisiksi ojitettujen suomaiden turvekangas- tai suometsiksi tai turvekerroksen hävittyä kokonaan jo ns kivennäismaiden metsiksi. Tänä päivänä tiedämme, että osa ojituksista on tehty turhaan.
Pää täynnä ajatuksia ja polkuja menneestä nykyisyyteen, muuttuvat maisemat ja luonto sekä tulevaisuuden haasteet herättivät monenlaista mietittävää ja ajatusten vaihtoa. Nokipannukahvit ja mustikkapiirakat tekivät kauppansa! Muutama uskaltautui pulahtamaan Neva-Lylyn virkistävissä vesissä.
Saimme kattavan tietopaketin soiden ennallistamisesta aurinkoisessa kevätsäässä. YSY kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita!
