Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Kannanotot ja tiedotteet 2018 / * Mielipide Norrbergetin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta

* Mielipide Norrbergetin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta

 

Asia: Mielipide Norrbergetin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Norrbergetin asemakaava-aineistoihin ja toteaa siitä mielipiteenään seuraavaa.

Kaavan aikataulusta

Pidämme huonosti harkittuna sitä, että Helsinki on aloittanut vaikutuksiltaan näin merkittävän kaavahankkeen tilanteessa, jossa Östersundomin alueen kaavoitus on täysin kesken niin maakuntakaavoituksen kuin yhteisen yleiskaavan osalta. Kumpikin kaavaehdotus sisältää niin merkittäviä juridisia ongelmia, että ne päätyvät vääjäämättä monivuotisen muutoksenhaun kohteiksi. Esitämme, että Norrbergetin asemakaavaa ei edistetä ennen kuin tekeillä oleva maakuntakaava sekä yhteinen yleiskaava ovat saaneet lainvoiman.

Hankealueesta

Hankealueen pääosa eli Porvoonväylän pohjoispuolinen Norrbergetin metsäalue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sipoonkorven metsämantereeseen. Kyseinen alue rajautuu pohjoisessa suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon. Alue on myös osa Helsingin tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvaa Sipoonkorven MAALI-aluetta.

Virkistyskäytön näkökulmasta hankealue (varsinkin sen pohjoisosa) on osa erästä Sipoonkorven metsäalueen arvostetuinta osa-aluetta eli Storträsket-Gumböleträsketin ympäristöä. Tämä seikka edellyttää erityistä harkintaa maankäytön suunnittelussa sekä sosiaalisten vaikutusten riittävää arviointia.

Kaupungin teettämien luontoselvityksien sekä luontojärjestöjen ja yksittäisten luontoharrastajien maastoselvitysten perusteella on hahmottunut se, että Storträsketin ja Gumböleträsketin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsee erittäin merkittävä, noin 150 ha laajuinen metsäalue. Tästä vajaa 100 ha sijoittuu hankealueelle.

Alueella on säilynyt pinta-alallisesti niin merkittävä keskittymä METSO I ja II-luokan kriteerit täyttäviä kangas- ja kalliometsiä, piensoita sekä noroja ja pikkupuroja, että aluetta on syytä pitää valtakunnallisesti arvokkaana. Tätä luontotyyppipohjaista arviota vahvistavat alueen itiökasvi- ja sienilajistosta (kääväkkäät, lahopuiden sammalet) saadut alustavat tiedot, joiden perusteella alueella on huomattavaa merkitystä vaateliaan ja uhanalaisen vanhan metsän lajiston kannalta.

Pääosa hankealueesta eli Norrbergetin metsän pohjois- ja keskiosa on luontoarvoiltaan niin merkittävää, että alue tulee rajata muuttavan, maanpäällisen maankäytön ulkopuolelle. Jonkinasteista rakentamista on mahdollista suunnitella (ylemmän tason kaavoituksen selkiydyttyä) lähinnä Porvoonväylän pohjoispuoliselle osalle, joka sisältää peltoja, voimalinjan alustaa sekä kaupungin yksityisiltä ostamia käsitellympiä talousmetsiä. Mahdollinen maanalainen rakentaminen on todennäköisesti mahdollista, kunhan se toteutetaan tavalla, joka ei aiheuta olennaista haittaa arvokkaalle luontoalueelle.

Hankkeen vaatimasta luontotietopohjasta

Hankealueen luontoarvot tunnetaan puutteellisesti ja lisäselvityksiä kaivataan paljosta muustakin kuin lepakoista, joihin liittyvän selvityksen kaupunki on tilannut.

Alueen luontoarvoja ja virallisen luontotietopohjan puutteita on kuvattu muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin seikkaperäisessä kannanotossa, joka on 20.9.2016 annettu Östersundomin maa-aineshankkeen YVA-selotuksesta (https://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/ostersundom-maa-aines-yva-pdf). Hankealuetta koskettavat erityisesti kannanoton sivut 17-28, 37-40 ja 58-62.

Luontotyyppipuolelta tarvitaan aikaisempaa kattavampi, ajantasaistettu METSO-elinympäristöjen selvitys sekä alueen piensoiden tarkempi kartoitus. Myös alueen pienvesien arvo sekä mahdollisen rakentamisen vaikutus niihin tulee selvittää seikkaperäisemmin.

Lajistopuolelta keskeisen tärkeää on selvittää alueen vanhojen metsien arvojen kannalta keskeiset lajiryhmät eli kääväkkäät, lahopuiden vaateliaampi sammmallajisto sekä lahokaviosammalen kattava esiintyminen alueella. Lisäksi alueen puroista on syytä selvittää luontodirektiivin liitteen II lajin eli hiuskoukkusammalen (EN, LSL 47 §) mahdollinen esiintyminen. Lajista on havaintoja kansallispuiston puolelta.

Muuta

Kaavalla on vaikutuksia myös Vantaan puolen maankäyttöön. Hankkeeseen liittyvä katuyhteys mm. heikentäisi osaltaan Länsisalmen metsien kautta kulkevaa metsäekologista yhteyttä, joka kytkee Mustavuoren alueen Vantaan puolella sijaitsevaan Ojangon luonto- ja virkistysalueeseen. Edellä mainitut ylikunnalliset vaikutukset edellyttävät myös asiallisen vuorovaikutuksen järjestämistä Vantaan suuntaan.

 

Helsingissä 15.6.2018

 

Allekirjoitukset

 

Antti Halkka

varapuheenjohtaja

Jenni Toikkanen

järjestösihteeri

Helsingin
luonnonsuojeluyhdistys ry
      Itälahdenkatu 22 b
00210 Helsinki
050 3011 633

helsy@sll.fi

Muut yhteystiedot

Rekisterinumero 130.861
Y-tunnus 0276051-3


Helsyviesti    

Lue ympäristöön ja kaupunkiin liittyvistä tapahtumista ja uutisista