Valitus Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavasta

Kannanotot

Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavassa on paljon ongelmia. Kaava ei turvaa alueen poikkeuksellisia luontoarvoja riittävästi ja se on lisäksi maakuntakaavan vastainen. Piiri yhtyy myös Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen vaatimuksiin.

VALITUS 27.6.2025

Helsingin hallinto-oikeudelle

Muutoksenhakija: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Valitus Loviisan kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava

Päätös, jota muutoksenhaku koskee: Loviisan kaupunginvaltuuston päätös 21.5.2025 § 62 (liite 1), Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan hyväksyminen

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sähköposti: uusimaa@sll.fi
Pyydämme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Vaatimus: Loviisan kaupunginvaltuuston päätös 21.5.2025 § 62 hyväksyä Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava (liite 1) on tässä valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava alueidenkäyttölain 9 §:n (vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa), 32 §:n (maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan) sekä 39 §:n (yleiskaavan sisältövaatimukset) vastaisena.

Valitusoikeus: Alueidenkäyttölain 191 § 2 mom. mukaan ”Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.” Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen (liite 5) mukaan ”Piirin tarkoituksena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön, kulttuuri- ja rakennusperinteen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen ja hoitaminen sekä samassa tarkoituksessa toimivien paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tukeminen.” Loviisa kuuluu piirin toimialueeseen.

Valitusaika: Päätöksestä on lähetetty valittajalle tieto sähköpostitse 10.6.2025. Pöytäkirja on julkaistu verkossa 3.6.2025. Valitusaika on 30 päivää. Valitusosoituksen (liite 2) mukaan ”Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.” Kumpaa tahansa laskutapaa käyttäen valitus on toimitettu Helsingin hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa (27.6.2025).

1. Valittaja yhtyy Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen vaatimuksiin

Uudenmaan ELY-keskus on antanut 23.6.2025 Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavaa koskevan oikaisukehotuksen (UUDELY/5675/2021, liite 6). Oikaisukehotuksessa ELY-keskus on kehottanut oikaisemaan osayleiskaavaa mm. seuraavilta osin:

  • viittaukset luonnonsuojelulakiin päivitettävä
  • lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat huomioitava
  • Stormossen-Fantsnäsmalmenin luonnonsuojelualueen (YSA264899) kaavamerkintä korjattava
  • kaavamerkinnän luo-3 kaavamääräys tarkennettava muotoon, joka turvaa kaavamerkinnällä osoitetut uhanalaiset luontotyypit
  • vesikäymälöitä koskeva rajoitus tehtävä yleisiin kaavamääräyksiin
  • kaavan ilmastovaikutusten arviointi päivitettävä
  • haitallisia hiilivarastoihin kohdistuvia ilmastovaikutuksia estettävä tai pienennettävä
  • kaavaratkaisua päivitettävä siten, että se luo edellytyksiä vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle eikä se täytä ilmastonäkökulmasta alueidenkäyttölain 39 §:n sisältövaatimuksia, joiden mukaan on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys sekä ympäristöhaittojen vähentäminen.

Valittaja yhtyy tällä valituksella kaikkiin Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Alueidenkäyttölain 195 §:n mukaan kunnanvaltuuston on tehtävä oikaisukehotuksen johdosta kaavaa koskeva uusi päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. Mikäli Loviisan kaupunki ei oikaisukehotuksen edellyttämässä uudessa päätöksessään korjaa kaikkia Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa vaadittuja asioita, tämä valitus on näiltä osin voimassa. Valittaja varaa mahdollisuuden täydentää tai muuttaa valitusta mikäli kaupunki muuttaa kaavaa (alueidenkäyttölaki 196 §).

Lisäksi valittaja vaatii Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan (jatkossa Valkon OYK) kumoamista seuraavilla perusteilla.

2. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo) kaavamääräykset eivät ole riittäviä

Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa (UUDELY/5675/2021, liite 6), jonka vaatimuksiin valittaja yhtyy, on vaadittu korjaamaan luo-3 -alueita koskevaa kaavamääräystä. Tämän lisäksi myös luo-1 ja luo-2 -alueita koskevat kaavamääräykset ovat yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisia.

Kaavamääräys luo-1 -alueille kuuluu (liite 3): ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee LSL 64 §:n mukainen suojeltu luontotyyppi, jonka ELY-keskus voi päättää suojella.

Luo-1 -alueet ovat määritelmän mukaisesti luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 76/2022) perusteluiden mukaan: ”Pykälässä luetellut suojellut luontotyypit ovat harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita.” Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit ovat luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita kohteita, jotka on turvattava yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvan luonnonarvojen vaalimisvaatimuksen perusteella riippumatta siitä, onko ELY-keskus tehnyt suojelurajauksesta päätöksen.

Kaavamääräys luo-2 -alueille kuuluu (liite 3): ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee LSL 77 §:n mukainen erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka, jonka ELY-keskus voi päättää suojella.

Luonnonsuojelulain 77 §:n mukaan (lihavoinnit lisätty): ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen 75 §:ssä tarkoitettu uhanalainen eliölaji, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään hyvin korkea. Erityisesti suojeltavaksi eliölajiksi voidaan säätää myös sellainen uhanalainen eliölaji, jolla on hyvin vähän esiintymispaikkoja ja niiden säilyminen on uhattuna.” Erityisesti suojeltava lajit ovat siten määritelmän mukaisesti poikkeuksellisen uhanalaisia ja siksi niiden esiintymispaikat on turvattava yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvan luonnonarvojen vaalimisvaatimuksen perusteella riippumatta siitä, onko ELY-keskus tehnyt suolelurajauksesta päätöksen.

Valkon OYK:n kaavamääräysten (liite 3) mukaan siis luo-1 ja luo-2 -alueilla ei ole kaavassa mitään muuta suojaa kuin ELY-keskuksen mahdollinen suojelupäätös. Ilman ELY-keskuksen erillistä rajauspäätöstä luo-1 ja luo-2 alueiden kaavamääräyksessä ei aseteta minkäänlaisia vaatimuksia kohteiden poikkeuksellisten luontoarvojen turvaamiseksi. Luonnonsuojelulain mukainen luontotyypin tai erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan suojelu edellyttää ELY-keskuksen päätöstä, mutta tästä päätöksestä riippumatta kyseiset luontotyypit ovat määritelmän mukaisesti ”harvinaisia” ja ”luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita” ja erityisesti suojeltavat lajit korkeassa häviämisvaarassa. Lisäksi kyseiset luontotyyppikohteet edustavat samanaikaisesti myös uhanalaisia luontotyyppejä.

On syytä ottaa huomioon, että ELY-keskukset ovat tehneet luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien rajauspäätöksiä tarpeeseen nähden vain hyvin vähän. Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 76/2022) toteaa asiasta seuraavaa (2.5 Nykytilan arviointi, 2.5.1 Luontotyyppien suojelu):

Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinneissa on kiinnitetty huomiota siihen, että luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten luontotyyppirajauspäätösten valmistelu on hallinnollisesti raskasta. Tästä on seurannut, ettei tähän lakisääteiseen tehtävään ole pystytty kohdentamaan riittäviä voimavaroja. Lain voimaantulon jälkeen rajauspäätöksiä on saatu tehdyksi vain noin kahdelle tuhannelle hehtaarille. Vaikka syitä tähän on varmasti useita, yksi keskeisimmistä on rajauspäätöksiin liittyvän hallinnollisen menettelyn raskaus ja sen suhteellinen tehottomuus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa rajauspäätöksiä onkin tehty luontotyyppien esiintymätietoihin nähden vähän. Rajauspäätöksiin liittyvän menettelyn edellyttämiä voimavaroja on ollut riittämättömästi.

Myös erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen rajausten vähäiseen määrään on kiinnitetty hallituksen esityksen perusteluissa huomiota (HE 76/2022; 2.5 Nykytilan arviointi, 2.5.2 Eliölajien suojelu):

Uhanalaisten lajien asemaa ja uhanalaisuuden oikeusvaikutusta olisi perusteltua vahvistaa. Esimerkiksi toimivuusarvioinneissa on esitetty säätämistä siitä, että viranomaisen tulisi ottaa huomioon uhanalaisen lajin suojelutason säilyttämiselle tärkeä esiintymispaikka, kun se myöntää lupia ja hyväksyy suunnitelmia ja kaavoja. Myös erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten tekemistä on tarpeen tehostaa, koska samoin kuin luontotyyppien, myös eliölajien esiintymispaikkojen rajauspäätöksiä on tehty tarpeeseen nähden vähän.

Luonnonsuojelulain 76 §:n mukaan kaavapäätöksissä on otettava uhanalaiset eliölajit huomioon riippumatta ELY-keskuksen rajauspäätöksistä:

Uhanalaisten eliölajien huomioon ottaminen

Viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.

Edellä esitetty huomioiden on yleiskaavan sisältövaatimusten ja luonnonsuojelulain vastaista jättää kaavan luontoselvityksissä tunnistetut luo-1 ja luo-2 -alueiksi rajatut arvokkaat luontokohteet ilman minkäänlaista turvaa, mikäli ELY-keskus ei ole tehnyt niistä suojelupäätöksiä. Kohteet on turvattava kaavassa erityisten luonnonarvojensa perusteella riippumatta ELY-keskuksen tekemistä luonnonsuojelulain mukaisista suojelupäätöksistä. Luo-1 ja luo-2 -alueita koskeviin kaavamääräyksiin on lisättävä heikentämiskielto, joka ei ole riippuvainen ELY-keskuksen erillisestä päätöksestä.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan yleiskaavan sisältövaatimusten luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisena (alueidenkäyttölaki 39 §). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-1 ja luo-2) koskevat puutteelliset kaavamääräykset jättävät poikkeuksellisen arvokkaiksi todettuja luontoarvoja vaille minkäänlaista turvaa mikäli ELY-keskus ei ole tehnyt erillistä päätöstä luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien tai erityisesti suojeltujen lajien esiintymispaikkojen suojelemisesta. Lisäksi myös luo-3 alueita koskeva kaavamääräys on puutteellinen Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa esitetyllä tavalla (ks. tämän valituksen kappale 1).

3. Luontoselvitykset ovat vanhentuneet – tervaleppämetsien kaavamerkinnät on muutettava luo-1 -merkinnöiksi

Luonnonsuojelulaki on muuttunut kaavaa varten tehtyjen luontoselvitysten jälkeen. Kaavaselostuksen (kappale 4.5.1, liite 4) mukaan maastoinventoinnit on toteutettu pääosin vuosina 2013 ja 2016. Valkon OYK:n kannalta olennaisin ero 1.6.2023 voimaan tulleessa uudessa luonnonsuojelulaissa aikaisempaan verrattuna koskee luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien määritelmää tervaleppämetsien osalta. Vanhassa luonnonsuojelulaissa suojeltu luontotyyppi oli ”tervaleppäkorvet”, mutta nykyisessä laissa luontotyyppi on ”tervaleppämetsät”. Luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä koskevat kaavan luontoselvitykset eivät ole tältä osin ajantasaisia, mikä näkyy kaavakartan luo-alueiden merkinnöissä.

Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä on tervaleppämetsien osalta pidetty Valkon OYK:n luontoselvityksissä vain uhanalaisina luontotyyppeinä, jotka on merkitty kaavaan luo-3 -merkinnällä. Koska kyseessä on uhanalaisen lisäksi luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, kaavamerkinnän pitäisi olla niiden osalta luo-1.

Lainkohdat, joihin tässä viitataan, ovat seuraavat (lihavoinnit lisätty).

Luontoselvitysten laatimisaikana voimassaollut aikaisempi luonnonsuojelulaki (1096/1996):

29 §
Suojellut luontotyypit
[…]
3)tervaleppäkorvet;

Suojellut tervaleppäkorvet on määritelty aikaisemmassa luontoselvitysten laatimisaikana voimassaolleessa luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) seuraavasti:

10 §
Suojellut luontotyypit
[…]
Luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan seuraavia alueita:
[…]

3) Tervaleppäkorpia, jotka ovat luhtaisia tai lähteisiä ja joissa valtapuuna on tervaleppä ja aluskasvillisuutena mättäillä on hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia. Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, useimmiten vehkaa ja kurjenmiekkaa.

1.6.2023 voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki (9/2023):

64 §
Suojellut luontotyypit
[…]
4) tervaleppämetsät;

Suojellut tervaleppämetsät on määritelty voimassa olevassa luonnonsuojeluasetuksessa (1066/2023) seuraavasti:

4 §
Suojellut luontotyypit
Luonnonsuojelulain 64 §:n 1 momentissa tarkoitetaan:
[…]
4)tervaleppämetsällä aluetta, joka on luontaisesti syntynyt korpi, luhta tai lehto, jossa tervaleppä on runkoluvultaan valtapuuston runsain laji;

Tervaleppämetsä -luontotyypin määritelmä nykyisessä luonnonsuojelulaissa on siis laajempi kuin aikaisemman lain tervaleppäkorven. Tästä syystä vanhentuneissa luontoselvityksissä ja niiden perusteella laaditussa Valkon OYK:ssa on huomioitu vain osa luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmän täyttävistä kohteista (tervaleppäkorvet ja -luhdat), mutta suuri osa tervaleppämetsän määritelmän täyttävistä kohteista on jätetty määrittämättä luonnonsuojelulain suojelluiksi luontotyypeiksi (tervaleppävaltaiset lehdot). Tällaisia alueita on esimerkiksi kaavapäätöksen liitteen 3 ”Arvokkaiden luontokohteiden kuvaukset” kohteilla 30, 31, 39, 43, 45, 47, 48, 51, 53 ja 54 (liite 7).

Vaikka luonnonsuojelulain (9/2023) 143 §:n mukaisen voimaantulomääräyksen perusteella tulkittaisiin niin, että tässä ennen luonnonsuojelulain uudistusta vireille tulleessa kaavassa noudatettaisiin vanhaa luonnonsuojelulakia (1096/1996), koskee luonnonsuojelulain mukainen suojellun luontotyypin eli tervaleppämetsän määritelmä tosiasiallisesti kaikkia määritelmän täyttäviä kohteita kaavasta riippumatta. Aikaa korjata kaava tältä osin olisi ollut luonnonsuojelulain uudistuksen ja kaavan hyväksymispäätöksen välissä lähes kaksi vuotta. Siten on yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaista jättää kyseiset nykyisen voimassaolevan luonnonsuojelulain suojelemat kohteet huomioimatta kaavassa.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisena. Nykyisen voimassaolevan luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmän mukaisten tervaleppämetsien kaavamerkinnät on muutettava luo-3 -merkinnöistä luo-1 -merkinnöiksi.

4. Luontoselvityksissä tunnistettuja arvokkaita luontokohteita on jätetty huomioimatta

Valkon OYK:ssa on jätetty kokonaan huomioimatta Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa (Jere Salminen 2020, liite 8) tunnistetuista arvokkaista luontokohteista ainakin seuraavat:

  • kohde 70, luonnonsuojelulailla suojeltu tervaleppämetsä.
  • kohde 49, uhanalainen luontotyyppi (tuoreet keskiravinteiset lehdot VU/VU), edustavuudeltaan hyvä
  • kohde 85, luonnonsuojelulailla suojeltu tervaleppämetsä: huomioitu osittain luo-3 -merkinnällä (pitäisi olla luo-1), mutta osa arvokkaasta luontokohteesta on jätetty luo-rajauksen ulkopuolelle ja kaavamerkintänä on venesatama LV

Lisäksi huomiotta on jätetty Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan kokoomaluontoselvityksessä (Jere Salminen 2021, liite 10) tunnistettu luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi hiekkaranta (kohde 23).

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisena. Kaavan luontoselvityksissä tunnistetut arvokkaat luontokohteet on turvattava asianmukaisin kaavamerkinnöin (luo).

5. Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välinen AP-alue katkaisee tärkeän ekologisen yhteyden

Laaja metsään rajattu AP-alue Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välissä (punainen ympyrä alla kuvassa), nykyisen taajamarakenteen länsipuolella, katkaisee tärkeän metsäisen ekologisen yhteyden kaava-alueen eteläosasta pohjoiseen. Kaava-alueen eteläosassa on kaavan luontoselvityksissäkin tunnistettu erittäin merkittävä erilaisten metsäisten ja rantaluontoon liittyvien luontoarvojen keskittymä (keltainen ympyrä alla kuvassa; mm. Korsholmenin luonnonsuojelualue, Tavistholmen, Hässjeholmen, Brasvikenin ja Hemvikenin ympäristöt).

AP-alue (punainen ympyrä) katkaisee arvokkaan luontoarvokeskittymän (keltainen ympyrä) ekologisen yhteyden pohjoiseen käytännössä kokonaan.

Nykyisellään tämä luontoarvojen keskittymä yhdistyy pohjoiseen laajempiin metsäalueisiin kapeimmillaankin yli puolen kilometrin levyisen, Bredvikenin ja Valkon taajaman välisen metsäisen alueen kautta. Valkon OYK:ssa keskelle tämän ekologisen yhteyden kapeinta kohtaa on rajattu laaja uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP), joka katkaisee eteläosien arvokkaiden metsäalueiden puustoisen yhteyden pohjoiseen käytännössä täysin. Metsään rajattu uusi AP-alue kaventaisi rakentamattoman alueen rannan ja pientaloalueen välissä kapeimmillaan alle 200 metriin (ilmakuva alla).

Metsään rajattu uusi AP-alue kaventaisi rakentamattoman alueen rannan ja pientaloalueen välissä kapeimmillaan alle 200 metriin.

Fantsnäsin avoin laidunalue ulottuu lähimmillään vain parinkymmenen metrin päähän Korsviikintiestä, johon AP-alue puolestaan rajautuu (punainen ympyröinti kuvassa alla). Laidunalueen kohdalla puustoinen yhteys kaava-alueen eteläosien arvokkaiden luontokohteiden ja pohjoisen laajempien metsäalueiden välillä katkeaisi siten käytännössä kokonaan. Tällä kohdalla metsäistä ekologista yhteyttä heikentää myös rantaan sijoitettu loma-asunnon rakennuspaikka (RA).

Laidunalueen kohdalla puustoinen yhteys kaava-alueen eteläosien arvokkaiden luontokohteiden ja pohjoisen laajempien metsäalueiden välillä katkeaisi käytännössä kokonaan.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että pariin sataan metriin kapenevan rakentamattoman alueen kaavamerkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), joka mahdollistaa tällä jäljelle jäävällä kapealla ja kriittisellä ekologisella yhteydellä metsän avohakkaamisen, voidaan todeta, että kaava vaarantaa laajan arvokkaan luontoalueen ekologisen toimivuuden estämällä eliölajiston liikkumisen kaava-alueen eteläosien ja pohjoisempien laajojen kaava-alueen ulkoupuolelle ulottuvien metsäalueiden välillä.

Kyseinen AP-alueeksi rajattu metsäalue on keskeisenä ekologisena yhteytenä toimimisen ohella myös itsessään arvokas. Lähes koko AP-varauksen alue on rajattu Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa (Jere Salminen 2020, liite 8) uhanalaiseksi luontotyypiksi (Kohde 8., varttuneet kuivat kankaat VU/VU, (varttuneet kuivahkot kankaat VU/EN, karukkokankaat EN/EN); ote raportista alla). Vaikkakin kyseinen metsäalue on uhanalaisena luontotyyppinä määritetty edustavuudeltaan heikoksi, kyseessä on luontoselvityksen mukaan harjualueen geologisesti arvokas, maa-aineksenotolta säästynyt osuus, jonka itäreunalla esiintyy myös poikittaisdyynimuodostumia. Nämä geologiset arvot menetetään jos kaavan mukainen AP-alue rakennetaan.

Uhanalaisen luontotyypin rajaus, kohde 8. Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoitus (Jere Salminen 2020, liite 8).
Kohteen 8 kuvaus. Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoitus (Jere Salminen 2020, liite 8).

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan ekologisen kestävyyden ja luonnonarvojen vaalimista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) vastaisena. Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välinen AP-alue on poistettava.

6. RA/AP-merkintä on poistettava luo-1 -alueelta

Bredvikenin pohjoisrannalla on luonnonsuojelulain suojeleman tervaleppämetsän (luo-1) päälle merkitty RA/AP-alue ja uusi loma-asunnon tai vakituisen asunnon salliva rakennuspaikka (ympyröity vihreä piste kaavakartalla alla). Rakennuspaikka olisi ollut mahdollista sijoittaa RA/AP-rajauksen sisällä myös hieman pohjoisemmaksi luo-1 -alueen ulkopuolelle.

Bredvikenin pohjoisrannalla on luonnonsuojelulain suojeleman tervaleppämetsän (luo-1) päälle merkitty RA/AP-alue ja uusi loma-asunnon tai vakituisen asunnon salliva rakennuspaikka (ympyröity vihreä piste).
Arvokkaiden luontokohteiden kuvaukset -raportti 6.4.2021, Liite 7

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan luonnonarvojen vaalimista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) vastaisena. Rakentamisvaraus RA/AP on poistettava luo-alueelta, koska luo-alueiden turvaaminen ja niiden kaavamääräykset estävät alueiden käyttämisen rakentamiseen.

7. Vedenalaiset luontoselvitykset puuttuvat

Kaavassa on useita venesataman (LV) aluevarauksia. Kaava-aineistosta puuttuvat kuitenkin vedenalaiset luontoselvitykset. Nämä pitää teettää vähintään suunniteltujen uusien venesatamien alueilta.

Kaavaehdotuksen vastineraportin mukaan venesatama-alueiden luontoarvot selvitetään lupavaiheessa. Alueidenkäyttölain mukaan kaavan pitää kuitenkin perustua riittäviin selvityksiin (9 §). Kaavoittaminen venesatamaksi edellyttää tietoa siitä soveltuuko alue venesatamaksi vai ei.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan selvitysten puutteellisuuden perusteella (alueidenkäyttölaki 9 §). Uusien venesatamien aluevaraukset (LV) on poistettava ja alueilla on teetettävä asianmukaiset vedenalaiset luontoselvitykset ennen alueiden kaavoitusta.

8. Tavistholmenin matkailualue (RM) -varaus on maakuntakaavan vastainen

Tavistholmenin alue on voimassaolevassa Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa merkitty virkistysalueeksi. Alueidenkäyttölain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Tavistholmenia koskevat otteet Uusimaa 2050 -maakuntakaavan kartasta ja kaavamääräyksistä alla:

Tavistholmenin alue on Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa merkitty virkistysalueeksi (vihreä)
Uusimaa 2050 -maakuntakaavan virkistysalueen suunnittelumääräys.

Uusimaa 2050 -kaavan suunnittelumääräyksen mukaan (lihavoinnit lisätty: ”Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytysten säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palveluvarustus sekä ympäristöarvot. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristön laatuun, alueen sijaintiin ekologisessa verkostossa sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueelle voidaan rakentaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa selvitysten perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien esteetön ja turvallinen jatkuminen.

Valkon OYK:ssa noin puolet Tavistholmenin alueesta on rajattu matkailualueeksi (RM). RM-alueelle sijoittuu myös yksi erityisen arvokkaan luontokohteen luo-3-merkintä (jonka kuuluisi olla luo-1, ks. tarkemmin tämän valituksen kappale 3) sekä osittain toinen luo-3 -alue.

Tavistholmenin alue Valkon OYK:n kaavakartalla ja RM-aluetta koskeva kaavamääräys:

Tavistholmenin alue Valkon OYK:n kaavakartalla.
Matkailualueen (RM) kaavamääräys.

Maakuntakaavan virkistysalueen arvo perustuu Tavistholmenilla rakentamattomaan saaristoluontoon, eikä alueelle voida sijoittaa merkittävää yksityistä lisärakentamista. Maakuntakaavan virkistysalueen kaavamääräysten mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun ja alueelle voidaan rakentaa vain yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Valkon OYK:n merkittävään lisärakentamiseen tähtäävä RM-aluemerkintä on siten maakuntaavan vastainen.

Yleisen virkistyskäytön lisäksi maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä painotetaan virkistysalueiden sijaintia ekologisessa verkostossa sekä merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tavistholmenin alueen luontoarvot ovat merkittävät ja silläkin perusteella Valkon OYK:n RM-aluevaraus on maakuntakaavan vastainen.

Valkon ja lähialueiden pesimälinnustoselvityksen (Sweco 2022, liite 9) mukaan: ”Kohde 3b [sis. mm. koko Tavistholmen] suositellaan jätettävän uuden rakentamisen ulkopuolelle ja jättämään muutenkin vesi- ja rantakasvillisuus mahdollisimman suurelta alueelta raivaamatta.” Kyseinen pesimälinnustoselvitys puuttuu kaavan hyväksymispäätöksen pöytäkirjan liiteaineistoista Loviisan kaupungin verkkosivuilta.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan maakuntakaavan vastaisena. Maakuntakaava ei ole ollut alueidenkäyttölain 32 §:n edellyttämällä tavalla ohjeena Tavistholmenin alueen suunnittelussa vaan alueelle rajattu laaja RM-aluemerkintä on maakuntakaavan virkistysalueen suunnittelumääräysten vastainen.

Helsingissä 27.6.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

LIITTEET

Liite 2 – Valitusosoitus

Liite 9 – Valkon ja lähialueiden pesimälinnustoselvitys (Sweco 2022) [tiedoston suuren koon vuoksi ei netissä]


Valituksen kohteena oleva päätös liitteineen Loviisan kaupungin verkkosivuilla [LINKKI]

Ajankohtaista