Valitus Loviisan kaupunginvaltuuston muutetusta päätöksestä hyväksyä Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava

VALITUS 19.12.2025

Helsingin hallinto-oikeudelle

Muutoksenhakija: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Valitus Loviisan kaupunginvaltuuston muutetusta päätöksestä hyväksyä Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava

Päätös, jota muutoksenhaku koskee: Loviisan kaupunginvaltuuston päätös 12.11.2025 § 167 (liite 1), Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan hyväksyminen.

Päätöksellä on muutettu 21.5.2025 § 62 hyväksyttyä osayleiskaavaa Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen (23.6.2025, liite 3) johdosta. Tämä valitus korvaa aikaisemman 27.6.2025 tehdyn Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n valituksen liitteineen.

Viite: Helsingin hallinto-oikeuden täydennyspyyntö 5.12.2025 (liite 2)
Diaarinumero: 4132/03.04.04.04.16/2025

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sähköposti: uusimaa@sll.fi
Pyydämme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Vaatimus: Loviisan kaupunginvaltuuston päätös 12.11.2025 § 167 hyväksyä Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava (liite 1) on tässä valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava alueidenkäyttölain 9 §:n (vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa), 32 §:n (maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan) sekä 39 §:n (yleiskaavan sisältövaatimukset) vastaisena.

Valitusoikeus: Alueidenkäyttölain 191 § 2 mom. mukaan ”Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.” Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen (liite 4) mukaan ”Piirin tarkoituksena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön, kulttuuri- ja rakennusperinteen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen ja hoitaminen sekä samassa tarkoituksessa toimivien paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tukeminen.” Loviisa kuuluu piirin toimialueeseen.

Valitusaika: Helsingin hallinto-oikeus on lähettänyt valittajalle täydennyspyynnön 5.12.2025, jonka mukaan valitusta on täydennettävä tai muutettava 20 päivän kuluessa lähetteen päiväyksestä lukien eli 25.12.2025 mennessä.

1. Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen vaatimukset

Uudenmaan ELY-keskus on antanut 23.6.2025 Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavaa koskevan oikaisukehotuksen (UUDELY/5675/2021, liite 3). Oikaisukehotuksessa ELY-keskus on kehottanut oikaisemaan osayleiskaavaa mm. seuraavilta osin:

• viittaukset luonnonsuojelulakiin päivitettävä
• lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat huomioitava
• Stormossen-Fantsnäsmalmenin luonnonsuojelualueen (YSA264899) kaavamerkintä korjattava
• kaavamerkinnän luo-3 kaavamääräys tarkennettava muotoon, joka turvaa kaavamerkinnällä osoitetut uhanalaiset luontotyypit
• vesikäymälöitä koskeva rajoitus tehtävä yleisiin kaavamääräyksiin
• kaavan ilmastovaikutusten arviointi päivitettävä
• haitallisia hiilivarastoihin kohdistuvia ilmastovaikutuksia estettävä tai pienennettävä
• kaavaratkaisua päivitettävä siten, että se luo edellytyksiä vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle eikä se täytä ilmastonäkökulmasta alueidenkäyttölain 39 §:n sisältövaatimuksia, joiden mukaan on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys sekä ympäristöhaittojen vähentäminen.

Valittaja toteaa, että kaikkia Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa esitettyjä muutosvaatimuksia ei ole muutetussa kaavassa toteutettu.

Valittaja vaatii Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan (jatkossa Valkon OYK) kumoamista seuraavilla perusteilla.

2. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo) kaavamääräykset eivät ole riittäviä

Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa (UUDELY/5675/2021, liite 3), on vaadittu korjaamaan luo-3 -alueita koskevaa kaavamääräystä. Kaavamääräyksissä on noudatettu ELY:n oikaisukehotuksen esimerkkimuotoilua: ”Alueella sijaitsee arvokkaita tai uhanalaisia luontotyyppejä, jotka suojellaan seudun monimuotoisuuden vuoksi. Uhanalaisten luontotyyppien ominaispiirteitä ei saa heikentää.”

Luo-3 -alueita koskeva kaavamääräys ei korjattunakaan ole riittävä turvaamaan kohteiden tunnistettuja luontoarvoja. Kaavamääräys edellyttää vain uhanalaisten luontotyyppien ominaispiirteiden turvaamista, vaikka kohteilla on kaavamääräyksen mukaan tarkoitus suojella ”arvokkaita tai uhanalaisia luontotyyppejä”. Siten kaavamääräys jättää ne arvokkaat luontokohteet tai niiden osat, joita ei ole luokiteltu uhanalaisiksi, vaille suojaa.

Tämän lisäksi myös luo-1 ja luo-2 -alueita koskevat kaavamääräykset ovat yleiskaavan sisältövaatimusten vastaisia.

Kaavamääräys luo-1 -alueille kuuluu (liite 5): ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee LSL 64 §:n mukainen suojeltu luontotyyppi, jonka ELY-keskus voi päättää suojella.”

Luo-1 -alueet ovat määritelmän mukaisesti luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 76/2022) perusteluiden mukaan: ”Pykälässä luetellut suojellut luontotyypit ovat harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita.” Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit ovat luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita kohteita, jotka on turvattava yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvan luonnonarvojen vaalimisvaatimuksen perusteella riippumatta siitä, onko ELY-keskus tehnyt suojelurajauksesta päätöksen.

Kaavamääräys luo-2 -alueille kuuluu (liite 5): ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee LSL 77 §:n mukainen erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka, jonka ELY-keskus voi päättää suojella.”

Luonnonsuojelulain 77 §:n mukaan (lihavoinnit lisätty): ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen 75 §:ssä tarkoitettu uhanalainen eliölaji, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään hyvin korkea. Erityisesti suojeltavaksi eliölajiksi voidaan säätää myös sellainen uhanalainen eliölaji, jolla on hyvin vähän esiintymispaikkoja ja niiden säilyminen on uhattuna.” Erityisesti suojeltava lajit ovat siten määritelmän mukaisesti poikkeuksellisen uhanalaisia ja siksi niiden esiintymispaikat on turvattava yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvan luonnonarvojen vaalimisvaatimuksen perusteella riippumatta siitä, onko ELY-keskus tehnyt suolelurajauksesta päätöksen.

Valkon OYK:n kaavamääräysten (liite 5) mukaan siis luo-1 ja luo-2 -alueilla ei ole kaavassa mitään muuta suojaa kuin ELY-keskuksen mahdollinen suojelupäätös. Ilman ELY-keskuksen erillistä rajauspäätöstä luo-1 ja luo-2 alueiden kaavamääräyksessä ei aseteta minkäänlaisia vaatimuksia kohteiden poikkeuksellisten luontoarvojen turvaamiseksi. Luonnonsuojelulain mukainen luontotyypin tai erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan suojelu edellyttää ELY-keskuksen päätöstä, mutta tästä päätöksestä riippumatta kyseiset luontotyypit ovat määritelmän mukaisesti ”harvinaisia” ja ”luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita” ja erityisesti suojeltavat lajit korkeassa häviämisvaarassa. Lisäksi kyseiset luontotyyppikohteet edustavat samanaikaisesti myös uhalaisia luontotyyppejä.

On syytä ottaa huomioon, että ELY-keskukset ovat tehneet luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien rajauspäätöksiä tarpeeseen nähden vain hyvin vähän. Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 76/2022, liite 7) toteaa asiasta seuraavaa (2.5 Nykytilan arviointi, 2.5.1 Luontotyyppien suojelu, s. 43):

”Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinneissa on kiinnitetty huomiota siihen, että luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten luontotyyppirajauspäätösten valmistelu on hallinnollisesti raskasta. Tästä on seurannut, ettei tähän lakisääteiseen tehtävään ole pystytty kohdentamaan riittäviä voimavaroja. Lain voimaantulon jälkeen rajauspäätöksiä on saatu tehdyksi vain noin kahdelle tuhannelle hehtaarille. Vaikka syitä tähän on varmasti useita, yksi keskeisimmistä on rajauspäätöksiin liittyvän hallinnollisen menettelyn raskaus ja sen suhteellinen tehottomuus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa rajauspäätöksiä onkin tehty luontotyyppien esiintymätietoihin nähden vähän. Rajauspäätöksiin liittyvän menettelyn edellyttämiä voimavaroja on ollut riittämättömästi.”

Myös erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen rajausten vähäiseen määrään on kiinnitetty hallituksen esityksen perusteluissa huomiota (liite 7, HE 76/2022; 2.5 Nykytilan arviointi, 2.5.2 Eliölajien suojelu, s. 45):

”Uhanalaisten lajien asemaa ja uhanalaisuuden oikeusvaikutusta olisi perusteltua vahvistaa. Esimerkiksi toimivuusarvioinneissa on esitetty säätämistä siitä, että viranomaisen tulisi ottaa huomioon uhanalaisen lajin suojelutason säilyttämiselle tärkeä esiintymispaikka, kun se myöntää lupia ja hyväksyy suunnitelmia ja kaavoja. Myös erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten tekemistä on tarpeen tehostaa, koska samoin kuin luontotyyppien, myös eliölajien esiintymispaikkojen rajauspäätöksiä on tehty tarpeeseen nähden vähän.”

Luonnonsuojelulain 76 §:n mukaan kaavapäätöksissä on otettava uhanalaiset eliölajit huomioon riippumatta ELY-keskuksen rajauspäätöksistä:

”Uhanalaisten eliölajien huomioon ottaminen

Viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.”

Edellä esitetty huomioiden on yleiskaavan sisältövaatimusten ja luonnonsuojelulain vastaista jättää kaavan luontoselvityksissä tunnistetut luo-1 ja luo-2 -alueiksi rajatut arvokkaat luontokohteet ilman minkäänlaista turvaa, mikäli ELY-keskus ei ole tehnyt niistä suojelupäätöksiä. Kohteet on turvattava kaavassa erityisten luonnonarvojensa perusteella riippumatta ELY-keskuksen tekemistä luonnonsuojelulain mukaisista suojelupäätöksistä. Luo-1 ja luo-2 -alueita koskeviin kaavamääräyksiin on lisättävä heikentämiskielto, joka ei ole riippuvainen ELY-keskuksen erillisestä päätöksestä.

Lisäksi suuri osa luo-alueista sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisten M-alkuisten kaavamerkintöjen alueella, joilla nykylainsäädäntö ei mahdollista maisematyöluvan edellyttämistä. Siten kunnalla ei ole mahdollisuutta valvoa tältä osin kaavan tavoitteiden toteutumista ja kohteet ovat tosiasiallisesti täysin vailla kaavan suojaa. Arvokkaiksi tunnistettujen luontokohteiden jättäminen vaille suojaa on yleiskaavan sisältövaatimusten vastaista.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan yleiskaavan sisältövaatimusten luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisena (alueidenkäyttölaki 39 §). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-1 ja luo-2) koskevat puutteelliset kaavamääräykset jättävät poikkeuksellisen arvokkaiksi todettuja luontoarvoja vaille minkäänlaista turvaa mikäli ELY-keskus ei ole tehnyt erillistä päätöstä luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien tai erityisesti suojeltujen lajien esiintymispaikkojen suojelemisesta. Lisäksi myös luo-3 alueita koskeva kaavamääräys on puutteellinen ja turvaa tosiasiallisesti vain osan niistä luontoarvoista, jotka samassa määräyksessä väitetään turvattavan. Suuri osa kaavan arvokkaista luo-kohteista sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisiksi kaavoitetuilla alueilla, joiden kaavamerkintä on M-alkuinen, eikä mahdollista luo-merkinnän noudattamisen valvontaa maisematyöluvalla. Kaava ei siten turvaa näiden kohteiden luontoarvoja.

3. Luontoselvityksissä tunnistettuja arvokkaita luontokohteita on jätetty huomioimatta

Valkon OYK:ssa on jätetty kokonaan huomioimatta Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa (Jere Salminen 2020, liite 8) tunnistetuista arvokkaista luontokohteista ainakin seuraavat:

• kohde 70, luonnonsuojelulailla suojeltu tervaleppämetsä.
• kohde 49, uhanalainen luontotyyppi (tuoreet keskiravinteiset lehdot VU/VU), edustavuudeltaan hyvä
• kohde 85, luonnonsuojelulailla suojeltu tervaleppämetsä: huomioitu osittain luo-3 -merkinnällä, mutta osa arvokkaasta luontokohteesta on jätetty luo-rajauksen ulkopuolelle ja kaavamerkintänä on venesatama LV

Lisäksi huomiotta on jätetty Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan kokoomaluontoselvityksessä (Jere Salminen 2021, liite 9) tunnistettu luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi, Tavistholmenin etelärannan hiekkaranta (kohde 23).

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisena. Kaavan luontoselvityksissä tunnistetut arvokkaat luontokohteet on turvattava asianmukaisin kaavamerkinnöin (luo).

4. Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välinen AP-alue katkaisee tärkeän ekologisen yhteyden

Laaja metsään rajattu AP-alue Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välissä (punainen ympyrä alla kuvassa), nykyisen taajamarakenteen länsipuolella, katkaisee tärkeän metsäisen ekologisen yhteyden kaava-alueen eteläosasta pohjoiseen. Kaava-alueen eteläosassa on kaavan luontoselvityksissäkin tunnistettu erittäin merkittävä erilaisten metsäisten ja rantaluontoon liittyvien luontoarvojen keskittymä (keltainen ympyrä alla kuvassa; mm. Korsholmenin luonnonsuojelualue, Tavistholmen, Hässjeholmen, Brasvikenin ja Hemvikenin ympäristöt).

Nykyisellään tämä luontoarvojen keskittymä yhdistyy pohjoiseen laajempiin metsäalueisiin kapeimmillaankin yli puolen kilometrin levyisen, Bredvikenin ja Valkon taajaman välisen metsäisen alueen kautta. Valkon OYK:ssa keskelle tämän ekologisen yhteyden kapeinta kohtaa on rajattu laaja uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP), joka katkaisee eteläosien arvokkaiden metsäalueiden puustoisen yhteyden pohjoiseen käytännössä täysin. Metsään rajattu uusi AP-alue kaventaisi rakentamattoman alueen rannan ja pientaloalueen välissä kapeimmillaan alle 200 metriin (ilmakuva alla).

Fantsnäsin avoin laidunalue ulottuu lähimmillään vain parinkymmenen metrin päähän Korsviikintiestä, johon AP-alue puolestaan rajautuu (punainen ympyröinti kuvassa alla). Laidunalueen kohdalla puustoinen yhteys kaava-alueen eteläosien arvokkaiden luontokohteiden ja pohjoisen laajempien metsäalueiden välillä katkeaisi siten käytännössä kokonaan. Tällä kohdalla metsäistä ekologista yhteyttä heikentää myös rantaan sijoitettu loma-asunnon rakennuspaikka (RA).

Kun lisäksi otetaan huomioon, että pariin sataan metriin kapenevan rakentamattoman alueen kaavamerkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), joka mahdollistaa tällä jäljelle jäävällä kapealla ja kriittisellä ekologisella yhteydellä metsän avohakkaamisen, voidaan todeta, että kaava vaarantaa laajan arvokkaan luontoalueen ekologisen toimivuuden estämällä eliölajiston liikkumisen kaava-alueen eteläosien ja pohjoisempien laajojen kaava-alueen ulkoupuolelle ulottuvien metsäalueiden välillä.
Kyseinen AP-alueeksi rajattu metsäalue on keskeisenä ekologisena yhteytenä toimimisen ohella myös itsessään arvokas. Lähes koko AP-varauksen alue on rajattu Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa (Jere Salminen 2020, liite 8) uhanalaiseksi luontotyypiksi (Kohde 8., varttuneet kuivat kankaat VU/VU, (varttuneet kuivahkot kankaat VU/EN, karukkokankaat EN/EN); ote raportista alla). Vaikkakin kyseinen metsäalue on uhanalaisena luontotyyppinä määritetty edustavuudeltaan heikoksi, kyseessä on luontoselvityksen mukaan harjualueen geologisesti arvokas, maa-aineksenotolta säästynyt osuus, jonka itäreunalla esiintyy myös poikittaisdyynimuodostumia. Nämä geologiset arvot menetetään jos kaavan mukainen AP-alue rakennetaan.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan ekologisen kestävyyden ja luonnonarvojen vaalimista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) vastaisena. Hiekkaharjuntien ja Korsviikintien välinen AP-alue on poistettava.

5. RA/AP-merkintä on poistettava luo-1 -alueelta

Bredvikenin pohjoisrannalla on luonnonsuojelulain suojeleman tervaleppämetsän (luo-1) päälle merkitty RA/AP-alue ja uusi loma-asunnon tai vakituisen asunnon salliva rakennuspaikka (ympyröity vihreä piste kaavakartalla alla). Rakennuspaikka olisi ollut mahdollista sijoittaa RA/AP-rajauksen sisällä myös hieman pohjoisemmaksi luo-1 -alueen ulkopuolelle.

Kohteen kuvaus Arvokkaiden luontokohteiden kuvaukset -raportissa (liite 10):

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan luonnonarvojen vaalimista koskevien yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) vastaisena. Rakentamisvaraus RA/AP on poistettava luo-alueelta, koska luo-alueiden turvaaminen ja niiden kaavamääräykset estävät alueiden käyttämisen rakentamiseen.

6. Vedenalaiset luontoselvitykset puuttuvat

Kaavassa on useita venesataman (LV) aluevarauksia. Kaava-aineistosta puuttuvat kuitenkin vedenalaiset luontoselvitykset. Nämä pitää teettää vähintään suunniteltujen uusien venesatamien alueilta.

Kaavaehdotuksen vastineraportin mukaan venesatama-alueiden luontoarvot selvitetään lupavaiheessa. Alueidenkäyttölain mukaan kaavan pitää kuitenkin perustua riittäviin selvityksiin (9 §). Kaavoittaminen venesatamaksi edellyttää tietoa siitä soveltuuko alue venesatamaksi vai ei.

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan selvitysten puutteellisuuden perusteella (alueidenkäyttölaki 9 §). Uusien venesatamien aluevaraukset (LV) on poistettava ja alueilla on teetettävä asianmukaiset vedenalaiset luontoselvitykset ennen alueiden kaavoitusta.

7. Tavistholmenin matkailualue (RM) -varaus on maakuntakaavan vastainen

Tavistholmenin alue on voimassaolevassa Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa merkitty virkistysalueeksi. Alueidenkäyttölain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Tavistholmenia koskevat otteet Uusimaa 2050 -maakuntakaavan kartasta ja kaavamääräyksistä alla:

Uusimaa 2050 -kaavan suunnittelumääräyksen mukaan [lihavoinnit lisätty]: ”Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytysten säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palveluvarustus sekä ympäristöarvot. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristön laatuun, alueen sijaintiin ekologisessa verkostossa sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueelle voidaan rakentaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa selvitysten perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien esteetön ja turvallinen jatkuminen.”

Valkon OYK:ssa noin puolet Tavistholmenin alueesta on rajattu matkailualueeksi (RM). RM-alueelle sijoittuu myös yksi erityisen arvokkaan luontokohteen luo-3-merkintä sekä osittain toinen luo-3 -alue.

Tavistholmenin alue Valkon OYK:n kaavakartalla ja RM-aluetta koskeva kaavamääräys:

Maakuntakaavan virkistysalueen arvo perustuu Tavistholmenilla rakentamattomaan saaristoluontoon, eikä alueelle voida sijoittaa merkittävää yksityistä lisärakentamista. Maakuntakaavan virkistysalueen kaavamääräysten mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun ja alueelle voidaan rakentaa vain yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Valkon OYK:n merkittävään lisärakentamiseen tähtäävä RM-aluemerkintä on siten maakuntaavan vastainen.

Yleisen virkistyskäytön lisäksi maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä painotetaan virkistysalueiden sijaintia ekologisessa verkostossa sekä merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tavistholmenin alueen luontoarvot ovat merkittävät ja silläkin perusteella Valkon OYK:n RM-aluevaraus on maakuntakaavan vastainen.

Valkon ja lähialueiden pesimälinnustoselvityksen (Sweco 2022, liite 11) mukaan: ”Kohde 3b [sis. mm. koko Tavistholmen] suositellaan jätettävän uuden rakentamisen ulkopuolelle ja jättämään muutenkin vesi- ja rantakasvillisuus mahdollisimman suurelta alueelta raivaamatta.”

Valittaja vaatii, että kaavan hyväksymispäätös kumotaan maakuntakaavan vastaisena. Maakuntakaava ei ole ollut alueidenkäyttölain 32 §:n edellyttämällä tavalla ohjeena Tavistholmenin alueen suunnittelussa vaan alueelle rajattu laaja RM-aluemerkintä on maakuntakaavan virkistysalueen suunnittelumääräysten vastainen.

8. Vesikäymälöitä koskeva rajoitus tehtävä yleisiin kaavamääräyksiin

Ranta-alueelle sijoittuvan rakennuksen vesikäymälää koskeva määräys on muuttunut kaavan valmistelun aikana monesti.

Kaavaluonnoksista annetuissa lausunnoissa ei asiaan ole ympäristö- ja terveysviranomaisten taholta kiinnitetty huomiota, ja määräys lienee ollut viranomaisten näkemysten mukainen. Elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan (25.5.2023, § 90) ja kaupunginvaltuuston (26.6.2023, § 190) nähtäville asettamassa ehdotuksessa määräys kuuluu seuraavasti:

”Loma-asuntoalueella käytetään ensisijaisesti kuivakäymälöitä. Jäteveden käsittelyssä noudatetaan YSL 16 § säädöksiä jäteveden käsittelystä ja johtamisesta viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on esitettävä jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt yhteiseen jätevesien käsittelyyn.”

Ehdotuksesta lausuessaan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut määräyksen olevan tulkinnanvarainen ”siltä osin, kun ne koskevat RA/AP-aluetta ja vesikäymäläkieltoa. On selkeytettävä, koskeeko liittymisvelvollisuus sekä vakituisia että vapaa-ajanasuntoja, jos asuntoon halutaan asentaa vesikäymälä”.

ELY on lausunnossaan ehdottanut määräyksen ”Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt yhteiseen jätevesien käsittelyyn.” – muuttamista muotoon: ”Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt alueella toimivan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai muuhun kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelun mukaiseen yhteiseen jäte-vesijärjestelmään, jonka toimivuus on varmistettu ympärivuotisesti.”

Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksessä (21.5.2025 § 62) määräys kuuluu kuitenkin seuraavasti:

”Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristösuojelumääräyksiä sekä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.”

23.6.2025 päivätyssä oikaisukehotuksessaan (liite 3) ELY-keskus katsoo, että ”Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan yleisiin määräyksiin tulee lisätä seuraava määräys: Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueella tai saaressa sijaitsevaan vapaa-ajanasuntoon on kielletty, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt alueella toimivan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai muuhun kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelun mukaiseen yhteiseen jätevesijärjestelmään, jonka toimivuus on varmistettu ympärivuotisesti.”

Tämän valituksen kohteena olevan osayleiskaavan hyväksymispäätöksen (12.11.2025) liitteenä olevassa vastineessa oikaisukehotukseen (liite 12) määräystä perustellaan näin:

”Jätevesiä koskevaa määräystä on selkeytetty ja jonkin verran myös tiukennettu. ELY-keskuksen toivomaa täysimääräistä vesikäymäläkieltoa kaava-alueelle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa, vaan on syytä jättää kaavamääräyksiin harkinnanvaraa kohtuuttomien tapausten osalta. Näiltä osin kaavamääräys on muun muassa Loviisan ympäristönsuojelumääräyksiä tiukempi, mutta jättää tilaa edellytysten täyttyessä myös kiinteistökohtaisille jätevesihuoltoratkaisuille. Todettakoon, että kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymän osayleiskaavan jätevesimääräykset olivat määräystekniikaltaan ja juridiselta sisällöltään vastaavat, kuin mitä on sovellettu jo useita vuosia osayleiskaavoissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Nyt esitetyn kaltaista vahvasti ohjaavaa, mutta paikalliset olosuhteet ja kohtuullisuuden huomioivaa määräystä on käytetty muun muassa eräissä Uudenmaan alueen yleiskaavoissa. Oikaisukehotuksen vaatimukset ja kaavoittajan vastineet muutosesityksiin löytyvät kaavan liitemateriaalista.”

Uudelleen kaupunginvaltuustossa 12.11.2025 hyväksytyn osayleiskaavan jätevesimääräys kuuluu seuraavasti:

”Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristösuojelumääräyksiä sekä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.”

ja lisäyksenä edelleen:

”Ranta-alueelle sijoittuva asuin- tai lomarakennuksen vesikäymälä tulee liittää yleiseen tai alueelliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli sellainen on kohtuullisesti saatavilla. Mikäli asuin- tai lomarakennukselle ei ole raskasta kalustoa kestävää ympärivuotisesti ylläpidettyä tieyhteyttä, vesikäymälän asentaminen on kielletty, ellei kiinteistöä ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Mikäli kelvollisen tieyhteyden piirissä olevaa ja vesikäymälällä varustettua asuin- tai lomarakennusta ei voida liittää vesijohto- ja viemäriverkkoon, tulee vesihuollon järjestämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Riittäviin selvityksiin perustuvat jätevesijärjestelmää koskevat suunnitelmat on hyväksyttävä kunnassa. Järjestelmästä ei saa aiheutua ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittely tulee hoitaa viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelyä koskevien säädösten sekä kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.”

Osayleiskaavan määräys vesikäymälän asentamisesta on kumottava ja muutettava siihen muotoon kuin ELY 23.6.2025 päivätyssä oikaisukehotuksessaan (liite 3) on esittänyt. Nykymuodossaan määräys on alueidenkäyttölain 39.2 §:n vastainen.

Perustelut päätöksen kumoamiseksi vesikäymälän asentamista koskevien määräysten osalta:

Alueidenkäyttölain 39.2 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
…
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Valkon osayleiskaava mahdollistaa suoraan rakennuslupien myöntämisen, joten vesihuoltoratkaisujen ja vesihuollon tarkoituksenmukaisen järjestämisen tulee perustua riittäviin selvityksiin. Kaavassa ei kuitenkaan missään vaiheessa ole selvitetty mahdollisuutta vesihuollon järjestämiseen kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Kuten ELY-keskuskin on oikaisuvaatimuksessaan todennut: kaavamääräyksissä olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin ja –määräyksiin sekä ohjeisiin ovat yleisesti noudatettavia asioita, eivät osayleiskaavan laatimisessa edellytettyjä selvityksiä.

Uudenmaan alueen rantaosayleiskaavoissa on käytetty vapaa-ajanasuntojen vesikäymäläkieltoa vesiensuojelullisista sekä käyttöveden riittävyyteen liittyvistä syistä. Uudenmaan ranta-alueille on ominaista suuri vapaa-ajan asumisen paine, jonka vuoksi on erityinen tarve turvata vesistöjen laatu. Vesikäymälöiden rakentamisen yleistyminen ranta-alueilla vaarantaa vesistöjen laadun sekä vesiensuojelun tavoitteet niin paikallisesti kuin maakunnallisella tasolla. Jätevesien keräilyyn ja käsittelyyn liittyvät laitteistot ovat vapaa-ajanasunnoissa pitkiä aikoja käyttämättä, jolloin niiden säännöllinen huolto ja säiliöiden asianmukainen tyhjennys voi jäädä tekemättä.

ELY:n oikaisukehotuksesta on annettu kaupunkisuunnittelupäällikön vastine, jossa viitataan ”määräystekniikaltaan ja juridiselta sisällöltään” vastaaviin määräyksiin, kuin ”mitä on sovellettu jo useita vuosia osayleiskaavoissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Nyt esitetyn kaltaista vahvasti ohjaavaa, mutta paikalliset olosuhteet ja kohtuullisuuden huomioivaa määräystä on käytetty muun muassa eräissä Uudenmaan alueen yleiskaavoissa.” ¹⁾

^{1) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry valitti Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan 13.6.2024 tekemästä poikkeamispäätöksestä, joka koski Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavan vesikäymäläkiellosta poikkeamista. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksen valituksen vaatimusten mukaisesti 28.3.2025. Tässä yhteydessä tutkittiin tarkemmin muitakin Loviisan kaupungin päätöksiä, ja kävi ilmi, että ranta-asemakaavojen vesikäymäläkieltoon liittyen on tapahtunut suunnanmuutos vuoden 2024 aikana. Kolmessa ranta-asemakaavaa koskevassa päätöksessä on viranomaisten lausuntojen ja osayleiskaavan vastaisesti jätetty vesikäymäläkielto kaavamääräyksistä pois. Viranomaisille annetuissa vastineissa on todettu, että ”määräyksiin kirjataan ne muotoilut, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi kaupungin yleiskaavamääräyksissä viime aikojen yleiskaavayhteyksissä”. Tässä viitataan ilmeisesti Valkon osayleiskaavaan, koska määräykset ovat identtiset Valkon osayleiskaavan ensimmäisen hyväksymispäätöksen kanssa. Muita osayleiskaavoja ei ole ollut samanaikaisesti vireillä. Julkisesta aineistosta ei löydy asemakaavojakaan koskien tietoa siitä, miten ”ajankohtaiseksi tulleen” muuttuneen käytännön ympäristövaikutukset on selvitetty eikä miksi käytäntö on tullut ajankohtaiseksi.}

Vastineesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten määräys huomioi ”paikalliset olosuhteet ja kohtuullisuuden” ja mihin selvityksiin tämä perustuu. Selvitystä ei löydy kaava-aineistosta muualtakaan. Valkon osayleiskaava-alue sijoittuu tiiviisti rakennetulle Uudenmaan rannikkoalueelle, eikä Etelä-Karjalan tai Kymenlaakson järvialueille.

Vastineessa ei ole mainintaa siitä, että Loviisan alueella on laajoja osayleiskaava-alueita, joiden loma-asuntoalueilla vesikäymälän rakentaminen on kielletty:

• Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 31.1.2004, vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoalueella kielletty ilman erityistä syytä)
• Loviisan rantaosayleiskaava (lainvoimainen 23.1.2009, loma-asuntoalueella vesikäymälän rakentaminen kielletty, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt yhteiseen jätevesien käsittelyyn)
• Kulla-Lappomin rantaosayleiskaava (saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 4.5.2005, vesikäymäläkielto loma-asuntoalueella)

Edellä mainitut osayleiskaavat kattavat valtaosan Loviisan rannikkoalueista.

Kulla-Lappomin osayleiskaavan RA-alueiden vesikäymäläkiellosta on aikanaan valitettu. KHO on hylännyt valituksen päätöksellään 4.5.2005 (dnro 1071/1/04). Päätöstä on perusteltu haitallisten ympäristövaikutusten estämisellä ja rajoittamisella: ”Määräyksellä vähennetään ennalta talousvesien lika-ainekuormitusta ja jätevesien määrää” ja edelleen ”[…]vesikäymälävesien aiheuttama saostus- ja umpikaivojen rakentaminen ja kertyvien jätteiden kuljettaminen käsiteltäväksi aiheuttaisi puheena olevilla rakennuspaikoilla ja tieverkostoissa seurauksia, jotka olisivat vastoin maankäyttö- ja rakennuslaissa ympäristöhaittojen vähentämiselle asetettuja yleiskaavan sisältövaatimuksia. Vesikäymälöiden kieltäminen yleiskaavassa on siten ollut tarpeen, eikä kaavamääräystä ole näissä olosuhteissa pidettävä lainvastaisena.”

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Rantaosayleiskaavojen (ja ranta-asemakaavojen) vesikäymäläkielto on ollut kaavojen keskeisenä periaatteena, millä on pyritty turvaamaan riittävän käyttöveden saanti ja varmistamaan vesien suojelu. Väestömäärästä johtuen on varsinkin Uudellamaalla tarve turvata vesistöjen tila.

Loma-asuntojen vesikäymälöiden jäteveden käsittelyyn ja liete- ja umpisäiliöiden tyhjentämiseen liittyy epävarmuustekijöitä, ja loma-asuntojen laajamittainen varustaminen vesikäymälöillä vaarantaa vesiensuojelun tavoitteet. Vapaa-ajanasuntojen vedenkäytön kausittaiset vaihtelut ovat suuria. Käymäläjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely on voitava varmistaa kaikissa olosuhteissa ympärivuotisesti, jonka vuoksi vesikäymäläkielto on osayleiskaavassa edelleen tarpeellinen.

Edellä esitetyin perustein osayleiskaavan määräys vesikäymälän asentamisesta on kumottava ja muutettava siihen muotoon kuin Uudenmaan ELY-keskus 23.6.2025 päivätyssä oikaisukehotuksessaan (liite 3) on esittänyt. Nykymuodossaan määräys on alueidenkäyttölain 39.2 §:n vastainen.

---

Helsingissä 19.12.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

LIITTEET (puuttuvat liitteet piiristä: uusimaa@sll.fi)

Liite 2 – Helsingin hallinto-oikeuden täydennyspyyntö 5.12.2025

Liite 3 – Uudenmaan ELY-keskus, oikaisukehotus 23.6.2025

Liite 4 – Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n säännöt

Liite 6 – Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava, kaavaselostus

Liite 7 – Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, HE 76/2022 vp

Liite 8 – Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaava-alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoitus (Jere Salminen 2020)

Liite 9 – Loviisan Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan kokoomaluontoselvitys (Jere Salminen 2021)

Liite 10 – Arvokkaiden luontokohteiden kuvaukset (6.4.2021)

Liite 11 – Pesimälinnustoselvitys (Sweco 2022)