Valitus Vantaan Kivistön Lumikvartsi -asemakaavasta
[Piiri antoi asiassa vastaselityksen 5.6.2023]
VALITUS 30.12.2022
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE
MUUTOKSENHAKIJA
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Vantaan kaupunginvaltuuston päätös 14.11.2022 (13 §) hyväksyä asemakaava ja asemakaavamuutos 232700 ja tonttijako, 23 Kivistö / Kivistön lumikvartsi
PROSESSIOSOITE
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki
Puhelin 045 1140 088
uusimaa(a)sll.fi
Pyydämme ensisijaisesti sähköistä asiointia.
VAATIMUKSET
Vaadimme, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa Vantaan valtuuston päätöksen hyväksyä Kivistön Lumikvartsin asemakaava ja asemakaavan muutos (14.11.2022 13 §, pöytäkirja kts. valituksen liitteet 1-3) maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja 54 §:n vastaisena.
Lisäksi vaadimme alueelle töidenaloittamiskieltoa muutoksenhaun käsittelyn ajaksi.
VALITUSAJASTA
Pöytäkirjan valitusosoituksen mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä taikka rakennuskieltoa koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä Vantaan kaupungin internet-sivulla. Vantaan kaupunginvaltuuston 14.11.2022 kokouksen pöytäkirja on tullut nähtäville Vantaan kaupungin internet-sivuille 23.11.2022. Näin ollen 30 vuorokauden valitusaika päättyy 30.12.2022 klo 16.15.
PERUSTELUT
Kivistön Lumikvartsin asemakaavan teossa on laiminlyöty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämä merkittävien luontovaikutuksien riittävä selvitysvelvoite, minkä aiheuttamat puutteet ovat heijastuneet suoraan myös kaavan vaikutusarviointeihin. Tämä koskee erityisesti kaavan vaikutuksia merkittäviä metsäluontoarvoja omaaviin luontotyyppeihin.
Kaava ohjaa rakentamiseen noin 5 ha luonnonsuojelullisesti arvokkaita kangas- ja lehtometsiä sekä turvekankaita pirstoen samalla luonnonsuojelubiologisesti erittäin arvokkaan noin 20 hehtaarin laajuisen metsäalueen keskeltä. Samalla se heikentää olennaisesti Vantaan kaupungin omissa selvityksissä tärkeäksi todetun etelä-pohjoissuuntaisen metsäekologisen yhteyden laatua ja toimivuutta.
Lajistonsuojelun näkökulmasta kaava tuhoaa merkittävän osan Kivistön alueen erittäin merkittävästä lahokaviosammalen esiintymiskeskittymästä sekä heikentää yhtä Kivistön alueen liito-oravien elinympäristöverkoston avainaluetta. Luontoarvoihin kohdistuva yhteisvaikutus on syytä nähdä luonnonympäristöjen erityisiä arvojen hävittämisenä ja heikentämisenä asemakaavan sisältövaatimusten vastaisella tavalla (MRL 54 §).
1. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumota Kivistöntähden asemakaava 26.11.2021
Helsingin hallinto-oikeus on 26.11.2021 antamallaan päätöksellä (H5923/2021, liite 4) kumonnut Kivistöntähden asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (nro 232500) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin valituksen perusteella. Kivistöntähden asemakaava-alue sijaitsee samalla Koivupäänojan metsäalueella kuin tämän valituksen kohteena oleva Lumikvartsin asemakaava ja rajautuu siihen suoraan länsipuolella.
Katsomme, että Lumikvartsin asemakaava on kumottava osittain samoilla perusteilla kuin Kivistöntähden asemakaava. Lumikvartsin asemakaava heikentäisi merkittävästi samaa lahokaviosammalen ydinaluetta kuin Kivistöntähti ja on siten vastaavasti maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.
Helsingin hallinto-oikeuden Kivistöntähden asemakaavaa koskevasta päätöksestä 26.11.2021:
Huomautamme myös, että hallinto-oikeudella on jo em. Kivistöntähteä koskevaa päätöstä tehdessään ollut käytössään samat lahokaviosammalen uhanalaisuutta, suojelutarvetta ja esiintymistä koskevat tiedot, joilla Vantaan kaupunki on nyt valituksenalaisessa Lumikvartsin asemakaavassa perustellut, ettei kaavan aiheuttama ydinalueen merkittävä heikentäminen uhkaisi uhanalaisen lahokaviosammalen säilymistä alueella. Siten ei voida katsoa, että asiassa olisi tullut sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta päätyä nyt Lumikvartsin asemakaavan osalta erilaiseen lopputulokseen kuin aikaisemmassa Kivistöntähden kumoamispäätöksessä.
2. Lahokaviosammalen huomiointiin liittyvät ongelmat
Kaava-alue sekä sitä ympäröivä metsäalue on todettu konsulttien ja luontoharrastajien v. 2017–2020 tekemissä selvityksissä erittäin merkittäväksi lahokaviosammalen (Buxbaumia viridis) esiintymiskeskittymäksi (Faunatica 2020, liite 9). Lahokaviosammal on koko maassa rauhoitettu laji (LSL 42 §, LSA liite 3a). Lisäksi laji kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Siten uhanalaisena lajina lahokaviosammalen esiintyminen on otettava huomioon asemakaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevan sisältövaatimuksen perusteella.
Lumikvartsin asemakaava tuhoaa merkittävän määrän lahokaviosammalen esiintymispaikkoja sekä 5 ha lajin pidempiaikaiselle säilymiselle tärkeää ydinaluetta. Myös vähäiset kaavassa VL/luo- alueiksi merkityt alueet tulevat vääjäämättä menettämään kykyään toimia lajin elinympäristöinä huomattavasti lisääntyvän kulutuksen sekä rakentamisen synnyttämän metsänhoitopaineen takia. On perusteita olettaa heikentävän vaikutuksen kohdentuvan lisäkulutuksen myötä myös kaava- alueen ulkopuolisiin osiin samaa lahokaviosammalen ydinaluetta.
Koivupäänojan ydinalueen arvoa lisää sen sijainti muiden lajille tärkeiden ydinalueiden välissä (kuva 1) sekä tieto siitä, että sen pohjois- ja koillispuolisten ydinalueiden asemakaavoittaminen rakentamiseen on hyvin pitkällä.
Lumikvartsin kaavan aiheuttamat tuhot kohdistuvat metsäalueelle (Koivupäänojan metsä), joka on laajuutensa ja sijaintinsa takia lahokaviosammalen pidempiaikaisen säilymisen kannalta erittäin merkittävä. Alueen erityismerkitys on todettu myös tehdyssä Vantaan lahokaviosammalten esiintymisselvitys- ja suojelusuunnitelmassa: ”Länsi-Vantaan suuret suojelualueet Askistosta Vestraan ja Petikkoon ovat todennäköisesti Vantaan kaikkein runsaimpia ja laajimpia lahokaviosammalalueita. Niiden lajille sopiva yhteispinta-ala on niin suuri, että tarkalla kartoituksella löydettävien kasvupaikkojenmäärä olisi varmasti huomattavan suuri. Lajia havaittiin näillä kohteilla lähes jatkuvasti inventoijan kulkureitin varrella, mutta tämän projektin puitteissa ei ollut mahdollista tutkia näitä alueita kovin tarkasti. Niinpä Kivistön Koivupäänoja ja Kiilan Solbacka ovat edelleen Vantaan runsaimpia esiintymiä itiöpesäkkeiden kasvupaikkojenmäärällä mitattuna.”
Vantaan kaupunki on ansiokkaasti selvityttänyt lahokaviosammalen esiintymistä Vantaan metsissä. Sen jälkeen kun lajin esiintymistä opittiin 2019 havaitsemaan myös ns. protoneemavaiheen kasvustoina, on näkemys lajin ekologiasta, yleisyydestä sekä kaikkien esiintymispaikkojen suojelutarpeesta radikaalisti muuttunut. On ilmeistä, että nykyisellään lajin suojelutaso varsinkin eräillä Vantaan metsäisemmillä suuralueilla lähenee suotuisaa tai saattaa jopa olla suotuisa.
Edellä mainittu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä sinänsä toivottu asiantila säilyisi kattavasti eri puolilla Vantaata, mikäli merkittävä määrä lajille erityisen tärkeitä ydinalueita tuhotaan maankäytöllä.
Vantaan kaupunki tukeutuu lahokaviosammalen huomiointitarpeiden osalta kaupungin tilaaman lahokaviosammalkonsulttiselvityksen (Faunatica 2020) johtopäätöksiin. Selvityksessä on tehty luonnonsuojelulain kannalta hyvin ongelmallisia johtopäätöksiä tämän rauhoitetun lajin minkä tahansa vantaalaisen esiintymisalueen rakentamisen hyväksyttävyydestä, mikäli lajin muiden tunnettujen esiintymisalueiden suojelu ja huomiointi muualla etenee. Kehitetty kyyninen kompensaatiomalli on jo johtanut Vantaalla siihen, että käytännössä lähes kaikki Vantaan todettuja lahokaviosammalesiintymiä koskettavat asemakaavahankkeet etenevät kaavailluilla rakentamistavoitteilla, koska juuri näillä kaava-alueilla lajin suojelutavoitteista voidaan luopua. Linjaus koskettaa erityisesti Kivistön aluetta, jossa useat lähekkäiset asemakaavat (Puu-Kivistön aloituskorttelit, sen länsipuolinen kaavahanke, Lumikvartsin asemakaava, Kivistöntähden asemakaava, Onnenkiven asemakaava) uhkaavat tuhota keskeisen osan yhdestä Suomen merkittävimmästä tiedossa olevasta suojelemattomasta lahokaviosammalmetsien keskittymästä.
Lumikvartsin asemakaava tuhoaa keskeisen osan Kivistön alueen erityisen elinvoimaisesta lahokaviosammalmetsien keskittymästä. Olemassa oleva tieto vahvistaa sen, että Koivupäänojan esiintymä yhdessä lähialueen esiintymien kanssa kuuluu lajin suojelun kannalta valtakunnallisesti erittäin merkittäviin keskittymiin. Jos tällaisia satojen sammalesiintymien ydinkeskittymiä ei edes pyritä suojelemaan, ollaan tiellä, joka johtaa vääjäämättä lajin suojelutason heikkenemiseen.
3. Asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuus
Kaavan maankäyttö tuhoaa pääosan kaava-alueen olennaisimmista luontoarvoista. Laaja, merkittävältä osin luonnontilaisen kaltainen ja lahopuustoinen metsäkokonaisuus pirstoutuu muutamiksi pieniksi puistometsiköiksi, joiden luonnontilan säilyttäminen on käytännössä mahdotonta.
Kivistön Lumikvartsin kaava-alueella sekä sitä ympäröivillä alueilla on säästynyt merkittävä keskittymä pitkään metsänhoidon ulkopuolella olleita reheväpohjaisia metsiä. Osa metsistä on lehtoja ja lehtomaisia kankaita, osa ruoho- ja lehtoturvekankaita. Metsäluontoarvoja omaava yhtenäinen alue on pinta-alaltaan noin 20 hehtaaria eli se edustaa 2020-luvulla pääkaupunkiseudulla sekä Vantaalla harvinaisen laajaa arvometsien kokonaisuutta. Luontotyyppiarvoja omaava metsäalue noudattaa hyvin alueelle rajattua yhtenäistä lahokaviosammalen ydinaluetta (kuvan 1 vihreällä rajattu yhtenäinen alue radan ja Tikkurilantien välissä).
Kaava-alueen metsät edustavat SLL:n Vantaan yhdistyksen edustajien maastokäyntien perusteella metsiä, jotka täyttävät pääosaltaan Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO) luonnontieteellisissä valintaperusteissa määritetyt luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit. Arvokkaat metsät jatkuvat myös kaava-alueen ulkopuolelle.
Metsien potentiaali toimia vaateliaan ja uhanalaisen lahottajalajiston merkittävänä esiintymiskeskittymänä on ilmeinen, mutta lajistoa ei ole selvitetty.
Vantaan Kivistön ja Vantaanpuiston liito-oravaselvityksessä (FCG 2020) Lumikvartsin kaava-alueesta lähes puolet sijoittuu liito-oravalle soveltuvan elinympäristörajauksen nro 2 alueelle (kuva 2), mikä lisää sen merkitystä Kivistön alueen liito-oravakannan pitkäaikaisen säilyttämisen näkökulmasta. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan: ”Koska selvitysalueelle sijoittuvat elinympäristöt 2, 3 ja 4 ovat melko pienialaisia, suositellaan ne mahdollisuuksien mukaan säilytettäväksi kokonaan nykytilassaan esim. osana viheralueverkostoa.”
Vuoden 2021 linnusto- ja lepakkoselvityksessä (Faunatica 2021, liite 7, kuva 3 alla) todetaan Lumikvartsin asemakaava-alueesta: ”Selvityksessä määriteltiin yksi linnustollisesti arvokas alue Tikkurilantien ja junaradan välistä [=Koivupäänojan metsä]. Kyseisellä metsiköllä on linnuston lisäksi muitakin luontoarvoja, kuten vanhaa ja rakenteeltaan monipuolista puustoa.” ”Metsikössä pesivät erittäin uhanalainen hömötiainen ja silmälläpidettävä kanahaukka, ja siellä sijaitsi EU:n direktiivilajien pikkusiepon ja palokärjen reviirit.”. Alue on selvityksen rajauksen mukaan ”arvokas lintualue”.
Kivistön Lumikvartsin asemakaava ei myöskään turvaa kunnollista etelä-pohjoissuuntaista ekologista yhteyttä kaava- alueen poikki. Lumikvartsin kaava-alueen ja laajemmin Koivupäänojan metsäalueen merkitystä Vantaan säilyneiden metsäisten ekologisten yhteyksien varjelun osalta lisää se, että sen poikki kulkee tällä hetkellä ainoa metsäekologinen viheryhteys Petikon luontoalueen sekä Kivistön metsien välillä. Yhteyden luonne ja korvaamattomuus ilmenee Vantaan kaupungin teettämästä laadukkaasta, koko kaupungin alueen kattavasta selvityksestä (Ojala 2018, liite 8, kuva 4 yllä). Kaava heikentää yhdessä muiden läheisten kaavojen kanssa yhteyden laatua ja toimintakykyä juuri yhdellä sen ”pullonkaulakohdalla”.
Kivistön Lumikvartsin asemakaavassa ekologinen yhteys on huomioitu alle 30 metrin levyisenä VL/luo -alueena kaavan länsireunassa. Näin kapea viheryhteys tarkoittaa minimissään yhden täysikäisen puun levyistä puustoriekaletta, jonka säilymisennuste ulkopuolisen maankäytön puristuksessa on heikko. Jo pelkästään tonttien turvallisuuden edellyttämä puustonhoito ulottuu koko tälle vyöhykkeelle eikä mm. lahokaviosammalen edellyttämän kostean pienilmaston säilymisestä voida puhua.
4. Luontotyyppiselvitysten ja vaikutusarviointien riittämättömyys
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on 8.1.2021 Kivistöntähden asemakaavaa koskevassa valituksessaan esittänyt yhtenä valitusperusteena luontotyyppien puutteelliset selvitykset. Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan päätöksellään 26.11.2021. Oikeus totesi, että koska Kivistöntähden kaavapäätös oli lainvastainen puutteellisen lepakkoselvityksen ja lahokaviosammalta koskevilla perusteilla, ei muista valitusperusteista ollut tarpeen lausua. Siten oikeus jätti Kivistöntähden kaavaa koskevassa päätöksessään tutkimatta puutteellisiin luontotyyppiselvityksiin liittyneet valitusperusteet.
Samat luontotyyppiselvitysten puutteet koskevat kuitenkin myös nyt valituksen kohteena olevaa Lumikvartsin asemakaavaa ja ovat siksi yksi tämän valituksen perusteista.
Lumikvartsin asemakaava-alueen metsäiset luontotyypit ja niihin liittyvät suojeluarvot on selvitetty puutteellisesti. Luontotyypit muodostavat keskeisen osan luonnon monimuotoisuutta ja siten myös siihen liittyvien hankevaikutusten arviointia. Yleisesti käytössä oleva kriteeristö kangasmetsien ja turvekankaiden luonnonsuojelullisen merkityksen arviointiin on METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Syrjänen ym 2016), jossa esitetään elinympäristötyyppeihin ja puuston rakennepiirteisiin perustuvat luonnonsuojeluarvon luokitteluperusteet.
Kaava-alueen luontotyyppitieto perustuu lähinnä ”Kivistön kaavarunkoalueen luontotyyppi- ja lahokaviosammalkartoitus” (FCG 2020, liite 5) -selvitykseen, jossa vähätellään kaava-alueen metsien luontoarvoja. Selvityksessä esitetään laajalta 356 hehtaarin selvitysalueelta vain kaksi hyvin pientä METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaista arvokohdetta (yhteispinta-ala 1,36 ha). Koivupäänojan metsän alueelta ei ole tunnistettu lainkaan runsaslahopuustoisiin ja luontaisesti kehittyneisiin metsiin liittyviä luontoarvoja.
On selvää, että FCG:n selvityksessä ei ole käytetty METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita (Syrjänen ym 2016) siten kuin kyseistä kriteeristöä on tarkoitettu käytettävän. Selvitys on arvokkaiden luontotyyppikohteiden ja varsinkin selkeitä METSO-arvoja omaavien metsien tunnistamisen näkökulmasta heikkolaatuinen, vahvasti puutteellinen ja tulosten osalta harhaanjohtava. Kyseessä on tältä osin mahdollisesti jopa heikkolaatuisin esimerkki Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ruodinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana olleista lukemattomista luontoselvityksistä.
Kivistön kaava-alueen merkittävimpiin luontoarvoihin kuuluu kaava-aluetta laajempi METSO-kriteerit täyttävien metsien pinta-alallisesti iso keskittymä. Tämän arvon tunnistamatta jääminen on vakava virhe, joka konkretisoi hyvin sen, että kaavan luontotyyppiarvojen kannalta kaikkein keskeisin luontoselvitys on epäonnistunut aidosti merkittävien luontoarvojen tunnistamisen osalta.
Teetetty selvitys ei ole tuottanut yleis- tai asemakaavoituksen kannalta riittävää tietopohjaa esim. kaikista uhanalaisista metsäluontotyypeistä tai merkittävistä METSO -elinympäristökeskittymistä.
Alueen metsäisiä luontoarvoja on tuotu esiin jo kaavoituksen alkuvaiheessa Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen mielipiteessä Kivistön Lumikvartsin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 14.2.2020 (liite 6):
”Luonnonsuojelujärjestöedustajien maastokäynnillä kaava-alueelta ja sen lähialueilta paikallistui merkittävä määrä pitkään ilman varsinaisia metsänhoitotoimia kehittyneitä varttuneita ja osin vanhapuustoisia metsiä. Valtaosa metsistä on lehtomaisia kankaita, mutta merkittävästi löytyy myös ruohoturvekankaita sekä keskiravinteisia tuoreita lehtoja. Tuorettakin kangasta löytyy hieman.
Osa metsistä on kuusivaltaisia, osa kuusta, koivua ja muita lehtipuita sisältävää sekametsää, eteläosasta löytyy hieman myös koivuvaltaisempia sekametsiä. Puustossa on paikoin myös haapaa ja raitaa, mitkä molemmat lisäävät osaltaan metsien biodiversiteettipotentiaalia (mm. liito-orava, epifyyttijäkälät). Pitkään jatkuneen häiriöttömän kehityksen tuloksena metsiin on muodostunut näkyvästi, paikoin jopa runsaasti eri-ikäistä kuusi- ja lehtilahopuuta. Alueelta havaittiin maastokäynnillä luonnonsuojelullisesti arvokkaiden vanhojen kuusimetsien indikaattorilaji ruostekääpä (KKJ 6691581:3381905).
Käytännössä kaava-alueen metsät ovat avohakattua radanvarsikaistaletta lukuun ottamatta luokiteltavissa ns. METSO-kriteereillä edustavuusluokkien I ja II kangasmetsiksi, lehdoiksi ja turvekankaiksi. Vastaavia, metsäluontoarvoja omaavia metsiä on myös kaava-alueen länsipuolella (Kivistöntähden kaava-alue) sekä itäpuolella. Kokonaisuutta voinee pelkästään lahopuustoisten biotooppien kokonaismäärän perusteella pitää paikallisesti erittäin arvokkaana, huomattava merkitys lahokaviosammalelle nostaa metsien arvon maakunnallisesti merkittäväksi.”
Kivistön Lumikvartsin asemakaava perustuu luontotyyppien osalta puutteellisiin selvityksiin tavalla, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 9 § vastainen.
YHTEENVETO
Lumikvartsin asemakaava on edellä mainittujen syiden, etenkin Koivupäänojan metsäalueen ilmeisen erityismerkityksen, perusteella asemakaavan sisältövaatimusten erityisten luontoarvojen vaalimisvelvoitteen vastainen. Kaava-alue on erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen merkittävää ydinaluetta, erittäin uhanalaisen hömötiaisen ja silmälläpidettävän kanahaukan pesimäaluetta, osa liito-oravan elinympäristöverkostoa sekä osa merkittävää, sijaintiinsa nähden laajaa, luontaisesti kehittynyttä lahopuustoista METSO-kriteereiden mukaisesti suojelunarvoista metsäaluetta.
Lisäksi kaava ei perustu riittäviin selvityksiin luontotyyppien osalta.
Helsingissä 30.12.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
LIITTEET
Liite 1. Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksen 14.11.2022 pöytäkirjan kansilehti
Liite 3. Valitusosoitus