Lausunto Vantaan Siltaniitynkuja 1b -asemakaavan muutoksesta (ekologinen kompensaatio)

LAUSUNTO 11.2.2025

Vantaan kaupunki

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Vantaan Siltaniitynkuja 1b -asemakaavan muutoksesta (002590)

[Linkki kaavan aineistoihin]

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää Siltaniitynkuja 1b -asemakaavan muutosta koskevasta lausuntopyynnöstä. Kommentoimme asiaa seuraavassa lähinnä hankkeeseen sisältyvän ekologisen kompensaation näkökulmasta.

Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa säilöönottokeskuksen rakentaminen tontille, jolla nykyisin kasvava metsä kaadetaan. Kaadettavien puiden määrä pyritään kaavaselostuksen mukaan minimoimaan, minkä lisäksi puiden kaatamisen aiheuttama haitta luonnolle kompensoidaan toisaalla. Hyvitysalueena on Sotungissa sijaitseva Palokallion alue [sijainti Karttapaikassa]. Kyseessä on Suomen ensimmäinen vastaava maankäytön ekologinen kompensaatio. Vantaan tavoitteena on olla vuoden 2030 lopusta lähtien luontopositiivinen. Tavoitteena on, että kaupungin toimista aiheutuu luonnolle tämän jälkeen enemmän hyötyä kuin haittaa.

On hyvä, että Vantaa lähtee pilotoimaan luonnonsuojelulakiin sisällytettyä vapaaehtoista ekologista kompensaatiota kaavahankkeissaan. Ekologisen kompensaation perusajatus siitä, että haitan aiheuttaja korvaa luonnolle aiheuttamansa haitan, on kannatettava. Käytännön toteutuksessa ekologiseen kompensaatioon sisältyy kuitenkin suuri riski siitä, että haittojen kompensointi jää näennäiseksi, jolloin hyvästä tavoitteesta huolimatta päädytään lähinnä viherpesemään aiheutettuja haittoja.

Luonnonsuojelulain määritelmän mukaan ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittämistä parantamalla eliölajien ja luontotyyppien tilaa heikennysalueen ulkopuolella, kun heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi onko heikennystä yritetty ensisijaisesti välttää etsimällä hankkeelle muita vaihtoehtoisia rakentamispaikkoja kuin nykyisessä voimassaolevassa asemakaavassa puistoksi (P) tarkoitettu metsäalue ja jos on, miksi vaihtoehtoista sijaintia ei ole löydetty ja aiheutuvaa haittaa vältetty.

Kompensaation laskeminen perustuu ns. luonnonarvohehtaareihin, jotka on tarkoitus hyvittää toisaalla. Kaavaselostuksen kappaleessa 2.1.2 Luonnon ympäristö, Luonto ja eläimet todetaan: ”Kokonaisuudessaan alueen luontotyyppien ekologinen tila on kohtalainen ja hankealueella esiintyy luontoarvoa yhteensä 1,3 luonnonarvohehtaaria (hha).”
→ Kaavaselostuksessa tai muussa nähtävillä olevassa kaava-aineistossa ei kuitenkaan avata miten luonnonarvohehtaarien määrä on määritetty. Aineiston perusteella on mahdotonta arvioida määrittelytyön laatua.

Kompensaatioon käytettävä alue on päätetty suojella jo aikaisemmin

Kaupungin tiedotteen mukaan: ”Hyvitysalueena, jolla luonnon tilaa vastaavasti parannetaan, toimii kaupungin omistama Palokallion alue Sotungissa. Alue on nykyisellään talousmetsää.” Ja edelleen: ”Vantaa valmistelee parhaillaan Palokallion alueelle lain edellyttämää hyvityssuunnitelmaa, joka toimitetaan ELYlle hyväksyttäväksi. ELYn hyväksynnän jälkeen voidaan aloittaa luonnonhoitotoimenpiteet. Perustettava hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen. Sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto, kuten suojelualueillekin.” (https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaa-alkaa-toteuttaa-ensimmaisena-suomessa-rakentamisen-luontohaittojen-ekologista-kompensaatiota)

Ekologiseen kompensaatioon tässä pilottihankkeessa ollaan käyttämässä Palokallion metsäpalstaa Vantaan Sotungissa. Kyseinen alue on kahden jo perustetun luonnonsuojelualueen väliin sijoittuvaa, lainvoimaisen Vantaan yleiskaava 2020:n mukaisesti SL Luonnonsuojelualue -varausta (ks. karttakuvat alla). Kaupunki on siis sitoutunut alueen lakisäteiseen suojeluun jo kaavassa. Kaavamääräyksen mukaan: ”Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettava luonnonsuojelualue. Alueen suojelu turvataan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, kunnes luonnonsuojelulainsäädännön mukainen rauhoitus astuu voimaan.” Siten kompensaatioalueen metsän säilymistä metsänä ja kehittymistä itsestään hiljalleen kohti luonnontilaa ei uhkaa nykytilanteessa ilman kompensaatiotoimiakaan mikään.

Kompensaatiohankkeen seurauksena Vantaan metsäpinta-ala tulee pienenemään rakennettavan alueen verran, mutta säilyvän tai edes suojeltavan metsän määrä ei lisäänny. Kompensaatioalue on pääosin melko nuorta entistä talousmetsää ja pieneltä osin ojitettua suota, joten ennallistamistoimilla voi olla mahdollista jonkin verran nopeuttaa metsän luontaisten rakennepiirteiden ja luontoarvojen palautumista. Toisaalla heti rakentamisen yhteydessä kaava-alueella häviävien luontoarvojen ja metsäpinta-alan kompensoiminen tällä tavalla jo aiemmin talouskäytön ulkopuolelle rajatulla alueella on kuitenkin harmillisen kunnianhimotonta ja hankkeessa tavoiteltujen nettoluontohyötyjen toteutuminen epävarmaa.

Kuva 1. Hyvitysalueen (pinkki) sijainti Vantaan yleiskaava 2020 -kaavakartalla.

Kuva 2. Hyvitysalueen (pinkki) sijainti ilmakuvalla, jossa näkyy olemassaolevat luonnonsuojelualueet (vihreät rajaukset).

Kaavaselostuksen kappaleessa 4.4.3 Vaikutukset ilmastonmuutoksen kannalta sanotaan: ”Ekologisella kompensaatiolla pyritään vähentämään hankkeesta luonnolle aiheutuvaa haittaa ja suojelemaan hiilinieluja muualla Vantaalla.”
→ Hankkeessa aiheutetaan välitöntä metsäkatoa rakentamispaikalla. Ekologinen kompensaatio, joka perustuu muutenkin säilyvän metsäalueen (kts. alla) jonkinlaisiin ennallistamistoimiin, ei lähtökohtaisesti toimi hiilinielujen turvaamistoimenpiteenä. Väite, että hankkeessa tehtävillä kompensaatiotoimilla olisi jokin merkittävä myönteinen ilmastovaikutus, on virheellinen. Kompensaatioalueena käytettävä metsäalue jatkaisi jo aikaisemmin tehtyjen päätösten seurauksena joka tapauksessa hiilensitomista tehokkaasti ilman mitään ihmisen toimia.

Pilottihanke määrittää tulevaisuuden käytäntöjä muuallakin

Olisi tärkeää, että ekologisen kompensaation käytännön toteutustapoja etujoukoissa kehittävä Vantaa suhtautuisi kompensaatioon kunnianhimoisesti ja pyrkisi asettamaan riman korkealle, varovaisuusperiaate huomioiden. Kompensaation avulla pitäisi turvata ja lisätä luontoarvoja, joita ilman kompensaatioprosessin toimenpiteitä uhkaisi häviäminen tai heikkeneminen. Siten kompensaatiotoimilla aikaansaataisiin aitoja luontohyötyjä verrattuna ”business as usual” -kehityskulkuun, jossa toimia ei tehtäisi. Tarvittaessa kaupunki voisi myös hankkia kompensaatioalueita omistukseensa suojelukäyttöön. Sen sijaan jo aikaisemmilla päätöksillä suojeltujen kaupungin omien metsäalueiden kohdalla kompensaatiotoimet ovat vaarassa jäädä puuhasteluksi, jolla yritetään hankkia hyväksyntää luontokadon aiheuttamiselle toisaalla, mutta jonka todelliset hyödyt ovat kyseenalaiset.

Toivotamme Vantaan kaupungille menestystä vaativan luontopositiivisuuden tavoitteen saavuttamiseen. Uraauurtavassa työssä on tärkeää kehittää vakaalla pohjalla toimivia ja varmuudella todellisia luontohyötyjä tuottavia kompensaatiotoimenpiteitä. Kaupungin toimet tulevat toimimaan esimerkkinä niin hyvässä kuin pahassakin ekologisen kompensaation toteuttamisen mahdollisesti laajentuessa myös muihin toimijoihin.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa@sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 11.2.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija