Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Muutoksenhaku liito-oravan poikkeusluvasta Kirkkonummella

Poikkeusluvan uhkaamaa liito-orvametsää Kikkonummen Suvimäellä. Kuva: Laura Räsänen

Kirkkonummelle annettiin poikkeuslupa kahdelle liito-oravareviirille asemakaavan ollessa vasta vireillä. Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen yhdistys hakivat päätöksen muutosta, koska katsoivat luvan olevan lain vastainen ja ennenaikainen.

 

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

Asia

Muutoksenhaku liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevasta luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaisesta poikkeusluvasta Kirkkonummen Masalassa sijaitsevalla Suvimäen ja Majvikin alueella.

Valituksenalainen päätös

Uudenmaan ELY-keskuksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskeva luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa 4.4.2019 UUDELY/2125/2019

Valittaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kirkkonummi

Prosessiosoite

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Itälahdenkatu 22 b A

00210 HELSINKI

Puhelin 0400 615 530

Sähköposti uusimaa(a)sll.fi

Vaatimus

Poikkeuslupapäätös on kumottava lainvastaisena.

PERUSTELUT VAATIMUKSELLE

Asian kuvaus

Uudenmaan ELY-keskus on antanut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevasta luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaisen poikkeusluvan Kirkkonummen Masalassa sijaitsevalle Suvimäen ja Majvikin asemakaavoitettavalla alueelle.

Poikkeuslupa on myönnetty Suvimäen ja Majvikin alueelle sijoittuvan kokoojakadun kaavoittamista varten. Suunnitellun kokoojakadun tielinjaus kulkee kahden liito-oravan ydinalueen läpi. Poikkeuslupa on annettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen, liito-oravan kulkuyhteyksien heikentämisen sekä välillisesti kahden liito-oravareviirin ja muiden luontoarvojen heikentämiseen. Poikkeusluvan seurauksena liito-oravan elinympäristö pienenee alueella 1,5 hehtaarin verran.

Liito-orava on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a) mainittu eläinlaji. Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kielloista on mahdollista poiketa vain luontodirektiivin 16 artiklan mukaisilla perusteilla. ELY-keskus voi LSL 49 § 3 momentin nojalla päättää näistä yksittäistapauksina myönnettävistä poikkeusluvista.

Luontodirektiivin 16 artiklassa määritellään poikkeamisen edellytyksenä kaksi ennakkoehtoa:

1) muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja

2) poikkeus ei haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tasoa.

Lisäksi edellytetään, että poikkeus myönnetään johonkin artiklan 16(1) a-e mukaisista tarkoituksista. Uudenmaan ELY-keskus on päätöksessään soveltanut artiklan 16 (1) c kohtaa, jonka mukaan poikkeus voidaan myöntää “kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt tai jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle”. Uudenmaan ELY-keskus on perustellut päätöksessään, että Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa Kirkkonummelle asetetut kaavoitustavoitteet olisivat artiklan 16(1) c tarkoittama erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy. MAL-sopimus kuvaa valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tahtotilaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi.

Pääperustelut

SLL:n Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys vaativat poikkeuslupapäätöksen kumoamista seuraavin perustein:

  1. Katulinjauksen tai Suvimäen ja Majvikin alueen kaavoittaminen ei ole MAL-tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä ja hankkeelle on kaavallisia vaihtoehtoja. Kirkkonummen MAL-tavoitteiden saavuttamiselle on siis olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja.

  1. Poikkeus haittaa liito-oravan suotuisan suojelun tasoa

  1. Suvimäen ja Majvikin alueelle sijoittuvan katulinjauksen kaavoittaminen tai MAL-sopimuksessa Kirkkonummelle asetetut kaavoitustavoitteet eivät ole luontodirektiivin artiklan 16 (1) c tarkoittama erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy. Kunta voi saavuttaa MAL-sopimuksen kaavoitustavoitteet myös ilman Suvimäen ja Majvikin suunniteltua kaavoitusta.

Perusteluja käsitellään tarkemmin alla.

Yleistä poikkeusluvan myöntämisen oikeudellisista lähtökohdista

Euroopan komissio on antanut ohjeen, joka koskee luontodirektiivin soveltamista tiukan suojelun kohteena oleviin eläinlajeihin. (Guidance document on the strict protection of animal species of Community interest under the ”Habitats Directive” 92/43/EEC, lopullinen versio, helmikuu 2007).

Ohjeen mukaan direktiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaisia poikkeamisen edellytyksiä on tulkittava tiukasti ja suppeasti. Kaikkien luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten tulee täyttyä, jotta poikkeus voidaan myöntää.

Komission ohjeen mukaisesti poikkeamisedellytysten arvioinnissa voidaan lähteä liikkeelle sen arvioimisesta, onko poikkeamiselle olemassa direktiivin 16 artiklan 1 kohdan a–e alakohdissa mainittu syy. Artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan poikkeaminen voidaan myöntää erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt. On huomioitava, että kyseinen poikkeamisedellytys on muotoiltu poikkeuksellisen tiukaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että poikkeamisedellytyksiä on komission ohjeen mukaan tulkittava tiukasti ja suppeasti. Näin ollen yleisen edun käsilläoloa ja etenkin sen pakottavuutta arvioitaessa poikkeamisedellytyksen täyttymiskynnys asettuu hyvin korkealle.

Poikkeuslupahakemuksen ja myönnetyn luvan tekee erikoiseksi myös se, että kyse on vasta asemakaavan vireilläolosta, ei kaavan hyväksymisestä tai edes luonnoksesta. Käytännössä ei siis ole olemassa mitään sellaista päätöstä, jonka osalta luonnonsuojelulain poikkeusedellytyksiä voisi tässä vaiheessa arvioida. Kuten yllä on todettu, poikkeamisedellytyksiä on tulkittava tiukasti ja suppeasti. Sen lisäksi on kyettävä yksilöimään ne tekijät ja olosuhteet, joiden vuoksi poikkeuslupa asiassa on tarpeen. Tältä osin lupahakemus tai ELY-keskuksen myönteinen päätös eivät täytä luvan myöntämiselle asetettuja oikeudellisia vaatimuksia.

Asiassa on otettava myös huomioon poikkeusluvan huomattavan pitkä voimassaoloaika (lupa on voimassa 31.12.2025 asti), joka vaikuttaa kaikkien poikkeusluvan edellytysten arviointiin. Myönnetty lupa voidaan periaatteessa hyödyntää vasta vuonna 2025 eli pisimmillään kuuden vuoden kuluttua. On täysin mahdotonta arvioida hankkeen tässä vaiheessa sitä, onko sille olemassa muu tyydyttävä ratkaisu, millä tavalla se vaikuttaa suojelutason suotuisuuteen tai onko kyse yleisen edun kannalta pakottavasta syystä. Nämä seikat voidaan arvioida vasta siinä vaiheessa, kun hanke on riittävän pitkällä. Pelkkä lakiin perustumaton MAL-sopimuksen ”velvoittavuus” ei voi toimia riittävän täsmällisenä perusteena sille, ettei esimerkiksi muita vaihtoehtoja olisi tai että kyse olisi pakottavasta syystä. EU-oikeuden tulkintavaikutus ja em. komission ohje huomioon ottaen ELY-keskus on päätöksessään soveltanut poikkeusluvan edellytyksiä vähintäänkin puuteellisesti, jopa virheellisesti, eikä poikkeuslupaa olisi tullut edellytysten puuttuessa myöntää.

Poikkeuslupaa ei voi myöntää varmuuden vuoksi jopa kuusi vuotta etukäteen, koska alueen, hankkeen ja liito-oravan esiintymisen tosiasialliset tiedot eivät ole päätöksentekohetkellä tiedossa. Asiaa voi tarkastella myös päinvastaisesta suunnasta: poikkeusluvan myötä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan voisi nyt hävittää etukäteen, ilman minkäänlaista varmuutta sen todellisesta tarpeesta. On täysin mahdollista, ettei hanke tule toteutumaan lainkaan tai siinä muodossa kuin sitä nyt suunnitellaan. Näin ollen voi käydä niin, että lisääntymis- ja levähdyspaikka hävitetään turhaan. Tällaisessa tilanteessa ei ole olemassa sellaista erittäin tärkeää yleisen edun kannalta pakottavaa syytä, jonka perusteella poikkeuslupa olisi myönnettävissä.

Seuraavaksi esitämme vielä tarkemmat perusteet kunkin poikkeuslupaedellytyksen osalta.

1. Hankkeelle on olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja

Kirkkonummen kunta on hakenut poikkeuslupaa Suvimäen ja Majvikin valmisteilla olevan asemakaava-alueen kokoojakadun kaavoittamista varten. Hakemuksessa (Liite 2) todetaan, että kokoojakadulle ei ole löytynyt korvaavia vaihtoehtoja mm. maasto-olosuhteiden vuoksi. Kokoojakatua ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa, jos asuinrakentamista Suvimäen ja Majvikin alueella vähennetään ja sille etsitään korvaavia sijainteja.

Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alueelle suunnitellaan asuntorakentamista 1500 uudelle asukkaalle. Tämä asuntorakentaminen on vain pieni osa Kirkkonummen kunnan MAL-tavoitteista (yhteensä 40 000 k-m2) ja MAL-tavoitteiden saavuttamiseksi on useita muita vaihtoehtoja. Korvaavia sijainteja on mahdollista osoittaa aivan Suvimäen ja Majvikin lähialueilta, kuten esimerkiksi Masalan keskustan alueelta, Jorvaksen tai Tolsan asemanseuduilta tai Kirkkonummen kuntakeskuksesta sekä sen lähialueilta. Kaikilla näillä alueilla on erinomaiset raideliikenteen yhteydet ja alueille hyvät edellytykset toteuttaa pyöräliikenteen yhteyksiä.

MAL-sopimuksen liitekartta (Kuva 1): “Asemakaavoituksen ensisijaiset kohdealueet Helsingin seudulla” (Liite 12) osoittaa, että sopivia vaihtoehtoisia kohteita MAL-sopimuksen mukaiseen asemakaavoitukseen on runsaasti seudun ensisijaisesti kehitettävillä vyöhykkeillä.

Kuva 1: MAL-sopimuksen Liite 12: Asemakaavoituksen ensisijaiset kohdealueet Helsingin seudulla

Kirkkonummen kunnan kaavoitusohjelman Suvimäki ja Majvik -hankekortissa (Liite 3, 9) todetaan, että Suvimäen ja Majvikin alue on luokiteltu kulttuuriympäristön aluekokonaisuudeksi. Alueella sijaitsee useita suojeluarvoja sisältäviä luontokohteita, kuten Natura 2000 -verkostoon kuuluva Espoonlahden lintuvesi. Lisäksi kunta on kaavoitusohjelmassa arvioinut, että hanke on liikenteen ja kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten osalta kallis, johtuen maaston haasteellisuudesta. Kun otetaan huomioon Suvimäen ja Majvikin kaavoittamiseen liittyvät haasteet ja hankkeen kalleus, vastaavaan asukasmäärään tähtäävän asuinalueen kaavoittaminen muualle on sekä taloudellisesti että ekologisesti perusteltua.

Vuonna 2016 laadittu Masalan ja Luoman kehityskuvan 2040 perusteella (Kuva 2, Liite 8) Suvimäen ja Majvikin kaava-alue jää Masalan keskeisen keskusta-alueen ulkopuolelle. Masalan alueen toteuttaminen ei siis edellytä Suvimäen ja Majvikin kaavoittamista esitetyllä tavalla.

Kuva 2: Ote vuonna 2016 laaditusta Masalan ja Luoman kehityskuvasta 2040 (Liite 8)

2. Poikkeus haittaa liito-oravan suotuisan suojelun tasoa

Liito-oravan kanta on valtakunnallisesti laskeva ja laji on vuonna 2019 julkaistussa uudessa uhanalaisten lajien luettelossa vaarantunut. Lisäksi liito-orava on 23.4.2019 ympäristöministeriön seminaarissa esittelemässä Suomen luontodirektiivin artiklan 17 raportin luonnoksessa uhanalainen luokassa vaarantunut (Liite 11).

Poikkeusluvan perusteluissa todetaan (s. 2): “Liito-oravaa on seurattu suunnittelualueella kartoituksin ja lajin kannan koko suunnittelualueella voidaan sen perusteella arvioida luotettavasti pieneksi. Kun otetaan huomioon lajin harvalukuisuus suunnittelualueella ja runsaus lähiympäristössä sekä lajille sopivan elinympäristön määrä suunnittelualueella ja lähiympäristössä, voidaan poikkeusluvan vaikutukset arvioida alueellisesti ja paikallisesti vähäisiksi. Havaittavaa vaikutusta liito-oravan alueelliseen kantaan tai suojelutasoon ei voida olettaa aiheutuvan.”

Päinvastoin kuin päätöksen perusteluissa annetaan ymmärtää, liito-oravan reviireitä on Suvimäen ja Majvikin alueella tiheämmässä kuin ympäröivällä Masalan ja Luoman alueella. Suunnittelualueella on käytännössä maksimimäärä liito-oravanaaraiden asuttamia reviireitä.


Liito-oravakannan pitkäaikainen selviytyminen ja liikkuminen alueiden välillä on uhattuna monin paikoin. Tällä hetkellä itäinen Kirkkonummi rakentuu voimakkaasti ja ydinalueiden ulkopuoliset elinpiirit, liito-oraville soveltuvat elinympäristöt ja kulkureitit vähenevät rakentamisen seurauksena. Junarata ja Kehä III muodostavat liikkumisesteen, koska liito-oravan tarvitsemat puustoiset alueet ovat lähes täysin kadonneet niiden ympäristöstä. Tästä syystä Suvimäen ja Majvikin alueen puusto on erityisen tärkeä säilyttää, sillä puusto mahdollistaa yhteydet liikenneväylien yli ja turvaa liito-oravan kulkureittejä myös laajemmalla alueella. Myös Kirkkonummen ympäristöyhdistys on kiinnittänyt kaavalausunnossaan huomiota liito-oravan kulkureittien säilymiseen alueella (Liite 10).

Poikkeusluvan perusteluissa todetaan (s. 7-8): ”Suunnittelualueelle ja sen ympäristöön jää edelleen liito-oravan elinpiirin ydinalueita sekä liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita. Poikkeusluvan vaikutukset ovat alueellisesti ja myös paikallisesti vähäisiä, eikä havaittavaa vaikutusta liito-oravan kantoihin tai suojelun tasoon aiheudu.” Todellisuudessa luvan sallimat toimenpiteet häiritsevät kahta Environ selvityksen mukaista liito-oravan ydinaluetta hävittämällä niistä kummastakin lisääntymis- ja levähdyspaikan. Lisäksi esillä olleen asemakaavan luonnoksen mukainen kokoojakadun mahdollistama rakentaminen häiritsisi merkittävästi näiden elinpiirien välistä kulkuyhteyttä.

Myöskään ei voida olla varmoja, säilyvätkö ydinalueet liito-oraville elinkelpoisina, etenkin kun alueet jäävät katu- ja tonttialueiden väliin, kuten kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on lausunnossaan Suvimäen ja Majvikin asemakaavaluonnoksesta (Liite 8) todennut: “Liito-oravan kulkuyhteyksiä on syytä jatkossa tarkastella sekä kaava-alueen sisäisten yhteyksien että ulospäin suuntautuvien yhteyksien osalta. Kapeiden korttelialueisiin ja katuihin rajautuvien yhteyksien osalta on huomattava, että niiden säilyminen riittävän puustoisina on epätodennäköistä, koska vaaralliset puut on voitava poistaa tällaisilta alueilta. Kaavaan merkityt ulkoilureititkin merkitsevät puustoisuuden vähenemistä ja yhteyden heikkenemistä. Kaava ei saa johtaa tilanteeseen, että liito-orava ei pysty liikkumaan ydinalueiden välillä ja yhteydet muille liito-oravan elinpiireille katkeavat.”

Poikkeusluvan perusteluissa viitataan toiminnanharjoittajan esittämiin aktiivisiin toimiin alueella, mutta toimia ei yksilöidä tarkemmin. Lupaehdoissa edellytetään liito-oravapönttöjen asentamista alueelle. Pönttöjen asentaminen ei ole riittävä toimenpide liito-oravan elinpiirin tai kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Lisäksi on huomattava, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevia mahdollisia kompensaatioita on tarkasteltava laajemmalla kuin asemakaavatasolla. Ympäristöministeriön kirjeessä “Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa” 6.2.2017 (s. 3) viitataan yleiskaavatasoon: “Mahdollista poikkeamislupaa harkittaessa on syytä tarkastella, miten viherrakenteen kokonaisuus on yleiskaavatasolla otettu huomioon ja millä tavalla yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaihtoehtoja on tarkasteltu.” (Liite 4) Tällaista yleiskaavatasoista tarkastelua ei ole tehty, joten poikkeuslupa on ennenaikainen.

Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämä poikkeuslupa on poikkeuksellisen laaja, koska se antaa mahdollisuuden hävittää ainakin kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, heikentää näihin liittyvien elinpiirien välistä yhteyttä sekä sen mahdollistama rakentaminen vähentää merkittävästi kohdealueen liito-oravalle vähintään kulkureitteinä sopivia alueita (Liite 5 ja 6). Näin laajaa poikkeuslupaa ei kaavoitukseen tietojemme mukaan ole myönnetty. Näin laaja poikkeuslupa on annettu vain selvästi merkittävimmille hankkeille, kuten E18-moottoritielle.

Poikkeuslupa on voimassa vuoden 2025 loppuun, siitä huolimatta että tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida liito-oravan tilannetta alueella kuuden vuoden kuluttua. Myönnetty lupa on siis sekä ajallisesti että alueellisesti liian laaja, vaikka poikkeusluvan pitäisi jo luonteensa mukaisesti olla selkeästi perusteltu ja tiukasti rajattu.

3. Artiklan 16(1) a-e alakohdan kriteeristö ei täyty

ELY-keskus esittää poikkeamispäätöksen perusteluissa, että Kirkkonummen kunnalle seuranneissa MAL-tavoitteiden toteuttamisessa olisi kyseessä artiklan 16 (1) c mukainen muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy.

MAL-sopimus kuvaa valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tahtotilaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. MAL-sopimus perustuu kuntien väliseen vapaaehtoisuuteen, eikä sopimuksen mukaisten kaavoitustavoitteiden toteuttamista voida pitää artiklan 16(1) c mukainen erityisen tärkeän yleisen edun kannalta pakottavana syynä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei mainita MAL-sopimusta lainkaan, eikä sopimusta ole mainittu myöskään Ympäristöministeriön kirjeessä “Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa”. MAL-sopimuksista ei ole tehty esimerkiksi kaavoihin verrattavia selvityksiä tai suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia (Liite 4). Lisäksi on todennäköistä, että Suvimäen ja Majvikin aluetta ei saada kaavoitettua MAL-sopimuksen 2016-2019 voimassaolon aikana.

On myös huomattava, että MAL-sopimuksen tavoitteiden toteuttaminen on Kirkkonummella mahdollista ilman Suvimäen ja Majvikin asemakaavoittamista ja poikkeuslupaa. Kirkkonummella on runsaasti MAL-sopimuksen kriteerit täyttävää asemakaavoittamatonta aluetta ja lisäksi meneillään on useita MAL-sopimuksen mukaiseen asuntorakentamiseen tähtääviä kaavahankkeita. Suvimäen ja Majvikin asemakaavan mukaista asuntorakentamista 1500 uudelle asukkaalle ja tätä varten rakennettavaa kokoojakatua ei voida myöskään tästä syystä pitää artiklan 16 (1) c kohdan mukaisena yleisen edun kannalta pakottavana syynä. Masalan seutua on mahdollista kehittää suunnitelmien mukaisesti, vaikka Suvimäen ja Majvikin asemakaava ei toteutuisi suunnitellulla tavalla, kuten Masalan ja Luoman kehityskuvasta (Liite 7) ilmenee.

MAL-sopimuksesta Kirkkonummelle seuranneet kaavoitustavoitteet eivät näin ollen ole peruste poikkeusluvan myöntämiselle.

Lupaehtojen ongelmat

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys huomauttavat lisäksi, että ELY-keskuksen asettamat lupaehdot ovat epämääräisiä ja osin ristiriitaisia. Lupa-aika on poikkeuksellisen pitkä, eikä vuoden 2025 tilannetta ole mahdollista arvioida tässä vaiheessa. Liito-oravapönttöjen asentaminen on toimenpiteenä täysin riittämätön kompensoimaan elinympäristön hävittämistä, pirstoutumista ja kulkuyhteyksin katkaisemista. Lisäksi päätöksen seurantavelvoitetta ei ole selkeästi määritelty.

Yhteenveto

Uudenmaan ELY-keskuksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskeva luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa on biologisesti ja oikeudellisesti puutteellisesti perusteltu:

  1. Katulinjauksen tai Suvimäen ja Majvikin alueen kaavoittaminen ei ole MAL-tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä ja hankkeelle on kaavallisia vaihtoehtoja. Kirkkonummen MAL-tavoitteiden saavuttamiselle on siis olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja.

  1. Poikkeus haittaa liito-oravan suotuisan suojelun tasoa.

  1. Suvimäen ja Majvikin alueelle sijoittuvan katulinjauksen kaavoittaminen tai MAL-sopimuksessa Kirkkonummelle asetetut kaavoitustavoitteet eivät ole luontodirektiivin artiklan 16 (1) c tarkoittama erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy. Kunta voi saavuttaa MAL-sopimuksen kaavoitustavoitteet myös ilman Suvimäen ja Majvikin suunniteltua kaavoitusta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys vaativat, että poikkeuslupa tulee luonnonsuojelulain 49 §:n vastaisena kumota.

Valitusajan määräytyminen

Päätös on päivätty 4.4.2019. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivää lukuun ottamatta. Viimeinen valituspäivä olisi 4.5., joka on lauantai, joten valitusaika päättyy maanantaina 6.5.2019. Tämä valitus jätetään 6.5.2019 eli valitusajan sisällä.

Lisätietoja

– puheenjohtaja Laura Räsänen, puhelin 050 4389 795, laura.rasanen(a)kotikone.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

PÄIVÄYS

Helsingissä, 6. toukokuuta 2019

VAKUUDEKSI

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen   Tapani Veistola

puheenjohtaja    erityisasiantuntija

KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY

Laura Räsänen    Riitta Hukkanen

puheenjohtaja     sihteeri

LIITTEET

1. Valituksenalainen päätös

2. Poikkeuslupahakemus

3. Asemakaavan valmistelutilanne Suvimäki ja Majvik https://www.kirkkonummi.fi/33500-suvimaki-ja-majvik

4. Ympäristöministeriö: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa 6.2.2017

5. Pekka Routasuo: Kirkkonummen Suvimäen-Majvikin asemakaavan luontoselvitys, Enviro, luonnos 24.10.2015

6. Pekka Routasuo; Liito-oravan esiintyminen Suvimäen-Majvikin alueella, selvitys asemakaavaa varten. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 12.4.2015, päivitetty 5.7.2016 ja 30.11.2016.

7. Kirkkonummen kunta: Masalan ja Luoman kehityskuva 2040.

8. Kirkkonummen kunta: Ympäristönsuojeluyksikön lausunto Suvimäen ja Majvikin asemakaavaluonnoksesta. KIRDno-2017-366 13.10.2017

9. Kirkkonummen kunta: Kaavoitusohjelman Suvimäen ja Majvikin asemakaavaa koskeva hankekortti

10. Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Lausunto Suvimäen ja Majvikin asemakaavaluonnoksesta. 6.10.2017.

11. Suomen luontodirektiivin artiklan 17 seurantaraportin lajitaulukon luonnos, jota käsiteltiin ympäristöministeriön seminaarissa 23.4.2019

12. MAL-sopimuksen Liite 2: Asemakaavoituksen ensisijaiset kohdealueet Helsingin seudulla.