Van­han­kau­pun­gin­kos­ki: selvityksiä tulee täydentää koska padolla ei ole vesilupaakaan

Helsingin Vanhankaupunginkosken länsipadon kokonaisen tai osittaisen purun vaihtoehdot kannattaa selvittää tasapuolisesti, koska nykypadolla ei ole vesilupaakaan.

Arvoisa puheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen,

Viitaten kokoukseenne 26.2.2019 Asia/7 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Harjanteen ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kannattavuutta ja suunnittelua

1) Selvityksiä tulee täydentää selvittämällä padon kokonaisen tai osittaisen purkamisen hyödyt tasapuolisesti haittojen kanssa.
– selvitysten puutteita ks. viestimme 5.2.2019 (alla)

2) Asia on selvitettävä kunnolla siksikin, että nykyisellä padolla ei ole vesilupaa – jollainen sille on syytä joka tapauksessa hakea.
– vesiluvan puute on todettu mm. lautakunnan aiemmin tilaamassa oikeudellisessa selvityksessä s. 7
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/42/42237e9095f17e77654b463dd24a4589974791b2.pdf

Yhteistyöterveisin

Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen,

On ongelmallista, että Vanhankaupunginkosken länsipadon kokonaisesta – tai osittaisesta – purkamisesta ei ole vieläkään tehty tasapuolista selvitystä.
– FSG:n lähinnä haastatteluihin perustunut selvitys ei tuonut asiasta esille mitään uutta.

Tähän mennessä tehdyissä selvityksissä on seuraavia ongelmia:

1) Vesilain ja vesipuitedirektiivin kannalta
– tähän mennessä tehdyissä selvityksessä ei ole huomattu, että Vanhankaupunginkosken kalateiden parantaminen on vesipuitedirektiiviä toteuttavassa Uudenmaan vesienhoidon toimintaohjelmassa 2016–2021
– erittäin uhanalaisen meritaimenen ja muiden vaelluskalojen suojelua ei ole käsitelty riittävästi, vaikka se on ollut padon purkamisen aloitteen syy
– nämä ovat keskeisiä asioita vesipuitedirektiivin ja vesilain intressivertailun kannalta

2) Luonnonsuojelun kannalta
– Natura- ja vuollejokisimpukkaselvitykset tulee tehdä, mutta arvioimme niiden todennäköisesti tulevan osoittamaan padon pukamisesta olevan suojeluarvoille enemmän hyötyä kuin haittaa
– padon purkaminen edistäisi joen ennallistamista luontodirektiivin luontotyypin 3210 Fennoskandinavian luonnontilaiset jokireitit kriteerit täyttäväksi (mitä se ei nyt patojen takia ole)
– nämä ovat tärkeitä näkökulmia luonnonsuojelulain, luontodirektiivin ja Natura 2000:n kannalta

3) Kulttuuriympäristön ja kaavan kannalta
– kannattaisi järjestää työpaja, jossa kulttuuriympäristön ja kaavoituksen asiantuntijat tapaisivat padon purkua kannattavat järjestöt sekä virtavesien ja vaelluskalojen asiantuntijat
– käsityksemme mukaan luonto- ja kulttuuriarvot yhdistävä win-win -ratkaisu (kuten osittainen purku) olisi mahdollinen

4) Työtä kannattaa jatkaa tilaamalla jatkoselvityksiä
– kun lisäselvitykset on tehty, asiasta kannattaa pyytää myös lausunnot ja kuulla kansalaisia
– vasta sen jälkeen kannattaa päättää ratkaisuvaihtoehdoista, ja jos hanke katsotaan toteuttamiskelpoiseksi, tarkemmasta teknisestä suunnittelusta ja lupien hakemisesta