Mielipidekirjoitus Aamulehti 16.7.2026: Raakulla ei ole aikaa odottaa

Aamulehti julkaisi 10.7.2026 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Helimon ja 15.7.Tampereen Vesi Oy.n Juha Rintamäen mielipiteen koskien Pinsiön-Matalusjoen raakun suojelua jaTampereen vesihuoltoa. On syytä täsmentää eräitä kirjoituksissa mainittuja seikkoja.

Hyvä, että Tampereen Vesi ja omistajaohjaus ovat valmiita toimimaan raakun ja taimenensäilymiseksi. Helimo ja Rintamäki eivät kuitenkaan esitä tähän konkreettisia toimia. Nyt on aikasiirtyä sanoista tekoihin ja turvata erittäin uhanalaiset raakku ja taimen kuolemasta sukupuuttoon.

Vuonna 1976 alkaneen vedenoton jälkeen Pinsiön-Matalusjoen alkuperäinen virtaama onpudonnut neljännekseen. Tämän osoittavat virtaamatutkija Saija Koljosen mittaukset vuosilta 1968ja 2017. Virtaama joen keskijuoksulla olevalla Myllykylän sillalla oli vuonna 1968 1.250 yksikköä ja2017 394 yksikköä.

Raakun kannalta samoja huolestuttavia tuloksia ovat esittäneet muun muassa Ilmari Valovirta 1999ja Alleco Oy:n raakkututkija Panu Oulasvirta 2011 ja 2019. Jyväskylän yliopiston professori JouniTaskisen johdolla on tehty merkittävää tutkimustyötä raakun ja taimenen säilymiseksi joessa.

Ympäristöministeriön tilauksesta 2020 julkaistiin tutkimusraportti jokihelmisimpukan nykytilasta jalajin suojelemiseksi tarvittavista toimista Suomessa. Raportissa todetaan Natura 2000-verkostoonkuuluvan Pinsiön-Matalusjoen kärsivän Tampereen kaupungin pohjavedenotosta Pinsiönharjusta.Tampereen vedenotolla on merkittävä vaikutus Pinsiön-Matalusjoen virtaaman määrään.

Suomen ympäristökeskus (Syke) julkaisi 2025 suojelutarpeita koskeneen selvityksen. Sen mukaanPinsiönkankaan pohjavesialue on merkitty luokkaan E sillä perusteella, että Pinsiön-Matalusjoenraakkuesiintymä on suoraan riippuvainen harjun pohjavedestä.

Yllä kerrotut tutkimustulokset kumoavat kiistattomasti väitteet siitä, etteikö Tampereenvedenotolla olisi ollut merkitystä ja ratkaisevaa vaikutusta joen veden puutteeseen ja raakun jataimenen hätään.

Raakku voi vuosituhansia hyvin tuossa joessa. Nyt tilanne on hälyttävä ja raakun kanta on kuoleva.Tänäkin vuonna vesi on ollut matalaa ja lämmintä. Eräs joen varren kesäasukas kertoi rannaltaanjuuri löytyneistä kuolleista raakusta. Raakun lisääntyminen joessa on pysähtynyt ja ainoa keinoraakun säilymiseksi on pohjaveden runsas virtaama.

Tampereella on tunnetusti hyvät talousvesivarat muutoksen tekemiseen. Pinsiön-Matalusjoenraakun ja taimenen tarvitsema virtaaman lisäämisen prosessi tulee aloittaa viipymättä. Selvityksetja suunnitelmat on tarpeen laatia puolueettomasti Syken ja yllä kerrottujen raakku- javirtaamatutkijayhteisöjen kanssa ja heidän ohjauksessaan.

Tampereen kaupungin johdolla ja päättäjillä on tähän tahtoa ja Tampereen Vedellä teknistäosaamista tarvittavien ratkaisujen toteuttamiseen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen raakkutyöryhmä

Kaija Helle, SLL Nokian hallitus, Tiina Kauppi ja Saana Kuusipalo, Tampereen kaupunginvaltuutettu