Mielipide Tervolan Valkiavaaran osayleiskaavaluonnokseen
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausuu, että katsomme ko. tuulivoimahankkeen olevan yhdessä muiden Tervolan Kolopetäjän ja Louevaaran kaakkoispuolelle suunniteltujen hankkeiden kanssa toteuttamiskelvottomia Kemijokivarren ja sen ympäröivien vaarojen ja kivirakkapaljakoiden petolinnustojen pesien & saalistusalueiden, paikallisten eri lintukantojen sekä eri runsaslukuisten muuttolintujen kulku- ja pysähtymisalueiden johdosta. Erityishuomiona alueella pysähtelevät pitkäsiipiset runsaslintuiset lintulajit kuten kurjet.
Kaikkien kivirakkapaljakkojen ja tuulivoimaloiden välillä tulee olla vähintään 15 km suojavyöhyke, sekä vähintään 10 km suojavyöhyke valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta maisemasta. Salassa pidettäviin lajeihin, muun muassa petolintujen pesiin & saalistusalueisiin tulee olla vähintään 10 km suojavyöhyke, ja kaikkiin Natura- ja suojelualueisiin 5 km. Viittaamme Pohjois-Pohjanmaan liiton tuulivoiman petolintuselvityksiin ja kokemuksiin maakotkien törmäämisistä tuulivoimaloihin muun muassa Vaalassa. Suuret tuulivoimalat tulee rakentaa 3000 metriä pysyvästä asutuksesta.
Viittaamme myös Yle Lapin 31.10.2024 uutiseen maakuntaliiton, Lapin liitto, maakunnalliseen tuulivoimaselvitykseen, jossa selkeästi todetaan, että ”Tervolassa ei ole tuulivoimapotentiaalia”, toteuttamiskelpoisille hankkeille.
Esitämme, että Tervolan hankkeiden toteutusvaihtoehdoksi hyväksytään vain VE0 (vaihtoehto 0 eli hanketta ei toteuteta) maakuntaliiton tuulivoimaselvityksen mukaisesti, varsinkin kun eri tuulivoima- ja siirtolinjahankkeiden eritasoisia yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi tarkasteltu.
Maisemavaikutusten arvioinnissa tulee käyttää Ympäristöministeriön uusinta julkaisua Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa: Päivitys 2024. Esimerkiksi taulukko4 (s. 42), jossa vaikutusalueet ja niiden etäisyydet ovat sovellettavissa kokonaiskorkeudeltaan yli 300m myllyille, lähivaikutusalue 8-10 km voimaloista, lisäksi merkittävyyden arviointi, kuva26 (s. 81).
Nämä ovat oleellisia esimerkiksi Kilsiaapa-Ristivuoman Natura-alueen vaikutusten arvioinnissa, koska maisema ei ole vain ihmistä varten vaan osa luonnonympäristöä. Kilsiaapa-Ristivuoman alueelta ei ole edes havainnekuvaa.
Siirtolinjojen rakentaminen tulee leventämään olemassa olevaa johtokäytävää. Leventämisen vaikutus on selvitettävä etenkin Pisavaaran luonnonpuiston läheisyydessä, mihin vaihtoehdossa A on lyhimmillään 60 metriä.
Luonnonpuistot on IUCN:n luokituksessa 1a mikä tarkoittaa, että ulkopuolista vaikutusta ei tulisi olla, koska se heikentää vertailualue arvoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Painotamme, että eri tuuli- ja siirtolinjahankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi tarkasteltu kokonaisuutena: linnusto-, eläimistö, maisema- ja luontovaikutuksiltaan eikä vaikutuksiltaan virkistykseen, perinteiseen nautintaan sekä eränkäyntiin eikä matkailuun.
Täydennämme lausuntoamme myöhemmin.
Kunnioittavasti,
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Saara Laivamaa, puheenjohtaja
Mika Flöjt, toiminnanjohtaja
Lappi 4.11.2024
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Rovakatu 23, huone 219, 96100 Rovaniemi
Yhteyshenkilöt:
Puheenjohtaja Saara Laivamaa +358 468 107 744
Toiminnanjohtaja Mika Flöjt +358 40 823 2443
Piirin sähköposti: lappi@sll.fi tai lapinpiiri@gmail.com