Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Muistutus AA Sakatti Mining Oy:n hakemukseen Sakatti 1-5 mal­mi­net­sin­tä­lu­pa­pää­tök­sen (jatkoaika) täy­tän­töön­pa­ne­mi­ses­ta muutoksenhausta huolimatta

Tukes

Valtakatu 2, 96100 Rovaniemi

kaivosasiat@tukes.fi

 

Viite

Tukesin kuulutus 18.8.2020 lupatunnus ML2012:0036 AA Sakatti Mining Oy:n hakemus Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksen (jatkoaika) täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta.

 

Asia

Muistutus AA Sakatti Mining Oy:n hakemukseen Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksen (jatkoaika) täytäntöönpanemisesta muutoksenhausta huolimatta.

Määräpäivä

18.9.2020.

Muistuttaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Muistutuksen yleiskuvaus

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry katsoo, että AA Sakatti Mining Oy:n hakemus Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksen (jatkoaika) täytäntöönpanemisesta muutoksenhausta huolimatta ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, koska;

– hallintoviranomainen Tukes ei kuulutusasiakirjassaan osoita tarkistaneensa ja todenneensa hakijan Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen täyttävän lainsäädännön vaatimukset, ja

– hallintoviranomainen ei lupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassaan selosta hakijan samaan toiminnalliseen hankekokonaisuuteen kuuluvia muita lupahakemuksia ja/tai voimassa olevia lupia; ja

– luvanhakijan täytäntöönpanohakemuksen perustelut ovat puutteelliset, koska:

– hakija ei osoita hakemuksensa perusteeksi sellaista kaivoslain 169 §:en perusteluissa velvoitettua valituksenalaisen lupapäätöksen erilliskysymystä, joka tarpeettomasti viivästyttäisi malminetsinnän jatkumista koko malminetsintälupa-alueella; ja

– hakija ei hakemuksensa perusteeksi osoita sellaista lupapäätöstä, jonka lupamääräyksiä noudattaen erikseen yksilöityihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä muutoksenhausta huolimatta; ja

– hakija ei hakemuksensa perusteeksi osoita selvitetyn hankealueeseen sisältyviä haitallisia mineraaleja ja niihin kohdistuvista toimenpiteistä aiheutuvia haittoja; ja

– hakija ei hakemuksensa perusteeksi osoita voimassa olevaa kaivannaisjätesuunnitelmaa eikä riittävää toiminnan jälkihoitosuunnitelmaa; ja

– hallintoviranomainen ei osoita täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjoissa, että hakijalle olisi määritelty lupa-aluekohtainen vakuus lainsäädännön vaatimusten mukaisesti; ja

– hallintoviranomainen ei täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjoissa selosta hakijalle määrättävää vakuutta ja vakuuden määrittämisperusteita niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa esimerkiksi ympäristön saattamiseksi ennalleen; ja

– hallintoviranomainen ei täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassa selosta alkuperäisen jatkoaikahakemuksen ja nyt täytäntöönpanohakemuksen johdosta pidettyjä viranomaisneuvotteluja eikä niiden pöytäkirjoja.

Viitaten edellä kuvattuihin täytäntöönpanohakemuksen ja kuulutusmenettelyn oleellisiin puutteisiin, katsomme ettei hallintoviranomainen Tukes ole varmistunut vireille tulleen täytäntöönpanohakemuksen täyttävän lainsäädännön vaatimukset ennen hakemuksen kuuluttamistaan, ei ole hankkinut hakemuksen käsittelyä varten tarpeellisia selvityksiä, on kuuluttanut oleellisen puutteellisen lupahakemuksen ennen riittävien selvitysten hankkimistaan, ja on tällä hallintolain vastaisella kuulutusmenettelyllään antanut asianosaisille epäselvän ja harhauttavan kuvan hakijan hankekokonaisuudesta ja kuulutetun lupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen liittymisestä hakijan laajaan hankekokonaisuuteen, ja näin menetellessään on estänyt asianosaisia saamasta riittävää oleellista tietoa oman elinpiirinsä tulevaisuuteen vaikuttavassa asiassa voidakseen vaikuttaa oman elinpiirinsä tulevaisuuteen liittyvässä asiassa.

Katsomme hallintoviranomainen Tukesin tehneen hallintolain ja kaivoslain vastaisen menettelyvirheen kuuluttaessaan hakijan puutteellisen lupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen, ja katsomme että näin menetellessään hallintoviranomainen on loukannut asianosaisten ennakollista oikeussuojaa.

Katsomme että edellytykset täytäntöönpanohakemuksen hyväksymiselle eivät täyty ja sen vuoksi lupahakemus on hylättävä.

Perustelemme muistutuksemme kohdassa ’muistutuksen yksityiskohtaiset perustelut’.

 

Muistutuksen yksityiskohtaiset perustelut

  1. Hallintoviranomainen ei kuulutusasiakirjassaan osoita tarkistaneensa ja todenneensa hakijan Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen täyttävän lainsäädännön vaatimukset

Hallintoviranomainen Tukes ei hakemuksen kuulutusasiakirjassa osoita tarkistaneensa hakemuksen vireilletulon yhteydessä hakijan malminetsintälupapäätöksen Sakatti 1-5 täytäntöönpanohakemuksen muutoksenhausta huolimatta täyttävän lainsäädännön vaatimukset ennen hakemuksen kuuluttamistaan.

Hakijan hakemuksen kohdasta 2. ilmenee, että hakijalle on Tukes myöntänyt 28.10.2015 malminetsintäluvan nimeltä Sakatti 1-5, lupatunnuksella ML2012:0036, jolla luvalla jatkettiin valtausten KaivNro 7812/1-5 voimassaoloa. Luvalle haettiin sen myöntämisen jälkeen päätöstä täytäntöönpanomääräyksestä malminetsinnän suorittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Tämä oikeus myönnettiin Tukesin päätöksellä 29.7.2016. Malminetsinnän harjoittaminen on siten ollut mahdollista täytäntöönpanomääräyksen turvin talvikausina 2016/17 – 2018/19. Malminetsintälupa tuli valitusprosessin jälkeen lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2018.

Hakijan hakemuksen kohdasta 3. ilmenee, että Hakija on 24.5.2019 hakenut kyseiselle malminetsintäluvalle jatkoaikaa.

Hakija esittää hakemuksensa kohdassa 5., että kaivoslain 169 §:n mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskevassa päätöksessä määrätä, että malminetsintäluvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. Edellytyksenä kyseiselle täytäntöönpanomääräykselle on, että:

1) Hakija esittää perustellun syyn toiminnan aloittamiselle;

2) toimenpiteisiin ryhtyminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi; ja

3) Hakija asettaa Tukesin määräämän vakuuden niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa.

Katsomme, ettei hallintoviranomainen täytäntöönpanohakemuksen kuulutuksessaan ota mitään kantaa hakijan täytäntöönpanohakemuksen kohtiin 1. – 5., ei osoita tarkistaneensa hakijan lupahakemuksen täyttävän kaivoslain 34 §:n, ei osoita pyytäneensä hakijalta kaivoslain 36 §:n mukaisia lupahakemuksen täydennyksiä, ei osoita että olisi pyytänyt kaivoslain 37 §:n mukaisia lausuntoja lupahakemuksesta, ei osoita eikä selosta asiasta pidettyjä viranomaisneuvotteluja, eikä osoita että olisi varmistunut siitä, että hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot 39 §:n mukaisten muistutusten ja mielipiteiden hankkimiseksi ennen asian kuuluttamistaan.

Hallintoviranomainen Tukes ei osoita hakemuksen vireille tulon johdosta pyytäneensä hakijalta lisäselvityksiä, eikä osoita tarkistaneensa hakemuksen täyttävän lainsäädännön vaatimukset.

Hallintoviranomainen ei yksilöi kuulutusasiakirjassa hakemuksen asianosaisia, eikä kuulutusasiakirjan mukaan heille ole lähetetty tiedotetta hakemuksesta.

Katsomme että hallintoviranomainen Tukes on hakemuksen vireilletulon käsittelyssään ja kuulutusmenettelyssään tehnyt hallintolain 31 §:n vastaisen menettelyvirheen.

  1. Hallintoviranomainen ei lupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassaan selosta hakijan samaan hankekokonaisuuteen kuuluvia muita lupahakemuksia ja/tai voimassa olevia lupia

Viittaamme edellä kohdassa 1. lausumaamme.

Hakija selostaa hakemuksensa kohdassa 6. että:

Kaivoslain 169 §:n mukaisen täytäntöönpanomääräyksen tarkoituksena on mahdollistaa luvan mukaisen toiminnan aloittaminen ilman hankekokonaisuuden tarpeetonta viivästymistä sellaisissa tilanteissa, joissa toiminta on lupamääräyksiä noudattaen mahdollista toteuttaa valituksen kohteena olevia intressejä vaarantamatta. Hakija katsoo alla esitetyin perustein, että malminetsintäluvan mukaiset toimenpiteet voidaan aloittaa tekemättä muutoksenhakua hyödyttömäksi, ja että kaivoslain 169 §:n mukaisen täytäntöönpanomääräyksen antamiselle on olemassa lain edellyttämät perusteet.”

Katsomme luvanhakijan itse toimivan kuvailemansa 169 §:n vastaisesti, sillä lupahakemuksessaan 24.5.2019 ja nyt täytäntöönpanohakemuksessaan hakija ei ole kuvannut eikä selostanut tosiasiallista hankekokonaisuutta, vaan on palastellut hankekokonaisuutensa pieniksi palasiksi, ja hakenut malminetsintälupaa vain tuon hankekokonaisuuden palaselle Sakatti 1-5

Viittaamme kaivorekisterin karttapalvelun otteeseen 16.9.2020, jonka mukaan hakijalla on sangen laaja hankekokonaisuus, jota hakija ei lupahakemuksessaan ole kuvaillut, eikä sitä hakijan todellista hankekokonaisuutta hallintoviranomainenkaan kuulutusasiakirjassa kuvaile.

Tuossa kaivosrekisterin 16.9.2020 karttaotteessa on AA Sakatti Miningin lupahakemukset/luvat merkitty turkoosilla, ja kuvasta näkyy, ettei 169 §:n mukainen hankekokonaisuus koostu yhdestä Sakatti 1-5 malminetsintäluvasta, vaan kymmenistä eri lupapalasilla haetuista lupahakemuksista tai -päätöksistä.

Lisäksi katsomme, ettei hallintoviranomainen kuulutusasiakirjassaan edes mainitse eikä selosta hakijan Sakatti 1-5- malminetsintäalueen lähialueeseen kuuluvia muita vireillä olevia lupahakemuksia ja/tai voimassa olevia lupia, eikä hakijan niistä muodostuvaa toiminnallista hankekokonaisuutta, jonka hankekokonaisuuden katsomme olevan 165 §:n mukaisesti oleellinen arvioitaessa hakijan lupapäätöksen täytäntöönpanohakemuksensa perusteeksi esittämää syytä, että mikäli täytäntöönpanomääräystä ei saataisi, aiheutuisi hankekokonaisuuden toteuttamisen viivästyksestä huomattavia haittoja Yhtiön malminetsinnälle.

Katsomme edellä kuvatulla perusteella perusteettomaksi hakijan väitteen, että Sakatti 1-5 malminetsintäluvan lainvoimaiseksi tulemisen odottaminen viivästyttäisi hakijan hankekokonaisuuden toteuttamista. Hakijalla on hankekokonaisuudessaan kymmeniä muita hakemuspalasia, joihin hakija voi kohdistaa toimintaansa saadakseen hankekokonaisuutta eteenpäin.

Katsomme edellä kuvatun laajan yhtenäisen toiminnallisen hankealueen palastelun pieniksi erillisiksi hakemusalueiksi Århusin sopimuksen, hallintolain ja kaivoslain vastaiseksi menettelyvirheeksi, jolla on estetty alueen kuntia, yleistä etua valvovia viranomaisia sekä asianosaisia saamasta oleellista tietoa oman elinpiirinsä tulevaisuuteen vaikuttavasta hankekokonaisuudesta, ja että tällä hakemusten palastelulla on estetty asianosaisisia muodostamasta todellista käsitystä hankekokonaisuudesta ja estetty lausumasta muistutusta ja mielipidettä todelliseen hankekokonaisuuteen.

  1. Täytäntöönpanohakemuksen perustelut ovat muutenkin puutteelliset

3.1. Hakija ei osoita lupahakemuksensa perusteeksi sellaista kaivoslain 169 §:en perusteluissa velvoitettua erilliskysymystä, joka tarpeettomasti viivästyttäisi malminetsinnän jatkumista koko malminetsintälupa-alueella.

Viittaamme edellä kohdissa 1. ja 2. lausumaamme.

Edellä lausuttuun viitaten katsomme hakijan hakemuksen olevan kaivoslain 169 §:n vastainen. Kaivoslain 169 §:n perustelujen mukaan pääsääntö on, että malminetsintäluvan mukaisiin toimenpiteisiin voidaan pääsääntöisesti 168 §:n mukaisesti ryhtyä vasta, kun lupapäätös on lainvoimainen. Malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisesta annettua päätöstä koskeva valitus voi kohdistua johonkin rajattuun erilliskysymykseen, esimerkiksi malminetsintäalueen tiettyyn osaan taikka tiettyihin malminetsintämenetelmiin. Tällainen saattaisi tarpeettomasti viivästyttää malminetsinnän jatkumista koko malminetsintäalueella.

Katsomme että hakija hakemuksensa kohdissa 7 ja 8 esittää perusteettomia perusteluja täytäntöönpanohakemukselleen.

Näin ollen talviaikana tapahtuva muutaman kuukaudenkin viivästys toiminnan aloittamisessa merkitsee käytännössä hankkeen aikataulun siirtymistä vähintään vuodella eteenpäin. Hankkeen viivästymisestä on jo tähän mennessä aiheutunut Hakijalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä, sillä malminetsintävalmiuden ylläpitämisestä samalla kun malminetsintää ei kyetä harjoittamaan syntyy Hakijalle vuositasolla karkeasti arvioiden tällä hetkellä noin 3 miljoonan euron lisäkustannukset, talvikauden kairausbudjetin ollessa noin 10 miljoonan euron suuruinen. Lisäksi asiassa on huomioitava, että jo pelkillä Hakijan nyt suunnittelemilla malminetsintätutkimuksilla on huomattavia työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Malminetsintätoimenpiteiden uudelleenaloittamisen viivästymisestä aiheutuu siten merkittävää haittaa paitsi Hakijalle, myös Sodankylän alueen taloudelle ja työllisyydelle, minkä johdosta olisi ensiarvoisen tärkeää päästä jatkamaan malminetsintätöitä heti ympäristöministeriön poikkeamisluvan tultua täytäntöönpanokelpoiseksi.”

Viitaten edellä kohdassa 2 lausumaamme, katsomme hakijan malminetsintäresurssit tuskin riittävät koko hankekokonaisuutensa kaikkien lupapalasten yhtäaikaiseen tutkimiseen (eikä sellaista hakija ole edes väittänytkään), jonka vuoksi todelliseen malminetsintätoimintaan ei tule mitään viivästymistä odotellessa Sakatti 1-5 lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

Katsomme myös, ettei hallintoviranomainen täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassaan osoita selvittäneensä, että onko hakija kaivoslain 169 §:n edellyttämällä tavalla osoittanut rajatun erilliskysymyksen hakemuksensa perusteeksi.

Viitaten edellä kuvattuihin perusteisiin katsomme, että kuulutusasiakirjassa ei ole osoitettu täytäntöönpanohakemuksen perusteeksi sellaista kaivoslain 169 §:en perusteluissa velvoitettua erilliskysymystä, joka tarpeettomasti viivästyttäisi malminetsinnän jatkumista koko hakijan hankekokonaisuuden alueella, ja johonka perustuen täytäntöönpanopäätös olisi määrättävissä.

3.2. Hakija ei hakemuksessaan osoita eikä esitä sellaista lupapäätöstä ja yksilöityjä lupamääräyksiä, mihin perustuen yksilöityihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä valituksesta huolimatta.

Viittaamme edellä kohdissa 1., 2. ja 3.1. lausumaamme.

Luvanhakija hakemuksensa kohdissa 9 ja 10 esittää että täytäntöönpano hakemus voitaisiin myöntää perustuen hakijan lupahakemuksessaan esittämään tutkimussuunnitelmaan perustuen. Siten hakija ei esitä hakemuksessaan sellaisia yksilöityjä lupamääräyksiä, joihin perustuen täytäntöönpanohakemus voitaisiin myöntää.

Katsomme oleelliseksi lainvastaiseksi puutteeksi, ettei luvanhakija hakemuksessaan eikä lupaviranomainen kuulutusasiakirjassaan ole esittänyt, minkälaiset ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset lupamääräykset’ ovat valituksenalaisessa lupapäätöksessä, ja kuinka niitä sovellettaisiin tässä täytäntöönpanomääräyksessä muutoksenhausta huolimatta.

Kyseisten lupamääräysten puuttumisen vuoksi hakemuksen täytäntöönpanohakemuksen kuulutusmenettelyn yhteydessä muistuttajat eivät ole saaneet oleellista tietoa käyttöönsä voidakseen lausua hakemuksessa viitatuista lupamääräyksistä, minkä katsomme lupaviranomaisen menettelyvirheeksi.

Katsomme etteivät luvanhakija eikä lupaviranomainenkaan ole esittäneet kuulutusasiakirjassa ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä’, koska niistä olisi voinut käydä ilmi, että ne on annettu siinä määrin kaivoslainsäädännön vastaisesti, ettei niihin perustuvasti ole mahdollista myöntää myöhemmän malminetsintäluvan täytäntöönpanolupaa muutoksenhausta huolimatta.

Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten katsomme, ettei lupahakemuksessa eikä kuulutusasiakirjassa osoiteta sellaisia ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä’, joihin perustuen lupaviranomainen voisi määrätä valituksen alaisen malminetsintälupapäätöksen täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.

3.3. Hakija eikä lupaviranomainenkaan osoita selvitetyn hankealueeseen sisältyviä haitallisia mineraaleja, käyttämiänsä kairauksia helpottavia kemikaaleja eikä niistä molemmista aiheutuvia haittoja.

Viittaamme edellä kohdissa 1., 2., 3.1. ja 3.2.lausumaamme.

Katsomme ettei alkuperäiseen malminetsintälupahakemuksen jatkoaikapäätökseen sisälly selvityksiä hakijan hankekokonaisuuden eikä Sakatti 1-5 malminetsintäalueen ympäristölle haitallisista mineraaleista, eikä hallintoviranomainen osoita pyytäneensä niistä lisäselvityksiä. Myöskään käytettävistä kairausta helpottavista kemikaaleista ja niiden ympäristövaikutuksista ei ole esitetty selvityksiä.

Viittaamme Outokumpu Oy:n vuonna 1973 laatimaan Suomen uraanivyöhykekarttaan, josta ohessa ote:

Kyseinen kartta on Suomen uraanivyöhykkeistä ja silloin tiedossa olleista uraaniesiintymistä, silloisen Suomen suurimman uraaninetsijän Outokumpu Oy:n laatimana. Kartta liittyi Outokumpu Oy:n ehdotukseen KTM:n uraanijaostolle uraaninetsinnän pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaan.

Estääksemme edellä esittämämme tiedon tahallisen väärintulkinnan, jollaista olemme kokeneet, niin täsmennämme, että tuomalla kyseisen uraanivyöhykekartan esille, emme väitä, että AA Sakatti Mining olisi etsimässä uraania hankekokonaisalueellaan, vaan tuomme esille, että vanhastaan tiedetään alueen kallioperään sisältyvän ympäristölle haitallisia mineraaleja, esimerkiksi herkästi vesiliukoista uraani, joka myös rikastuu elonkiertoon ympäristöön päästessään.

Katsomme ettei valituksenalaisessa Sakatti 1-5 malminetsintäluvassa ole annettu lupamääräyksiä haitallisten mineraalien käsittelystä aiheutuvien haittojen estämiseksi, jonka vuoksi myöskään täytäntöönpanomääräystä ei voida lainmukisesti antaa.

Katsomme myös, että Sakatti 1-5 malminetsintälupapäätöksessä ei ole esitetty kaivannaisjätesuunnitelmaa, selvitystä jätteiden käsittelystä sekä käytetyistä kemikaaleista sekä niiden vaikutuksista eikä toiminnan jälkihoitosuunnitelmaa, jotka tulisivat olla velvoittavia myös täytäntöönpanomääräyksen yhteydessä.

Katsomme hallintoviranomaisen menettelyn tältä osin kaivoslain vastaiseksi, koska malminetsintäluvassa on kaivoslain 51 §:n 2 momentin 6) kohdan mukaan annettava määräykset kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivoslain 51 §:n perustelujen mukaan lupamääräyksissä olisi 2 momentin 6 kohdan nojalla annettava tarkempia määräyksiä liittyen maa- ja kiviainesjätteisiin, jollei tämä ole tarpeetonta 13 §:n 2 momentin nojalla sen vuoksi, että malminetsintäluvan haltijan on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ympäristönsuojelulain perusteella. Jos malminetsintäluvan mukaista toimintaa varten vaaditaan ympäristönsuojelulain mukainen koetoimintailmoitus tai ympäristölupa, annetaan tarvittavat määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ympäristönsuojelulain nojalla.

Katsomme, että kaivoslain 51 §:n perustelujen mukaan kaivoslaki ei tunne tilannetta, että kairauksin tai tutkimuskaivantoihin perustuvassa luvanvaraisessa malminetsinnässä ei syntyisi kaivannaisjätettä.

Edellä kuvattuihin perusteisiin viitaten katsomme, että luvanhakija eikä myöskään lupaviranomainen ole selvittäneet hakemusalueeseen sisältyviä haitallisia mineraaleja, niistä aiheutuvia haittoja, eikä ole esitetty ja hyväksytty kaivoslain 51 §:n 2 momentin 6) kohdan velvoittamaa kaivannaisjätesuunnitelmaa.

Kyseiset selvitykset puuttuvat aikaisemmin voimassa olleesta lupapäätöksestä, nyt valituksenalaisesta lupapäätöksestä, eikä niitä ole esitetty käsillä olevaan lupapäätöksen täytäntöönpanohakemukseen muutoksenhausta huolimatta, jonka vuoksi katsomme, ettei täytäntöönpanohakemus täytä kaivoslain 51 §:n 2 momentin 6) kohdan vaatimuksia.

  1. Hallintoviranomainen ei osoita täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjoissa, että hakijalle olisi määritelty lupa-aluekohtainen vakuus lainsäädännön vaatimusten mukaisesti

Viittaamme edellä kohdissa 1., 2. ja 3. lausumaamme.

Luvanhakija ei hakemuksessaan eikä myöskään lupaviranomainen osoita täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassa hakemuksen kohteena olevaan hakemusalueeseen luvanhaltijalle määrättyä lupa-aluekohtaista vakuusvaatimusta; ei ”aiemmin voimassa olleen” lupapäätöksessä määrättyä vakuutta, ei valituksenalaisessa lupapäätöksessä määrättyä vakuutta.

Esimerkkinä ilmeisestä puutteesta on jälkitarkkailun tietojen ja vakuuden puute, sekä puuttuvat vakuudet luontoon ruostuvien kairauksen maaputkien poistoon sekä kairareikien pysyvään tukkimiseen;

Täten kuulutetun täytäntöönpanolupahakemuksen perusteella jää epäselväksi onko hakijalle määrätty kaivoslain mukaista vakuusvaatimusta lainkaan, tai jos on määrätty, niin täyttääkö kyseinen vakuusvaatimus kaivoslain vaatimukset.

Viittaamme KHO:n tulkintoihin malminetsintäluvissa määrättävistä vakuuksista ja niiden määrittämisessä huomioitavista alueen erityispiirteistä mukaan lukien haitalliset mineraalit, ympäristölle ja asianosaisille aihetuvat haitat, hankkeen lopetus ja jälkihoitotoimenpiteet sekä varautuminen haittojen ja vahinkojen korvaamiseen.

Katsomme, että koska täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassa ei lupa-aluekohtaista vakuusvaatimusta ei ole esitetty ja osoitettu riittäväksi, ei kyseistä valituksenalaista lupapäätöstä ole mahdollista määrätä täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.

  1. Lupaviranomainen ei täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjoissa selosta hakijalle määrättävää vakuutta ja vakuuden määrittämisperusteita niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa esimerkiksi ympäristön saattamiseksi ennalleen.

Viittaamme edellä kohdissa 1., 2., 3. ja 4. lausumaamme.

Kaivoslain 169 §:n 2 momentissa säädetään, että lupaviranomainen voi antaa 1 momentissa säädetyn määräyksen, mutta edellytyksenä määräykselle on että täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja hakija asettaa kaivosviranomaisen määräämän vakuuden niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa.

Katsomme ettei lupaviranomainen ole kuulutusasiakirjassa osoittanut selvittäneensä, ettei valituksen alaisen lupapäätöksen täytäntöönpano tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi, minkä vuoksi katsomme tältä osin lupaviranomaisen kuulutusasiakirjan oleellisen puutteelliseksi.

Katsomme asianosaisten oikeusturvaan loukatun, koska kuulutusasiakirjaan ei sisälly selvitystä tekeekö mahdollinen täytäntöönpanomääräys muutoksenhaun hyödyttömäksi, eikä siten asianosailla ole mahdollisuutta tehdä muistutuksia kyseisen selvityksen perusteluihin.

Hakija on hakemuksessaan esittänyt olevansa valmis asettamaan Tukesin määräyksestä kaivoslain 169 §:n edellyttämän vakuuden lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Hakija ehdottaa vakuuden määräksi 25 000 euroa.

Lupaviranomainen ei osoita täytäntöönpanohakemuksen kuulutusasiakirjassa selvitystä eikä ehdotusta siitä vakuussummasta ja vakuussumman määrittämisperusteista, joka hakijalle on määrättävä niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka täytäntöönpanomääräyksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa.

Katsomme että asianosaisilla on oltava muistutusmahdollisuus myös vakuussumman määrittelyperusteisiin ja vakuussumman määrään.

Edellä kuvattuihin perusteisiin viitaten katsomme, että hakemuksen kuulutusasiakirjat eivät täytä kaivoslain 169 §:n vaatimuksia.

 

Yhteenveto

Viitaten edellä kohdissa 1., 2., 3., 4. ja 5. lausuttuun, katsomme ettei hallintoviranomainen Tukes ole:

– varmistunut vireille tulleen lupahakemuksen täyttävän lainsäädännön vaatimukset ennen hakemuksen kuuluttamistaan

– ei ole hankkinut hakemuksen käsittelyä varten tarpeellisia selvityksiä

– on kuuluttanut oleellisen puutteellisen lupahakemuksen ennen riittävien selvitysten hankkimistaan

– on tällä hallintolain vastaisella kuulutusmenettelyllään antanut asianosaisille epäselvän ja harhauttavan kuvan hakijan hankekokonaisuudesta ja kuulutetun täytäntöönpanohakemuksen liittymisestä hakijan hankekokonaisuuteen

– ei ole osoittanut selvitetyn niitä lupamääräyksiä joihin perustuen täytäntöönpanomääräys voitaisiin toteuttaa

– ei ole osoittanut mihin hakijalle määrättyyn vakuusvaatimukseen perustuen täytäntöönpanomääräys voitaisiin toteuttaa

– ei ole osoittanut minkälainen vakuus hakijalle on määrättävä niiden edunmenetysten ja kustannusten korvaamiseksi, jotka täytäntöönpanomääräyksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa

Edellä kuvattuun viitaten katsomme, että täytäntöönpanomääräys tekisi muutoksenhaun tyhjäksi koska:

-Natura-arvio on merkittävästi puutteellinen ja Natura-alueen suojeluarvot vaarantuisivat laittomalla tavalla johtuen mm.:

  1. i) laskeutuksen riittämättömyydestä vedenpuhdistukseksi ja kairareikiin pumpattavasta kairauksen jätevedestä,
  2. ii) luontoon (vaikka maanpinnan läheltä tulpattuinakin) jätetyistä kairaputkista, jotka tulisivat puhkiruostuttuaan vuotamaan haitallisia vesiä ja muuten vaarantamaan eläimiä sekä pilaamaan ympäristöä hyvin pitkiä aikoja, vrt GTK:n Kouervaara-selvitys, LIITE 1

-toiminta voi johtaa pohjaveden pilaantumiseen, mikä on lähes peruuttamatonta

-lupa ei perustu riittävään selvitykseen ja johtaisi kuulemis- ja kuulutusvirheisiin:

– koskien jätevedessä esiintyviä uraanin, arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia sekä haponmuodostuspotentiaalia

– ympäristölle hyvin pieninä pitoisuuksina haitallisista kairauksen ”apuaine”- kemikaaleista,

– Natura-arviossa ei kerrota kemikaalien nimiä ja ominaisuuksia. Samaa kairausurakoitsijaa käyttävä GTK on kertonut (Lätäs1 malminetsintäluvan valitusprosessi) anionisista polyakryyliamidipolymeereistä, jotka voivat olla hakemuksen naturaselvityksen flokkulantteja sekä Sakatin kaltaisissa syväkairauksissa käytettävistä voiteluaineista

– selvitykset ovat puutteelliset syntyvien jätteiden ominaisuuksista, luokituksista, ml. mainittu vaarallinen jäte ja mainittujen jätehuoltotahojen luvista käsitellä niitä

– direktiivillä suojeltujen lajien suojelu vaarantuu johtuen kemikaalien ja haitallisten vesien vaikutuksista

– kairauskoneen melutaso perustuu valmistaja ilmoitukseen, jonka vuoksi riippumattoman asiantuntijan olisi tullut varmistaa se mittauksin relevanteissa olosuhteissa

– 2 km päässä lintuihin ulottuvan meluvaikutuksen arviointiperusteet ovat puutteelliset

– suon hydrologiaan liittyvät pumppaus- yms. tutkimukset YVA- ja ympäristölupaselvityksiä varten eivät ole malminetsintäluvalla tai Natura-selvityksellä ratkaistavia asioita ja pitää luvittaa erikseen ympäristölupaviranomaisessa

– lupamääräyksistä puuttuu velvoite hankkia

  1. i) ympäristölupa kemikaalien käytölle sekä vaarallisten jätteiden käsittelylle
  2. ii) vesilupa Natura-alueen pohjaveteen ulottuville vaikutuksille

Katsomme, että mikäli täytäntöönpanomääräys aiottaisiin myöntää, tulee se korjata kaikin puolin ja kuuluttaa hakemus uudelleen.

Vaadimme vastineoikeutta toiminnanharjoittajan vastineisiin sekä kaikkiin täydennysyksityiskohtiin ja suunniteltuihin lupamääräyksiin.

Edellä kuvattuun viitaten katsomme, että kuulutettu täytäntöönpanomääräyshakemus ei täytä hallintolain ja kaivoslain vaatimuksia, jonka vuoksi se on hylättävä.

 

Tietopyynnöt

Pyydämme tiedottamaan meille tähän muistutukseen annettavista vastineista ja antamaan meille mahdollisuus lausua niihin.

Pyydämme tiedottamaan meille kaikki tähän hankekokonaisuuteen pidetyt viranomaisneuvottelut pöytäkirjoineen.

Pyydämme hallintoviranomaista tiedottamaan meille tähän hakemukseen tehtävistä päätöksistään.

 

Rovaniemellä 18.9.2020

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

lappi@sll.fi

040 823 2443

Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi

 

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta

 

varapuheenjohtaja Seppo Väinönheimo           toiminnanjohtaja Mika Flöjt

 

Muistutuksen LIITE 1.:

GTK:n Kouervaara-selvitys erillisenä pdf tiedostona