Mielipide Suhangon kaivospiirin raukeamisen lykkäämisestä
Viite Tukesin kuulutus KaivNro 3556 23.7.2019 Lupatunnus KL2019:0002
Asia Mielipide Suhangon kaivospiirin raukeamisen lykkäämisestä
Kiitos saamastamme jatkoajasta mielipiteen antamiseen.
Suhanko hakee Kilvenjärven alueen kaivosoikeuden raukeamista ja hakee lykkäystä kaivostyöhön ryhtymiselle viideksi vuodeksi eteenpäin.
Kaivosyhtiön varausalue on kohtuuttoman laaja, n. 100 km2. Tämä johtuu malmiesiintymien niukkuudesta ja hajanaisuudesta. Yhtiö myöntää itsekin, että arvometallit ovat malmiossa laajoilla alueilla niukkoina pitoisuuksina, joten sivukivi- eli jätekivikasat tulisivat mittaviksi. (Ympäristöpäällikkö Kantola Ylelle 3.12.2012) https://yle.fi/uutiset/3-6400820 Tämä koskisi luonnollisesti myös jätealtaita, jotka ovat suuri ympäristöriski varsinkin vedenjakaja-alueilla. Avolouhoksia on suunniteltu perustettavaksi useita.
Koska alue sijaitsee vedenjakajalla, vaarassa ovat ainakin Kemijoen vesistö, joka sijaitsee valuma-alueella ja johon yhtiö myös suunnittelee jätevesien purkuputkea, ja Simojoen vesistö, joka myös sijaitsee valuma-alueella. Simojoki on yksi Suomen harvoja patoamattomia jokia, lohijoki, joka kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.
Jalometallien, kuten kullan, platinan ja palladiumin, erottamiseen ja rikastamiseen käytetään perinteisesti vahvoja liuottimia, mm. elohopeaa ja syanideja. Yhtiön mukaan Suhangon jalometallikaivoksessa otettaisiin käyttöön uusi paineliuotusmenetelmä Platsol, jonka ansiosta luontoon päästettävät jätevedet eivät vahingoittaisi luontoa. Menetelmä on GFAP:n itsensä kehittämä, eikä siitä ole annettu enempää tietoa. Menetelmästä ei ilmeisesti ole aiempaa kokemusta. Menetelmä on ilmeisesti sama kuin edellisessäkin hakemuksessa eikä tällöin tähän menetelmään perustuen voida lykkäystä myöntää.
Tukesin sivuilta on poistettu aiemmat päätökset. Tukesin päätös 9.9.2016, KaivNro 5426, lupatunnus KL2016:0003 ja siihen kuuluvat liitteet. Ja päätös 27.1.2017 kaivospiirin laajennuksen raukeamisesta kaivosyhtiön Goldfields Arctic Platinumin pyynnöstä. Herää kysymys, että onko tämä tarkoituksellista? On selvää, että koska laajennuksen raukeamista on jo kertaalleen haettu ja myönnetty, ettei uutta raukeamisen lykkäämistä voi enää myöntää. Raukeamisen hakeminen vahvistaa kaivostoiminnan alkamisen epävarmuutta. Tukesin kuulutuksessa s. 3 selviää, että raukeamisen lykkäämistä on jo tähän mennessä myönnetty 7 vuodeksi ja 5 kuukaudeksi ja siksi kaivosyhtiön hakemaan viiden vuoden lykkäykseen ei ole KL68.1 § mukaisesti perusteita.
Yhtiön on haettava kokonaan uutta kaivospiiriä eikä kaivospiirin raukeamisen lykkäämistä tule hyväksyä. Vanhat alueelle myönnetyt vesitalous- ja ympäristöluvat eivät vastaa nykyisiä Suomen lakeja eikä EU-direktiivejä, ja siksi myös kokonaisuus on tarkasteltava aivan uudelta pohjalta, kaivospiiri ja luvat mukaan lukien. Lisäksi vanhat luvat ovat jo osittain rauenneet. Vesitalousluvassa tarkoitettuihin rakennustöihin oli ryhdyttävä 14.1.2015 mennessä ja rakennustyöt on tehtävä 10 v. kuluessa siitä, kun päätös 122/05/1 on saanut lainvoiman uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. On mielestämme erittäin epätodennäköistä että toiminta alkaisi luvan edellyttämässä ajassa ja tämäkin riittää perusteluksi raukeamisen lykkäämiselle.
KL 52.2 §: Kaivosluvassa tulee asettaa määräaika, jonka kuluessa kaivosluvan haltijan on ryhdyttävä kaivostoimintaan tai muuhun sellaiseen valmistavaan työhön, joka osoittaa luvanhaltijan vakavasti pyrkivän varsinaiseen kaivostoimintaan. Määräaika voi olla enintään kymmenen vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta.
KL 68.1 §: Lupaviranomaisen on päätettävä, että kaivoslupa raukeaa, jos luvanhaltija ei ole kaivosluvassa annetussa määräajassa aloittanut kaivostoimintaa tai ryhtynyt muuhun sellaiseen valmistavaan työhön, joka osoittaa luvanhaltijan vakavasti pyrkivän varsinaiseen kaivostoimintaan. Lupaviranomainen voi kuitenkin 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa enintään kahdesti lykätä kaivosluvan raukeamista ja antaa uuden määräajan kaivostoiminnan aloittamiseksi tai määräajan toiminnan jatkamiseksi. Luvan raukeamista voidaan lykätä enintään yhteensä kymmenellä vuodella.
Kaivoslain 68 § edellyttämät raukeamisen lykkäämiseen syyt eivät täyty
Edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on, että hakijan esittämää syytä on pidettävä perusteltuna ja suunnitelmaa riittävän yksityiskohtaisena eikä päätöksestä aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Koska suunnitelma ei ole riittävän yksityiskohtainen, ei myöskään edellytyksiä raukeamisen lykkäämiseen ole. Kaivosyhtiökin myöntää hakemuksessaan epävarmuustekijät aloittamiselle.
Kuten GFAP toteaa, kannattavuusselvitykset ovat osoittaneet, että hakemuksen mukaisen kaivospiirin kaivannaismäärät eivät ole kannattavia ilman laajennusta. Uusi hankekokonaisuus, josta on tehty YVA-selvitys sisältää uusia avolouhoksia, jotka eivät siis sisälly raukeavaan kaivospiiriin. Kuten yhtiö itse toteaa, uuden Plastisol-menetelmän avulla louhinta avolouhoksissa voidaan ulottaa entistä syvemmälle ja alemman pitoisuuden mineralisaatiovyöhykkeisiin. Eli käsiteltävänä olevaan kaivospiirin avolouhoksiin (Konttijärvi ja Ahmavaara) sivukivikasoineen ja louhintamääriin tulee muutoksia (YVA-selostus mm. s. 73, 77). YVA-selostuksessa rikastushiekan yhdeksi läjitysalueeksi on esitetty Konttijärveä. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Konttijärven ja ahmavaaran kuvatustöiden 2. vaihetta tai muita Suhangon kaivoshankkeen kohdealuetta selvästi muuttavia ja ympäristön pilaantumista aiheuttavia toimenpiteitä ei ole perusteltua käynnistää ennen kuin koko kaivoshankkeen toteuttamisesta on nykyistä suurempi varmuus.
Suunnitellut jatkotoimet eivät ole vielä varmistuneet. Koska aloittamisesta ei ole tietoa, ei ole tietoa myöskään kaivoksen lopettamisen edellytyksistä, joten vakuutta lopettamistoimista ja lopettamisen jälkeisistä velvollisuuksista on mahdotonta arvioida. Kaivosyhtiö toteaa hakemuksessaan että ’Kilvenjärven kaivospiirin alueella ei ole harjoitettu kaivostoimintaa, eikä kaivostoiminnan harjoittamiseen ole lähitulevaisuudessakaan edellytyksiä, joten siihen liittyvää vakuutta ei ole aihetta antaa.’ Tässähän selkeästi todetaan ettei siis kaivostoimintaan ole tarkoituskaan ryhtyä eikä kaivospiirin lykkäämisen edellytyksiä silloin ole määräajassa edellytyksiä. Edellä mainittujen syiden vuoksi nykyinen kaivospiiri tulee antaa raueta ja yhtiön tulee hakea uudelle kokonaisuudelle kaivoslupaa kun hanke on varmemmalla pohjalla. Hakemus ei täytä kaivoslain 68 § edellytyksiä.
Vaikutukset Natura-alueeseen
Kaivospiirin louhintatoimen vaikutuksia lähialueiden suojelualueisiin ei ole tarkasteltu tarpeeksi tehdyssä YVA-selvityksessä eikä näin ollen kaivospiirin vaikutusaluetta tiedetä.
Kaivoslain 48 § edellytykset eivät täyty ja hankekokonaisuus ei täytä poronhoitolain edellytyksiä
Suunnitteilla oleva kaivoshankekokonaisuus on laajuudeltaan 100 km2. Lisäksi toimintaa voidaan vielä laajentaa vaiheittain koskemaan myös mm. Portimon, Penikkain ja Narkauden alueita. YVA-selvitys osoittaa, että hankkeella on huomattavan laajoja vaikutuksia mm. valuma-alueen lohijokeen Simojokeen. Hanke vähentää tärkeitä porotalouden käyttämiä alueita sekä lappilaisten perinteisiä keruutalouden alueita. Kaivosyhtiö ei millään tavalla hakemuksessaan perustele väitettä siitä ettei nykyisellä toiminnalla ole porotalouteen mitään vaikutuksia. Hanke ei täytä kaivoslain 48 § edellytyksiä.
Rovaniemellä 13.9.2019
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta
Seppo Aikio Anna Bagge
puheenjohtaja toiminnanjohtaja