Lausunto MetsäFibre Oy:n Kemin biotuotetehtaan YVA-ohjelmasta

Viite:        LAPELY/982/2019

 

Asia:         Lausunto Metsä Fibre Oy Kemin biotuotetehtaan YVA-ohjelmasta

 

LAUSUNTO METSÄ FIBRE OY KEMIN BIOTUOTETEHTAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

 

Kiitämme saamastamme lausuntopyynnöstä ja lausunnon määräajan pidentämisestä 10.7.2019 saakka.

YVA-asetuksen (252/2017)  mukaisesti YVA –ohjelmassa tulee selvittää ja vertailla hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja ehdottaa toimet, joilla vältetään, ehkäistään, rajoitetaan tai poistetaan tunnistettuja merkittäviä haitallisia vaikutuksia mukaan lukien yhteisvaikutukset.

Metsä Fibre suunnittelee uuden biotuotetehtaan rakentamista Kemiin Pajusaarelle ja Sahasaarelle. Hankkeesta on tehty esiselvitys, johon ympäristövaikutusten arviointiohjelman suunnitelmat ja hankevaihtoehdot perustuvat. Esiselvityksen tietoja ei ole julkistettu eikä näin ollen selviä mihin tehdyt askelmat perustuvat, että puuta olisi riittävästi ja ennenkaikkea kestävästi koko tehtaan elinkaaren ajan. Esiselvityksen ajankohta huomioiden, on todennäköistä että laskelmat perustuvat ylimitoitettuihin arvioihin puun riittävyydestä. Uuden tehtaan myötä puun tarve tulisi YVA-ohjelman mukaan merkittävästi kasvamaan. On ehdottoman tärkeää selvittää aluekohtaisesti mistä ja milloin ja kuinka paljon puuta on tarkoitus hakata ja kuinka estetään monimuotoisuuden heikentyminen hakkuisiin kohdentuvilla alueilla. Puiden hakkuumäärät ovat jo nyt metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta kestämättömällä tasolla.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ehdottoman tärkeää arvioida uudelleen puun saatavuus ja tarkentaa puunhankinta-alue sekä hakkuutavoitteet uuden tehtaan toiminnan ajalta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon LULUCF- asetuksen mukanaan tuomat vaikutukset, koska uuden tehtaan rakentaminen ja toiminta ajoittuu asetuksen voimassaoloaikaan. Lisäksi tulee arvioida hankevaihtoehtojen vaikutukset kokonaisuudessaan suhteessa EU:n ja Suomen hallituksen tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kokonaisvaikutuksiin tulee sisällyttää paitsi tehtaan energiatehokkuus ja päästöt, myös ainakin hakkuiden vaikutukset hiilinieluun sekä kasvavan liikenteen päästöt.

Suomea sitovat useat kansainväliset sopimukset, joiden avulla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.  Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille uusimman julkaistun Punaisen kirjan mukaan. Yleisimpiä muutoksia metsäluonnossa ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.(Lähde: https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_arvio__joka_yhdeksas_Suomen_eliolaj(49609)) On selvää, että puuntarpeen kasvaessa huomattavasti, hakkuiden määrä myös kasvaa ja kohdistuu myös harvoihin jäljellejääneisiin vanhempiin metsiin. Avohakkuut vahvistavat edelleen metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Ympäristövaikutuksen arvioinnissa tulee selvittää riittävän yksityiskohtaisella tasolla millä tavoin metsäluonnon monimuotoisuuden heikentäminen aiotaan alueellisesti estää. Metsien lisäksi avohakkuilla on lisäksi merkittäviä vesistövaikutuksia. Ehdottoman tärkeää on selvittää useiden vireillä olevien, ja jo käynnistyneiden, puuta käyttävien hankkeiden yhteisvaikutus, koskien puuvarantojen riittävyyttä, luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja vaikutuksia hiilinieluun.

Perämeri on ominaispiirteidensä vuoksi herkkä kuormitukselle. Suurimmat pistekuormittajat Perämeren alueella ovat Kemin alueella sijaitseva sellu- ja paperiteollisuus ja jätevedenpuhdistamo (lähde: Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021).  Merenhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää Ihmisestä aiheutuvan kuormituksen määrää, esimerkiksi typpikuorman vähennystarve on 6 %, eli Perämerellä noin 900 t/a. Mateiden kutuvalmiuden on havaittu alentuneen Kemin edustalla. Ilmiön aiheuttajiksi on arvioitu selluteollisuuden päästöjä, mutta vaikuttavaa ainetta ei ole voitu todentaa. Todennäköisesti siihen vaikuttavat vuosien aikana sedimentteihin kertyneet haitalliset aineet. Päästörajoihin tulee siis kiinnittää erityistä huomiota.

Ympäristövaikutuksen arviointiohjelman mukaan kummassakin vaihtoehdossa tavoitteena on pysyä nykyisissä päästörajoissa. Uusi tehdas mahdollistaisi kuitenkin tehokkaammat menetelmät päästöjen rajoittamiseksi, joten päästörajojen tiukentaminen on mielestämme ainoa oikea tavoite. Toiminnassa tulee käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).  Nykyisen tehtaan ympäristövaikutukset ulottuvat pelkästään hajun perusteella laajasti Kemin ympäristöön. Vesistövaikutukset ovat myös merkittävät. Tavoite päästörajojen alentamisesta tulee siis lisätä ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan.

Vesistövaikutuksia ei ole käsitelty riittävällä tavalla hankkeen arviointiohjelmassa. Hanke vaarantaa Kemin rannikon ekologisen ja kemiallisen tilan säilymisen nykyisellä tasolla. Nämä vaikutukset ovat vesienhoitosuunnitelman ja Weser-päätöksen nojalla tulkitun vesipuitedirektiivin vastaisia.

Selvittämättömiin tai puutteellisiin vaikutuksiin kuuluvat:
1) Ravinteiden vaikutukset erityisesti yhteisvaikutuksien, lämpökuorman kanssa ja päästöistä seuraavan sisäisen kuormituksen vaikutuksesta.

2) Suola-aineiden suorat vaikutukset ja vesien kerrostumisesta ja vähähappisuudesta seuraavat vaikutukset

3) Myrkyllisten ja haitallisten kemikaalien ja organismien välittömät, krooniset, ekologiset ja kertymisvaikutukset. Toksisten vaikutusten yhteisvaikutukset ravinteiden ja suolojen kanssa tulee myös huomioida
3a) Yksittäisinä yhdisteinä luvanvaraiset halogenoidut orgaaniset aineet vs. ”AOX” summaparametri.
3b) COD-summaparametriin sisältyvät puun uuttoaineet mukaanlukien heikosti biohajoavat ja hormonien kaltaiset aineet, kuten reteenit. Näitä on tuotu esiin lupahakemuksessa, mutta pitoisuudet ja vaikutustiedot puuttuvat. On ilmeistä, että COD-vaikutuksen aiheuttajat on kuvattava tarkemmin
3c)  Vapautuvat pienimolekyyliset orgaaniset aineet, kuten hapot, hiilivedyt ja liuotinaineet.
3d) Vesistöön joutuvat sulfidikemikaalit ja rikkivety.
3e)  Prosessista ja puusta vapautuvat haitalliset alkuaineet kuten raskasmetallit, erityisesti sinkki, arseeni, alumiini, mangaani, rauta ja boori.
3f)  Puhdistamolta vapautuvan mikrobimassan koostumus ja vaikutukset mm. hygieenisesti, ekologisesti sekä hapenkulutukseen.
3g) Muun kiintoaineksen koostumus, pitoisuudet ja vaikutukset.
3h) Jäähdytysveden kloorauksen reaktiivisen jäännöskloorin suorat ja välilliset vaikutukset sekä valkaisun  reaktiivisen jäännöskloorin vaikutukset.
3i)  Vesikierron hapettumisenestokemikaalien vaikutukset, erityisesti hydratsiini- ja sen sukuiset aineet.
3j) Sakeutus/flokkulanttipolymeerien vaikutukset.
3k) Vaahdonestokemikaalit ja niiden vaikutukset.

4) Veden lämpökuorman vaikutukset.

5) Vedenoton vaikutukset välppiin ja suodattimiin sekä jäähdytyskierrossa kuolevina kaloina ja vesieliöinä mukaanlukien mikro-organismit.

6) Virtausmuutoksien vaikutukset.

Lisäksi vesistövaikutuksista seuraavat sosiaaliset vaikutukset on huomioitava. Näitä ovat vaikutukset ammatti- ja harrastuskalastukseen:
– kalojen erityisesti kuhien karkoittuminen syvänteistä ja järvialtaista sekä pyyntialueiden muutokset
– kalan maun heikkeneminen (tainted fish)
-hormonaaliset vaikutukset kalojen lisääntymiseen
-osittaisestakin suolakerrostumisesta aiheutuva elohopean nousu kaloissa

-kalan maineen menettäminen
-vedenottoon kuolevat kalanpoikaset ja planktoneliöt
-virtauksien muutoksien vaikutukset ja sedimenttien liikkuminen

-rakennusaikaiset vaikutukset mm. sedimenttien liikkuminen
-sinkki, alumiini, rauta ja mangaanipäästöjen vaikutukset kaloihin
-lupakäsittelyssä huomioimattomien kemikaalien kuten prosessireagensseista johtuvat harvinaisempien suolojen (Li, Sr jne), uuttoaineiden, rikkiyhdisteiden, hydratsiinityyppisten aineiden ja jäännöskloorin  päästöt
– ammonium typen vaikutukset kaloihin

YVA arviointiohjelmassa mainittu meriveden lämpeneminen 10 km:n etäisyydelle vaikuttaa huolestuttavalta. Meriveden lämpeneminen on merkittävä haitta talvella. Jäätynyt meri on asukkaille merkittävä ulkoilun ja virkistäytymisen mahdollisuus. Hiihtäjiä, kävelijöitä ja pyöräilijöitä on kevättalven jäillä runsaasti. Myös moottorikelkkasafareita järjestäville yrityksille jää on tärkeä ja samoin myös saariin mökeilleen meneville. Jääpeitteen epäluotettavuus ja jäisen kauden lyheneminen olisivat merkittävä haitta. Lämmin vesi myös kiihdyttää rehevöitymistä ja vaikuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden aineenvaihduntaan. Meren lämpökuorman ja virtausmuutoksien vaikutukset tulee selvittää YVA:ssa huolellisesti.

 

Kemin päässä ongelmia tulee lisääntyvästä liikenteestä ja sen vuoksi rakennettavista uusista teistä ja rautateistä. Ne tulevat olemassa olevan asutuksen keskelle ja tulevat aiheuttamaan häiriötä, vaaratilanteita ja ongelmia isolle joukolle asukkaita. Liikenteen melun lisäksi, melua aiheuttavia toimintoja tulee nykyistä enemmän saarten sille puolelle, jossa on runsaasti asutusta lähellä. Meluhaitan lisääntyminen on siis hyvin todennäköistä. Kaiken kaikkiaan on YVA arvioinnissa tehtävä mahdollisen uuden tehtaan sijoitusalueen vaikutuksista huolelliset uudet selvitykset.

 

Lisäksi hankkeen aikataulu on mielestämme liian tiukka. Jotta saataisiin luotettavia selvityksiä ja riittävästi tietoa ympäristön vaikutusten arviointia varten, tulee arviointiohjelman aikataulua myös arvioida uudelleen. Koska kyseessä on suuri hanke, tulee myös ympäristövaikutusten arviointiin osallistuvien lausuntoihin ja muistutuksiin varata riittävästi aikaa eli 60 päivää 30 päivän sijaan.

Emme puolla kumpaakaan hankkeen suunnitelmavaihtoehtoa, koska nykyinen sellutehdas on tuotannoltaan yksipuolinen ja tekniikaltaan ja energiatehokkuudeltaan vanhentunut ja vaihtoehdossa 1 uuden tehtaan koko suhteessa puunsaatavuuteen epärealistisen suuri, kun etenkin huomioidaan muiden puunjalostustehtaiden yhteisvaikutukset. Hanketta ei mielestämme siis tule toteuttaa ainakaan sen kokoisena kuin nyt on suunniteltu.

 

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puolesta

 

 

puheenjohtaja Seppo Aikio                                 toiminnanjohtaja Anna Bagge