Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Kitkajärven ja Kitkajoen valuma-alue säästettävä kaivostoiminnalta

Pohjoisten piirien tapaaminen Oulangalla lokakuussa 2018
Pohjoisten piirien tapaaminen Oulangalla lokakuussa 2018

Suomen luonnonsuojeluliiton pohjoiset piirit: lähetetty Koillissanomiin, Kalevaan, Kainuun
sanomiin ja Lapin kansaan mielipidekirjoituksena 25.10.2018

Suomen luonnonsuojeluliiton pohjoiset piirit, Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa, kokoontuivat
Kuusamon Oulangalla 6.-7.10.2018 kaivosasioiden merkeissä. Erityisesti perehdyttiin Kitkajoen
Juomasuon uraanilouhoksen kaivoshankkeeseen Käylän ja Säkkilän kylien välissä Kitkajoen
matkailualueella.
Juomasuon avonainen uraanilouhos on luonnonsuojeluliiton kaivosasiantuntijan, FT Jari Natusen
mittausten mukaan vakavasti radioaktiivisesti ja kemiallisesti saastunut. Sen osoitti myös mukana
ollut säteilymittari. Radioaktiivisia uraanin hajoamistuotteita löytyy louhosvedestä, louhosalueen
kivistä ja murskasta sekä suotokentästä. Luonnonsuojelijat yhtyvät kuusamolaisten vaateisiin
saastuttavan Juomasuon louhoksen peittämisestä ja suojaamisesta.
Luonnonsuojelupiirit toteavat, ettei Dragon Miningin Kuusamo Goldin jälkeen toimintaa jatkavan
Latitude 66 Cobalt Oy -kaivosyhtiön kaivoshanke ole ainutlaatuisen luonnonarvokkaan, kirkkaan ja
kauniin Kitkajoen vesistön äärellä missään muodossa hyväksyttävissä. Latitude-kaivosyhtiön tulisi
lopettaa oikeustaistelunsa Kuusamon kaupunkia ja kuusamolaisia vastaan, luopua pohjavesiä
riskeeraavista kairauksista pohjavesialueilla sekä lakata hakemasta lisävarauksia ja valtauksia
Kuusamon tunnetulle uraanivyöhykkeelle ja Kuusamon, Posion ja Sallan uraania sisältäviin
malmioihin.
Kuusamon luontokaupungin valtuusto ja kuusamolaiset ovat torjuneet aiemman Juomasuon
kultakaivoshankkeen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi merkittävästi puutteellisena siitä
laaditun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA). Lisäksi Kuusamon kaupunginvaltuusto
on äänin 39-4 koko Kuusamon strategisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa rajannut Kitkajoen
Juomasuon kaikenlaisen kaivostoiminnan ulkopuolelle. Taloustutkimus Oy:n
kaivosgalluptutkimuksessa selkeä enemmistö kuusamolaisista vastusti Latitude 66 -kaivosyhtiön
Juomasuon kaivoshanketta. Sillä ei ole sosiaalista toimilupaa ja yleistä luottamusta. Kaivosyhtiön
tulee luopua hankkeesta ja peittää Juomasuon radioaktiivisesti saastuttava louhos.
Uraania sisältävää kaivostoimintaa ei tule sallia Kitkan-Koutajoen vesistön valuma-alueella eikä
siltä Paanajärvelle laskevaa yhteistä puhdasta vettä tule pilata. Uraani on myrkyllinen ja herkästi
vesiliukoinen raskasmetalli, joka saastuttaa kaivosten jätevedet. Kuusamon ylängöllä, jossa sataa
enemmän kuin haihtuu, ei kaivoksien vesitasetta voi hallita ja kaivostoiminnan loppumisen
jälkeenkin kaivosjätteet jäävät saastuttamaan paikallisten elinympäristöä, luontoa ja vesiä.
Luonnonsuojelupiirit kannattavat pyrkimystä saada alueen luonnon, maisemien ja vesistöjen
kokonaisuus UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Kitkajärven ja Kuusamon koskien suojelijan,
Reino Rinteen hengessä toteamme kaivosyhtiölle: ”Älkää upottako likaisia käsiänne tähän
jumalaiseen veteen – ihminen tarvitsee sitä.”
SLL:n pohjoisten piirien puolesta

Esko Saari, pj
Pohjois-Pohjanmaa
Antti Lankinen, pj
Kainuu
Seppo Aikio, pj
Lappi

VASTINE:

Juomasuon kulta/koboltti uraanikääreessä

Latitude 66 Cobalt Oy:n vastuullisuus ja viestintä vastasi 2.11.2018
Kainuun Sanomissa kannanottoomme ”Kitkan valuma-alue säästettävä
kaivostoiminnalta”.

Kirjoituksessa todettiin muun muassa, ettei yhtiöllä ole meneillään
minkäänlaisia oikeustaisteluja Kuusamon kaupunkia tai kuusamolaisia
vastaan. Valitusprosessin on aloittanut Dragon Mining yhdessä
sisaryhtiönsä Kuusamo Goldin kanssa. Yrityskaupan myötä se on siirtynyt
Latitude 66 Cobalt Oy:lle. Yhtiö vaatii korkeinta hallinto-oikeutta
hylkäämään Kuusamon kaupungin valituslupahakemuksen ja valituksen
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä kumota yleiskaavan ns.
ankkamalli, jossa osa Kuusamosta on rajattu kaivostoiminnasta vapaaksi
vyöhykkeeksi. Joten tosiasiassa yhtiöllä on meneillään oikeustaistelu
Kuusamon luontokaupunkia ja kuusamolaisia vastaan siitä, kuka päättää
maankäytöstä.

Vastineessa huomautetaan aivan oikein, että kirjoituksessamme mainitaan
sana uraani seitsemän kertaa. Uraani ei katoa sillä, että sen sijaan
toistetaan sanaa koboltti. Kuusamon Kitkajoen Juomasuo on raportoitu
uraanipotentiaalistaan maailman uraanivarantoraporttiin (IAEA) ja useat
tutkimukset osoittavat, että Juomasuon kulta on uraanin sisällä. Myös
koboltti esiintyy samassa yhteydessä.

Olipa kaivos minkätyyppinen tahansa, uraania joudutaan käsittelemään ja
radioaktiivisuutta leviää ympäristöön vääjäämättä, kuten Juomasuon
koelouhinta osoittaa. Yhtiö ilmoittaa mitanneensa avolouhoksen veden
uraanipitoisuutta ja vertaa sitä kallioporakaivojen vesiin. Uraani on
kuitenkin pahimmillaan 100-1000 kertaa myrkyllisempää vesiluonnossa kuin
ihmiselle juomavedessä.

Radioaktiivisuutta löytyy tutkitusti Juomasuon louhoksen vedestä,
suotokentästä ja alapuolisesta Hangaspurosta. FT biokemisti Jari Natusen
tekemissä Juomasuon koelouhoksen mittauksissa on avolouhoksen
sedimentistä, lähikasvustoista ja puron vesikasveista ilmennyt
radioaktiivisia pitoisuuksia, jotka ylittävät kansainvälisen
säteilyjätteen arviointinormin 1000 Bq kilossa. Tiedot on toimitettu
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja saatettu Dragon Miningin tietoon
jo vuonna 2014. ELY-keskus hylkäsi kyseisen yhtiön YVA-selostuksen
osaltaan juuri kaivosyhtiön puutteellisten uraaniselvitysten vuoksi.

Vastineessa viitataan Pohjois-Pohjanmaan piirille tehtyyn tarjoukseen
tavata yhtiön edustajia. Tapaamista ei todellakaan pidetty mielekkäänä.
Vieraillessaan luonnonsuojeluliiton keskustoimistossa yhtiö vakuutti,
että kaivosta ei tule, jos hanke vaarantaa Kitkajoen tai muutoin
ympäristöä. Näkemys ympäristövaikutuksista perustuu kuitenkin vähäisiin
tuloksiin ja puutteelliseen ymmärrykseen. Vakuutus ei siksi vaikuta
vastuullisesti annetulta.

Luonnonsuojelujärjestöjen kanta on, ettei hanke ole missään muodossa
toteuttamiskelpoinen. Kitkan-Koutajoen koskiensuojelulailla suojeltu
valuma-alue on säästettävä kaivostoiminnalta.

SLL:n pohjoisten piirien puolesta

Esko Saari, puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaa

Antti Lankinen, puheenjohtaja
Kainuu

Anna Bagge, toiminnanjohtaja
Lappi

TOINEN VASTINE KOILLISSANOMISSA 22.11.2018
Uraani pysyköön sitoutuneena kallioperässä

Latitude66-kaivosyhtiön, aikaisemmin Kuusamo Gold Oy, edustaja antaa
ymmärtää kirjoituksessaan Kalevassa (14.11.2018), ettei uraani ole enää
ongelma Juomasuolla vähäisen pitoisuutensa vuoksi.

Kaivosyhtiön hallussa on Rukalla kaksi kaivospiiriä: Sivakkaharju ja
Meurastuksenaho sekä Kitkajoella, Käylän ja Säkkilän kylien välissä
yksi: Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara. Lisäksi Latitudella on
valtauksia ja valtaushakemuksia laajalle alueelle Kuusamossa, Posiolla
ja Sallassa, myös lähellä Kitkajärveä, Rukaa ja Riisitunturin ja
Oulangan kansallispuistoja.

Kuusamon uraania merkittävästi sisältävä uraanivyöhyke
Kitkajärvi-Kitkajoki–Oulanka -alueella on merkitty GTK:n raporttiin M
06/4522/-87/1/60. Kuusamon uraanimalmiot on raportoitu ministeriön /
GTK:n toimesta IAEA:n maailman uraanivarantoraportteihin yhdessä
Talvivaaran ja Soklin kanssa. Kuusamon uraanikultamalmioita on esitelty
kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimusjulkaisussa:
’Vanhanen, E., 1989a. Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist
belt, northeastern Finland. Ss. 169—186. Siinä todetaan muun muassa
seuraavaa: Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu
sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi
ja telluuri ovat rikastuneet.

Tämän vahvistaa myös GTK:n entinen geologi Heikki Pankka Apu-lehden
haastattelussa (nro 45/2010). Hän toteaa, että ”Uraani kulkee
esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.”
Samaa todistaa Juomasuon koelouhokselta tehdyt mittaukset, joista olemme
aiemmin maininneet.

Uraanin ongelmallisuuden todistavat myös Outokummun ja STUK:in raportit
Juomasuon koelouhinnasta ja koerikastuksesta. STUK:in tutkijan
muistiossa Juomasuon koelouhokselta todetaan, että malmio on ”yllättävän
uraanipitoista” ja louhoksella työskennelleiden henkilöiden
altistuksesta voidaan sanoa, että vuosittainen säteilyannos voi nousta
lähelle säteilyn teoreettista säteilytyön ”annoskakun” raja-arvoa 5
mSv/v.

Outokumpu Oy:n raportissa STUK:ille todetaan koerikastuksesta:
”Koerikastamolla tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli jopa 1.9–45.4
prosenttia, jonka vuoksi työpisteen työntekijöiden sallittu vuosittainen
säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa.” Raporteissa
suositeltiinkin jo 1990-luvulla, että louhos on voimakkaiden
uraanipitoisuuksien takia peitettävä ja aidattava. Mutta koelouhos
jätettiin silleen täyttymään vedellä.

Tarjouksiin tavata yhtiön edustajia toteamme, että emme ole
neuvotteluosapuoli, emme tasavertainen osapuoli emmekä halua tulla
hyväksikäytetyksi kaivosyhtiön imagomarkkinoinnissa. Siispä julkinen
keskustelu on valintamme.

SLL:n pohjoisten piirien puolesta

Esko Saari, puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaa

Antti Lankinen, puheenjohtaja
Kainuu

Anna Bagge, toiminnanjohtaja