Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Hölmöläisten valtakunnassa tuhlataan verovaroja

Lapin luonnonsuojelupiiri ry

KANNANOTTO 4.2.2015

Vapaa julkaistavaksi

 

Hölmöläisten valtakunnassa tuhlataan verovaroja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ihmettelee valtion ja kuntien valmiutta tukea varauksettomasti kaivosalan kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, joiden tuotot valuvat ulkomaille. Kaivosteollisuus on maailmanmarkkinatilanteiden mukaan heittelehtivä riskialtis ala. Kaivoksen tuomista hyödyistä on olemassa vain kuntien ja kaivosyhtiöiden omiin arvioihin perustuvia esityksiä. Näissä arvioissa ei ole otettu huomioon kaivosten negatiivisia vaikutuksia alueella toimiviin elinkeinoihin.

Professori Asko Suikkanen on tutkinut kaivosten nettovaikutuksia kunta- ja aluetalouteen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että etukäteisarviot kaivosten positiivisista vaikutuksista eivät ole vastanneet todellisuutta esimerkiksi Sotkamossa.

Kaivoshankkeiden tukemista on perusteltu myös työllisyydellä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt tukea Soklin kaivoksen tiehankkeita 140 miljoonalla eurolla. Kaivosyhtiö Yara Suomen arvion mukaan kaivos työllistää 200 kaivostyöläistä eli jokaista työpaikkaa kohden valtio tukee kaivosyhtiötä 700 000 eurolla. Yhtä suuri suora tuki esimerkiksi pk-yrityksille Itä-Lapin matkailun ja luontaiselinkeinojen aloilla toisi merkittävästi työtä ja verotuloja Suomeen. Tuen antaessaan valtio palauttaa lähes kokonaisuudessaan kauppasumman, jonka Yara maksoi Kemirasta vuonna 2007.

Kuljetus maanteillä merkitsee kymmeniä rekkoja vuorokaudessa Itä-Lapin erämaassa. Ympäristövaikutusten arvioinnista on laskettavissa, että muun muassa erilaisia kemikaaleja kuljetettaisiin seitsemän rekallista vuorokaudessa. Tämän lisäksi tulee tietenkin malmi- ja polttoainekuljetukset sekä työmatkaliikenne. Alueella, jossa on hyvin vaihtelevat sääolosuhteet ja poroja maantiellä. Maantiekuljetusten kasvihuonekaasupäästöt ovat moninkertaiset verrattuna ratakuljetuksiin.

Suomea brändätään maailmalla puhtaan luonnon, ruuan ja veden maana. Poliittiset päättäjät eivät ole ymmärtäneet, että Soklin kaivos ei ole mikä tahansa kaivos. Radioaktiivisten alkuaineiden pitoisuudet ovat Suomen säteilyturvakeskuksen vuonna 2010 tekemän perustilaselvityksen mukaan Soklin malmiossa kauttaaltaan korkealla tasolla. Viranomaisilla ei ole vielä mitään tietoa alueen niobimalmien käyttäytymisessä rikastusprosessissa. Soklin jätevesien hallinnan epäonnistuminen pilaa pysyvästi Kemijokeen laskevat arvokkaat kalavedet. Lapissa ei ole varaa Talvivaaran kaltaiseen epäonnistumiseen.

Lisätietoja Tarja Pasma, 040 705 1816, lappi@sll.fi