MUISTUTUS koskien Muuramen kunnan Hirviviidan kaavan asemakaavaehdotusta

Muuramen kunta suunnittelee uutta omakotitaloaluetta. 32,7 ha:n kokoinen alue sijaitsee Pyyppöläntien varrella 2 km päässä Muuramen keskustasta. Kaavaehdotus sisältää 83 asuintonttia (1. asemakaavaluonnoksessa 79 tonttia), joiden pinta-alat vaihtelevat 1225-3609m2 (1. asemakaavaluonnoksessa 1258–2678 m², keskikooltaan 1649 m²).

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua asemakaavaehdotuksesta. Yhdistys lausui kaavan 1. asemakaavaluonnoksen tavoitteista ja suunnitelmista (https://www.sll.fi/jyvaskyla/ajankohtaista/mielipide-muuramen-kunnan-hirviviidan-
kaavan-asemakaavaluonnos/).

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys esittää Hirviviidan kaavan palauttamista uudelleentarkasteluun ja peruuttamista nykyisessä laajuudessaan. Kaavaehdotukseen on tehty 1. asemakaavaluonnokseen verrattuna luontoa paremmin huomioivia merkintöjä, mistä kiitämme. Niistä huolimatta kaavaehdotus on jättämässä alleen n. kaksi kolmasosaa kaava-alueesta, joka on rakentamiselta vielä säästynyttä metsämaata, eli aiheuttaisi metsäkatoa. Alueen pienvesiä eliöstöineen uhkaisivat niin rakentamisen kuin käytön aikaiset elinolosuhteiden heikkenemiset.

Tällaisenaan kaava ei myöskään noudata Muuramen kunnan ympäristöohjelmaa, jossa kunta kertoo noudattavansa resurssiviisauden ja kiertotalouden periaatteita kaikissa toimissaan. Muuramen kuntastrategiassa mainitut luovuus, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus kannustavat nekin etsimään uudenlaisia asumisen ja kaavoituksen ratkaisuja, joissa jo rakennetun ympäristön sekä olemassa olevan tonttitarjonnan asumisen mahdollisuuksia tutkittaisiin ja työstettäisiin ja kuntalaisten terveydelle ja viihtyvyydelle tärkeä luonnonläheisyys toteutuisi luontopinta-alaa säästäen.

Huomioitamme kaavaehdotuksesta

Nämä huomiomme ovat myös osaperusteluitamme kaavan peruuttamiseksi nykylaajuudessaan ja
saattamiseksi uudelleen tarkasteluun.

• Kaavaehdotus jättäisi alleen n. kaksi kolmasosaa alueesta ts. metsämaasta (ks. kuvat 1 ja 2). Tulee myös huomioida, että kavennettujen ja pirstottujen luonnonympäristöjen käyttöpaineen kasvu ja kulutus sekä ns. reunaefekti suoraan heikentäisivät alueen määrää ja laatua sekä kaava-alueella että sen ympäristössä. Metsäalueiden ottamista rakentamiseen tulisi välttää ylipäätään, vaikka metsäalue olisikin jossain vaiheessa ollut talousmetsäkäsittelyn kohteena.
  
  
• Alueen arvokkaiden kasvillisuus- ja luontotyyppikohteiden kuten pienvesien suojavyöhykkeiden tulee kaikkinensa olla riittäviä (esim. puroille molemmin puolin vähintään 30 metriä), merkitty kaavakarttaan ja niiden määrittelyssä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Rakennettavaa aluetta pienentämällä voitaisiin huolehtia riittävistä suojavyöhykkeistä ja myös huomioida ne pienvedet, joita luontoselvityksessä ei ollut nostettu arvokkaiksi. Todellinen riski ja uhka silti on, että asutuksen mukana alueelle tuleva ihmistoiminta levittäytyy liian lähelle em. kohteita ja itse kohteille (esimerkiksi pidettäisiin puron rantaa omana rantana), suojavyöhykkeet unohtaen, minkä ennaltaehkäisy vaatiikin suojavyöhykkeiden lisäksi muitakin toimia.
  
  
• Kaavaehdotuksessa kaava-alueen eteläosassa puuttuu riittävä suojaetäisyys Levonojaan.(Kaavakartasta Levonjoen kulkuviivan erottaminen samanlaisista korkeyskäyristä on vaikeaa. Vaikutusten arvioimiseksi ja riittävän suoja-alueen rajaamiseksi tulisi Levonoja merkitä kaavakarttaan selkeämmin.) Tontin 587 kohdalla ”hule” viivytysallas menee Levonjoen päälle. Lisäksi tontin 587/1 kohdalla suojaetäisyys Levonojalle on pienimmillään 20 m ja suoja-alueella on lievempi kaavamääräys: ”…puustoa ja kunttaa tulee pyrkiä säilyttämään”. Suojaetäisyyttä on tarpeen kasvattaa ja hulevesialtaan sijaintia muuttaa. Lisäksi suoja-alueen kaavamääräystä tulisi muuttaa luonnolle tärkeän kerroksellisuuden ja lahopuun säilymisen ja muodostumisen edistämiseksi:…suoja-alueen kasvillisuus, ml. puusto, pensaskerros ja pohjakerros on säilytettävä. Myös lahopuu tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
  
  
• Myös suoja-alueiden määräys “….puusto ja kuntta on säilytettävä.” tulisi muuttaa luonnolle tärkeän kerroksellisuuden ja lahopuun säilymisen ja muodostumisen edistämiseksi: ..suoja-alueen kasvillisuus, ml. puusto, pensaskerros ja pohjakerros on säilytettävä. Myös lahopuu tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
  
  
• Arvokkaita luontokohteita koskevien merkintöjen tarkentamiseksi esitämme seuraavia:
  
  
  • ARVOKKAAT LUONTOALUEET Sulkeiden sisältö viittaa luontoselvityksen (FCG 2023) luontotyyppikohdenumeroihin / suojeltavaan lajiin.
    
    
  • LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (luo-1). Alueella sijaitsee luonnontilainen puro ja alue on osa liito-oravan elinpiiriä. Puron uoma ja sen välitön lähiympäristö on säilytettävä luonnontilaisena. Alueen ylittävä katuyhteys on toteutettava siten, että puron luonnontila ei vaarannu (esim. silta ilman uoman muutosta) ja liito-oravalle riittävä puustoyhteys säilyy. -> Lisäys/muutos: Kaikki kohdetta heikentävä toiminta on kielletty. Puron uoma suojavyöhykkeineen on säilytettävä luonnontilaisena.
    
    
  • LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (luo-2). Alueella tehtävät toimenpiteet eivät saa vaarantaa vesilain (587/2011) 2. luvun 11 §:n 1. momentin mukaisen noron luonnontilaa. Puuston rakenne on säilytettävä ja lahopuun poistaminen on kielletty luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Uoman ylittäminen on toteutettava sen luonnontilaa vaarantamatta (esim. siltaratkaisu). Tarvittaessa on haettava vesilain 2. luvun 11 §:n 2. momentin mukainen poikkeus toimivaltaiselta viranomaiselta. Sulkeissa olevat numerot viittaavat luontoselvityksen (FCG 2023) kohdenumeroihin. -> Lisäys/muutos: Kaikki kohdetta heikentävä toiminta on kielletty. Noron uoma suojavyöhykkeineen on säilytettävä luonnontilaisena.
    
    
  • LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (luo-3) Alueella sijaitsee luonnontilainen puro ja alue on osa liito-oravan elinpiiriä. Puron uoma ja sen välitön lähiympäristö on säilytettävä luonnontilaisena. Alueen ylittävä katuyhteys on toteutettava siten, että puron luonnontila ei vaarannu (esim. silta ilman uoman muutosta) ja liito-oravalle riittävä puustoyhteys säilyy. -> Lisäys/muutos: Kaikki kohdetta heikentävä toiminta on kielletty. Puron uoma suojavyöhykkeineen on säilytettävä luonnontilaisena. Lisäksi luo-3 alueen rajaus riittävillä suojavyöhykkeillä tulee lisätä kaavakarttaan.
    
    
• Nämä tarkentavat tiukennukset toteuttavat myös Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitetta (Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat), jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä tulee edistää.
  
  
• Luontoselvityksen johtopäätöksissä todetaan: ”Alueelta rajatut luontotyyppikohteet ovat osin jo nykyisellään reunavaikutteisia, sillä ne ovat hyvin pienialaisia ja rajoittuvat hakkuualoille ja nuoriin metsiin. Ympäröivien alueiden maankäytön muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia niiden luontoarvoille.” Riittävillä suojavyöhykkeillä voitaisiin kuitenkin edistää rajattujen luontotyyppikohteiden tilan parantumista ja täten edistää niiden ominaispiirteiden säilymistä ja kehittymistä.
  
  
• Levonoja ympäristöineen on selvitysalueen arvokkain luontokohde liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoineen. Luontoselvityksen johtopäätöksissä todetaan: ”Selvitysalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) laji liito-orava, jonka kannalta ekologisiin yhteyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selvitysalueen ekologiset yhteydet ovat nykyisellään heikentyneet hakkuualojen ja nuorten metsin kohdalla. Yhteyksien ylläpitämiseksi suositellaan varttuneempaa puustoa sisältävät viherkäytävien säilyttämistä kaavoituksen yhteydessä.” Liito-oravan kohdalla haluamme muistuttaa, että direktiivilajien lisääntymiseen ja levähtämiseen käyttämien paikkojen ekologisen toiminnallisuuden vähentäminen ts. heikentäminen ja poistaminen on kielletty.
  
  
• Tarvittavat ekologiset yhteydet olisi niiden pysyvyydestä huolehtimiseksi ja niiden tärkeydentunnistamiseksi hyvä merkitä karttoihin näkyvämmin kuin ohuena viivana/nuolena.
  
  
• Suunnitellun hankkeen luonto- ja ilmastovaikutukset ovat vahvasti negatiiviset. (Lisätietoa: https://www.sll.fi/app/uploads/2023/04/rakentamisen-politiikkasuositus-2023.pdf)