Nykyisen rantaradan parantaminen on vaihtoehto uudelle länsiradalle

Kiistelty Länsiratahanke on jälleen otsikoissa, kun uuden ratalinjan kunnat, Espoo, Lohja ja Salo ovat
kuulemma päässeet sopuun keskinäisistä maksuosuuksistaan. Valtio olisi suurin maksaja. Hanke on monin
tavoin kyseenalainen sekä ympäristövaikutusten että mahdollisten hyötyjen osalta.
Kokonaan uuden Espoo–Lohja–Salo-ratalinjan vaikutusarvioinnissa ja vaihtoehtojen vertailussa on
tutkimatta jätetty edullisin tapa Helsinki–Turku-junayhteyden parantamiseksi. Nimittäin riittävän pitkien
kaksiraiteisten ohitus- ja kohtauspaikkojen rakentaminen nykyisen rantaradan suorille ja suhteellisen
tasaiseen maastoon sijoittuville jaksoille. Kirkkonummi–Salo -ratajakson parantamismahdollisuudet tällä
tavoin vaikuttavat varsin hyviltä.

Ratajakson Kirkkonummi‒Karjaa‒Salo pituus on noin sata kilometriä. Nopea karttatarkastelu paikantaa
helposti toistakymmentä pituudeltaan 2-5 km:n mittaista suoraa ratajaksoa, joissa rata kulkee suhteellisen
tasaisessa maastossa. Tällaisilla jaksoilla radan leventäminen kaksiraiteiseksi ei ilmeisesti vaarantaisi
merkittäviä luonto- tai rakennetun ympäristön arvoja eikä edellyttäisi uusien tunneleiden rakentamista.
Riittävä määrä tämän mittaisia kaksiraiteisia jaksoja yhdistettynä moderniin kulunvalvontaan mahdollistaisi
sujuvan ja viivytyksettömän kaksisuuntaisen liikennöinnin nykyisellä ratalinjalla.
Karttatarkastelun perusteella jopa noin 40 % ratajaksosta voitaisiin melko edullisesti rakentaa tällä tavoin
kaksiraiteiseksi. Kaikkia ohitusraiteita ei varmasti olisi edes tarpeen rakentaa. Tarkempi liikennetarpeiden
mallittaminen kertoo, mitkä niistä riittävästi ja parhaiten palvelisivat junaliikenteen sujuvoittamista ja
tehostamista.

Tasaisille maastokohdille sijoittuvat ratajakson parannustyöt ovat toteutettavissa suhteellisen edullisesti
verrattuna koko radan uusimiseen kaksiraiteiseksi. Täysimittainen kaksiraiteisuus tulisi vaatimaan runsaasti
suuria kallioleikkauksia ja uusia tunneleita, jonka vuoksi Rantaradan parantamishake onkin arvioitu
hinnaltaan toteuttamiskelvottomaksi. Vastaavat liikennöitävyyttä parantavat uudistustyöt tulee luonnollisesti tehdä myös helpommin rakennettavalla Salo‒Turku-ratajaksolla.

Laajempi analyysi Helsinki‒Turku-junayhteyden parantamisen vaihtoehdoista on julkaistu Espyyn 50-
vuotisjuhlalehdessä vuonna 2024. Pääset lukemaan jutun täältä.