Puro heräsi solisemaan
Milja Parviainen nautti, kun muutama viikko talkoiden jälkeen hän näki taimenia purossa kutemassa.
Teksti Hannu Toivonen, kuva Maaret Ahlsved
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2022
”Vuosia sitten näin Longinojan varrella valtavan kiviröykkiön ja ihmisiä häärimässä sen ympärillä. Menin kysymään, mistä oli kyse. Ne olivat purotalkoot.
Olin kuullut, että kotipurossani Helsingissä olisi taimenia, mutta ihanko oikeasti? Ensi vuonna minäkin olen mukana, tuumasin.
Vuoden päästä Longinojalle oli kokoontunut yli sata talkoolaista, mikä lienee talkoiden osallistujamäärän Suomen ennätys. Soraa kuljetettiin ämpäreillä ketjussa, ja viimeinen kippasi lastin puroon. Isoja kiviä aseteltiin puroon ohjaamaan virtausta.
Kunnostustoimenpiteillä tylsä oja muutetaan solisevaksi puroksi, elinympäristöksi taimenelle. Merestä nousevat ja paikalliset emokalat tarvitsevat virtaavan veden ja kutusoraikon, jonne ne kaivavat syksyn kutuaikaan kuopan mätimunille. Keväällä poikaset löytävät niille rakennetuista kivikoista suojapaikkoja. Soraikkoja pitää myös säännöllisesti huoltaa, esimerkiksi puhdistaa maa-aineksesta.
Suurimmat taimenet ovat 80-senttisiä, ja kisailu soraikolla on paikoin kiivasta.
Purotalkoissa on aina kivaa, ja niissä voi huhkia oman kunnon mukaan. Palkitsevinta on, kun muutaman viikon päästä samassa paikassa voi seurata täpläkylkien kutupuuhia. Virtaavassa vedessä ja isojen kalojen liikehdinnässä on hypnoottista tenhoa. Suurimmat taimenet ovat 80-senttisiä, ja kisailu soraikolla on paikoin kiivasta. Helsykin on järjestänyt Longinojalle kuduntarkkailuretkiä. Yhdistyksen talkookohde taas on Mustapurolla, jota kunnostetaan yhdessä Virhon kanssa.
Kaupunkiluonto on kuitenkin altis riskeille. Longinojaan on päätynyt vuosien varrella maalia, öljyä ja ihmisen jätöksiä. Onkin erittäin tärkeää, että puron tilaa tarkkaillaan. Jos vedessä näkyy esimerkiksi öljyä, siitä pitää ilmoittaa saman tien hätäkeskukseen.
Olen asunut Vantaanjokeen laskevan Longinojan varrella 20 vuotta. Kun muutin tänne, paikalla oli ankea hylkyoja. Nyt tässä on soliseva puro, jossa erittäin uhanalainen taimen lisääntyy. Onhan tämä upea muutos asuinympäristössä.”
Milja Parviainen
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) jäsen
Lähde mukaan vesiensuojeluun
- Eri tahot, kuten Luonnonsuojeluliiton yhdistykset ja Virtavesien hoitoyhdistys, järjestävät pienvesitalkoita ympäri Suomea. Niihin kaivataan aina uusia käsipareja. Talkoita järjestetään usein loppukesästä ja syksyllä.
- Voit myös ryhtyä vesistölähettilääksi, joka vetää lähivesiin keskittyvää opintopiiriä. Ryhmässä ihmiset voivat keskustella oman alueen vesien tilasta ja järjestää esimerkiksi omat kunnostustalkoot. Lue lisää: sll.fi/vesistolahettilaat
- Tarkkaile purojen, järvien ja muiden vesistöjen tilaa. Ilmoita havaitsemasi ympäristövahingot välittömästi hätäkeskukseen (puhelinnumero: 112) tai viranomaiselle. Ripeä toiminta suojelee ympäristöä ja estää vakavammat seuraukset.
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Luonnonsuojelija lähestyy lohduttomilta tuntuvia teemoja tavalla, joka motivoi toimimaan ja rohkaisee lannistamisen sijaan!” (lukijapalaute 2019)
Sinua saattaisi kiinnostaa
Talkooporukka nakutteli lintutornit kuntoon
Viime syksyn avajaisissa Inarissa lapset tiirailivat lintuja uusitusta tornista ja nauttivat mehusta sekä pikkupurtavasta.
Lue lisää
Kaukana Saaristomerellä sijaitsee poikkeuksellinen luontohelmi – talkooleirin tuloksena saari kukoistaa kesällä väriloistossa
Reilu parikymmentä vapaaehtoista talkoolaista lähti hoitamaan saariryhmä Jungfruskärin niittyjä. Kolmen päivän aikana haravat heiluivat…
Lue lisää