Valtiollinen valuvika uhkaa ympäristöä

”Valtion ydintehtäviin kuuluvaa ja perustuslaissa turvattua yleisen edun valvontaa ja laillisuusvalvontaa ei voi oikeusvaltiossa jättää kansalaisjärjestöille”, varoittaa ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Asia on periaatteellisesti erittäin merkittävä. Myös monet oikeusoppineet ovat tyrmänneet hallituksen esityksen. Torstaina hallituksen esityksen arvostelijoihin liittyi perustuslakiasiantuntija, professori Tuomas Ojanen.

Ympäristöasioissa viranomaisten tehtävä on varmistaa, että erilaiset ja joskus ristiriitaisetkin yhteiskunnalliset intressit tulevat päätöksenteossa otetuksi tasapuolisesti huomioon. Kyse on kaikille yhteisistä eduista, joille ei ole aina puolestapuhujaa.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että valtion viranomaisella on muita laajemmat tiedonsaantioikeudet, paremmat resurssit ja kattavampi asiantuntemus. Kansalaisilla ja järjestöillä ei tähän tehtävään ole riittäviä resursseja. Puolueettoman viranomaisen valitusoikeuden olemassaolo kohottaa myös lupapäätösten laatua jo ennakolta.

Hallituksen esitys poikkeaa aiemmasta, kesällä 2017 lausunnoilla olleesta lakiluonnoksesta. Tuolloin ehdotukseen sisältyi riippumattoman yleisen edun valvontayksikön perustaminen Valtion lupa- ja valvontavirastoon (LUOVA), jolla olisi ollut myös itsenäinen valitusoikeus. Tämä olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä yhä välttämätön laillisuuden varmistin, kun koko ympäristöhallinnon rakennetta ja sen toimivaltasuhteita ollaan merkittävästi muuttamassa.

Nyt kyseinen yksikkö on poistettu lakiehdotuksesta ja yleisen edun valvonta on tarkoitus sisällyttää ”läpäisevästi ja ennakoivasti lupa-asian käsittelyn kaikkiin vaiheisiin”. Tämän myötä virastolla ei olisi myöskään valitusoikeutta sen omiin päätöksiin, koska tarvetta valitusoikeudelle ei muka enää olisi. Hyväkään päätösvalmistelu ei kuitenkaan voi korvata riippumatonta valvontaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ajatus virheettömistä päätöksistä on vaarallinen. Samoin on harhaanjohtava ajatella, että valtiolla olisi vain yksi kokonaisetu, jota lupaviranomaisen ratkaisu kulloinkin edustaisi. Todellisuudessa valtiolla on useita etuja, jotka ovat välillä ristiriitaisia keskenään. Näihin tilanteisiin on varauduttava ja siksi viranomaisten valitusoikeus on välttämätön.

”Ketä hallitus oikein kuuntelee tehdessään heikennysehdotuksia ympäristönsuojeluun? Eikö päätösten lainmukaisuuden tehokas valvonta olekaan kaikkien yhteinen etu?”, kysyy toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Luonnonsuojeluliitosta.

Lisätietoja:

Paivi Lundvall, toiminnanjohtaja, puh. 040 184 3636, etunimi.sukunimi(a)sll.fi

Pasi Kallio, ympäristöjuristi, puh. 040 671 9555, etunimi.sukunimi(a)sll.fi

Pasi Kallion kirjoitus ’Maakuntauudistus etenee – ympäristö putoamassa kyydistä’ (Suomen luonnonsuojeluliiton blogissa 12.4.2018):
https://www.sll.fi/ajankohtaista/blogi/maakuntauudistus-etenee-ymparisto-putoamassa-kyydista

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen haastattelu Demokraatti -lehdessä 19.4.2018:
https://demokraatti.fi/perustuslakiasiantuntijalta-taysi-tyrmays-hallituksen-uudistukselle-lyo-pykalat-tiskiin-emme-voi-jattaa-yksityisten-maanomistajien-varaan