Sijainti: Pääsivu / Metsät / Luonnonhoidon työryhmä

Luonnonhoidon työryhmä

Luonnonhoidon työryhmä

Helsingin luonnonhoidon työryhmä, periaatteessa

Kuva: Olli Manninen: Uhattua Meri-Rastilan metsääKaupunginhallitus päätti 8.2.2010 kaupungin luonnonhoidon linjauksesta, jossa tuonnonhoidon tavoitteet ovat:

  • Asuinympäristöt ovat viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia ja ne lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.
  • Ulkoiluympäristö on toimiva ja elämyksellinen.
  • Luonnonympäristön maisemakuva on korkealaatuinen ja omaleimainen.
  • Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon ja luonnonsuojelualueiden arvot säilytetty.
  • Metsäiset viheralueet ovat elinvoimaisia ja kestäviä ja niiden olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa.
  • Niityt, pellot, pienvedet, rannat sekä saaristo ovat monimuotoisia.
  • Liikenneväylien ympäristöä hoidetaan huomioiden sekä suoja- että maisemavaikutukset.

Samalla kaupunginhallitus päätti perustaa luonnonhoidon työryhmän, jossa on edustus rakennusvirastosta, rakentamispalvelusta, ympäristökeskuksesta, liikuntavirastosta ja luonnonsuojelujärjestöistä sekä kaupunki- ja metsäekologian asiantuntemusta edustavilta tahoilta. Luonnonhoidon työryhmä osallistuu alue- ja luonnonhoitosuunnitelmien ja työohjeiden laadintaan sekä toimeenpanon seurantaan. Työryhmän toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen hyväksymät luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008 - 2017 eli Lumo-ohjelman (pdf) ja luonnonhoidon linjauksen (pdf) tavoitteet.

Helsingin luonnonhoidon työryhmä, käytännössä

Kuva Risto MustonenVirallisen uonnonhoidon suunnittelun yleisfilosofia on edelleen se, että kuviolla tai kohteella pitää olla jokin erityisen merkittävä lajistoon tai luontotyyppeihin liittyvää erityisarvo, jotta se voitaisiin jättää pysyvämmin metsänhoidon ulkopuolelle. Hakkuita osoitetaan myös arvokkaille kuvioille, kuvioille, joissa luontoarvoja on muodostumassa sekä etenkin sellaisille kuvioille, joilla ei ole hoitotarvetta tai tarvetta on vain yksittäisten puiden poistamiselle. Tästä esimerkkinä Etelä- ja Pohjois-Haagan metsien hakkuut 2011.

Luonnonhoidon työryhmän luontojärjestöasiantuntijat ovat työryhmätyön aikana pyrkineet vaikuttamaan lukuisien alueiden tulevaan metsien käyttöön. Kommentteja alue- ja vuorovaikutussuunnitelmiin (kaikki pdf):

METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita ei ole suostuttu ottamaan käyttöön. Suunnitelmia tehtäessä jätetään siten huomioimatta pääosa vanha- ja lahopuustoisista kalliometsistä ja luonnontilaisen kaltaisista arvokangasmetsistä sekä osa sellaisista lehdoista, joissa luontoarvot muodostuvat sellaisista arvoista, jotka eivät sisälly erityisen edustavaan lehtokasvillisuuteen tai jalopuihin.

Lahopuun konkreettisesta huomioinnista ei ole olemassa työohjeita, joten käytännöt vaihtelevat asiallisesta (lahopuuta jätetään läpäisyperiaatteella, kauemmaksi reiteistä syntyvä lahopuu saa jäädä, lähellä reittejä olevia ongelmapuita kaadetaan maalahopuiksi) täysin tökeröön (kaikki huonokuntoiset puut eli tuleva lahopuu, jo kuolleet puut sekä kaikki järeämpi hakkuutähde sekä haavan kaltainen arvolahopuu poistetaan). Lahopuun hallittu lisääminen on eräs keskeisistä toimenpiteistä LUMO-ohjelman tavoitteiden edistämisessä, joten ongelma on vakava.

Tarkemmin Helsingin luonnonhoidon ja työryhmätyön ongelmia ja kehitystarpeita (pdf) vuoden 2010 kokemusten perusteella.

 

 

Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelmaluonnos 1.10.2015

 

Luonnonhoidon työryhmän järjestökommentti 23.11.2015

Liite 1. Keskuspuiston osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Pirkkolan, Pakilan ja Haltiala-Niskalan osalta 23.11.2015

Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta

Kuvat: Luonto-Liiton metsäryhmä,  Meri-Rastilan metsät Ollin Manninen, Herttoniemen hakkuut 2009 Risto Mustonen.

Päivitetty8/2014