Sammalpeitteistä metsää  Sorlammin luontopolulla Nuuksiossa.
Sammalpeitteistä metsää Sorlammin luontopolulla Nuuksiossa. Kuva: Riina Simonen

Metsät ja suot

Metsät ja suot tarvitsevat aktiivista suojelua Uudellamaalla, jossa rakentaminen on vilkasta, metsätalous intensiivistä ja ihmisten määrä suuri.

Metsät ja suot

Luontokato etenee. Suuret hakkuumäärät ovat vaarantaneet metsissä sekä lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden että hiilinielujen tulevaisuuden. Uudenmaan metsäpinta-ala pienenee mm. rakentamisen takia lähes 1500 jalkapallokentällisen vuosivauhdilla. Suurin osa soista on ojitettu metsätalouskäyttöön tai raivattu pelloksi.

Metsiä ja soita on suojeltu aivan liian vähän. Talousmetsien hoito on liian yksipuolista ja aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä. Rakentaminen uhkaa taajamien metsiä ja erilaisten vihreän siirtymän hankkeiden lisääntyessä yhä useammin myös syrjäisiä metsäalueita. Tarvitaan lisää suojelualueita, kestävämpiä metsätalouden menetelmiä ja soiden ennallistamista. Maankäytön suunnittelussa on aika ottaa luontokadon torjunta vakavasti.

Piiri toimii luonnon puolesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ottaa jatkuvasti kantaa kaavoitukseen ja muihin luontoa uhkaaviin hankkeisiin. Piiri vaikuttaa myös erityisesti kuntien metsänhoidon käytäntöihin mm. tekemällä luontoselvityksiä, suojelualoitteita ja lausuntoja sekä järjestämällä koulutuksia.

Piiri päivitti metsätavoitteensa syyskokouksessa 2024.

Kuntien metsät

Kuntien omistamissa metsissä on paljon mahdollisuuksia parantaa sekä luonnon tilaa että kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien metsät ovat tärkeitä viihtyvyydelle, koska ne sijaitsevat enimmäkseen siellä missä ihmiset asuvat, taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä. Huomattava osa kuntien metsistä onkin kaavoitettu virkistysalueiksi. Metsätaloudesta saatavat hakkuutulot ovat kunnissa usein marginaalisia verrattuna metsäluonnon tilan parantamisesta ja virkistyskäytöstä saataviin hyötyihin. Suojelusta kunta voi saada myös valtiolta korvausta.

Ajankohtaista

  • Luonnonhoitajia työssä jokivarressa.
    Kuva: Luna Hallikainen

    Uusi kausi luonnonhoitoa OP Uusimaan tuella starttasi

    Toukokuun alussa käynnistyi Ketosirkka-hankkeen vuoden 2025 maastokausi, kun 17 luonnonhoitajaa aloitti työnsä Uudellamaalla. Viisi työryhmää huolehtii arvokkaiden luontokohteiden ammattimaisesta hoidosta eri puolilla maakuntaa. OP Uusimaan rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen työn luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

    LUE LISÄÄ: Uusi kausi luonnonhoitoa OP Uusimaan tuella starttasi
  • Hyönteishotelleja Jalotuksen seinällä
    Kuva: Riina Simonen

    Kohtuusklubi vieraili Jalotuksessa Keravalla

    Kohtuusklubin porukka tutustui Jalotuksen toimintaan Keravan kartanolla. Esittelykierroksen jälkeen osallistuimme talkoisiin haravoimalla, lapioimalla ja kärräämällä lantaa.

    LUE LISÄÄ: Kohtuusklubi vieraili Jalotuksessa Keravalla
  • Kuvassa on dyynialuetta puiden kaatamisen jälkeen. Kuvassa näkyy paljon paljasta hiekkapintaa. Solan pohjalla on tummempaa sammalta ja jäkälää.
    Kuva: Jari Kurjonen.
    ,

    Tvärminnessä tutustutaan dyynialueen luonnonhoitoon

    Maisemallisesti ja lajistoltaan ainutlaatuista dyynialuetta Tvärminnen kylässä ennallistetaan Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeessa. Keskiviikkona 7.5. klo 17 hanke järjestää Hangon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kaikille avoimen dyynikävelyn. (Nedan på svenska.)

    LUE LISÄÄ: Tvärminnessä tutustutaan dyynialueen luonnonhoitoon

Tapahtumat

Polku aurinkoisessa metsässä, jossa valojen ja varjon leikkiä.

Opi lisää metsien suojelusta

Kuva: Juho Itäkylä