Vastaus KHO:n kirjalliseen kuulemiseen koskien poikkeuslupaa lähteen vaarantamiskiellosta Sipoon Linnanpellossa

[Aiemmat vaiheet:

• Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 6.3.2024 NCC Industry Oy:n louhoshankkeelleen hakeman poikkeamisluvan vesilain suojeleman lähteen vaarantamiskiellosta. Piiri jätti hakemuksesta muistutuksen 29.5.2023, jossa vaadittiin luvan hylkäämistä.
• NCC valitti AVI:n hylkäävästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka kumosi AVI:n päätöksen ja myönsi luvan lähteen tuhoamiseen 24.4.2025.
• Piiri haki 2.6.2025 korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa ja vaati Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Valituslupahakemus ja valitus löytyvät täältä.
• NCC ja AVI antoivat KHO:lle valituksen johdosta lausumat, joihin piiri vastaa alla.]

VASTAUS KIRJALLISEEN KUULEMISEEN 18.2.2026

Korkein hallinto-oikeus

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Vastaus kirjalliseen kuulemiseen koskien NCC Industry Oy:lle myönnettyä poikkeuslupaa lähteen vaarantamiskiellosta Sipoon Linnanpellossa

Diaarinumero 1343/03.04.04.04.20/2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee: Vaasan hallinto-oikeus, 24.4.2025, 505/2025

Muutoksenhakija: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki (HUOM! Postiosoite muuttunut.)
sposti: uusimaa@sll.fi
p. 045 114 0088
Pyydämme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri (jatkossa ”piiri”) kiittää mahdollisuudesta antaa vastineensa NCC Industry Oy:n (jatkossa ”NCC) ja Aluehallintoviraston lausumiin.

NCC:n lausuma 29.1.2026

NCC:n lausumassa on käsitelty piirin valitusta yhdessä muiden tahojen jättämän erillisen valituksen kanssa yksilöimättä eri muutoksenhakijoiden toisistaan poikkeavia perusteluja. Tästä seuraa, että lausumasta saa osittain väärän kuvan piirin valituksen sisällöstä.

Otsikon ”Luontotyypin heikentäminen poikkeuslupahakemuksen menestymisedellytysten täyttämiseksi” alla NCC kommentoi osittain väitteitä, joita piiri ei ole esittänyt.

Myös otsikon ”Lähteiden edustavuus ja ennallistaminen” alla NCC käsittelee eri muutoksenhakijoiden esittämiä perusteluja yksilöimättä. Piirin valituksessa ei ole perusteltu poikkeusluvan kumoamisvaatimusta muiden lähteiden läheisyydellä kuten NCC:n lasumasta voi virheellisesti ymmärtää. Sinänsä on ekologisen tutkimustiedon vahvistama yleinen lainalaisuus, että tiettyyn elinympäristöön sitoutuneen lajiston paikallispopulaatioiden selviäminen ja levittäytyminen on tehokkaampaa elinympäristölaikkujen muodostamassa verkostossa, joka on laaja ja hyvin kytkeytynyt. Eristäytyneessä yksittäisessä pienessä elinympäristölaikussa lajiston selviytyminen on epävarmempaa, levittäytyminen laikkujen välillä vähäisempää ja tämän seurauksena lajimäärä alhaisempi. Näin ollen, vaurioituneen lähteikön luonnontilan ja lajiston palautuminen on nopeampaa, mikäli alueella on paljon muita vastaavia lähteitä. Kuten todettu, piirin valituksessa poikkeamisluvan kumoamisvaatimusta ei ole kuitenkaan perusteltu tällä seikalla.

NCC:n lausumassa puhutaan lähteistä 1-10 ja 12. Numerot viittaavat ilmeisesti paikallisasukkaiden havaintoihin alueella laajemmin esiintyvistä tihkupinnoista ja lähteistä. Selvyyden vuoksi toteamme, että piirin valitus koskee nimenomaan ”Linnanpellon lähdettä”, jonka on NCC:n teettämissä selvityksissä ja AVI:n alkuperäisessä lupapäätöksessä kiistatta todettu olevan vesilain 2. luvun 11 §:n tarkoittama suojeltu lähde.

Piirin valituksessa on todettu, että Vaasan hallinto-oikeus siteeraa valituksen kohteena olevassa päätöksessään NCC:n teettämää lähteen edustavuusarviota valikoiden. Edustavuusarvio perustuu paikkatietoanalyysiin, jossa on vertailtu tiedossa olevia Sipoon lähteitä kolmen muuttujan osalta: lähteikköjen etäisyys lähimpään ojaan, etäisyys lähimpään rakennukseen sekä puuston ikä lähteikköjen lähialueella (30m). Näistä Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä perustellaan kahdella muulla, mutta etäisyys lähimpään rakennukseen on sivuutettu.

Edustavuusarvion mukaan selvityksessä tutkittujen Sipoon lähteiden etäisyys lähimmästä rakennuksesta on keskimäärin n. 110 metriä (mediaani 60 metriä): Etäisyydet Linnanpellon lähteeltä ovat seuraavat: rautatie 400 m, lähin asuinrakennus 700 m ja muuntoasema (laajennuksineenkin) yli 600 m. Asian kannalta olennaisinta ei ole se, kuinka relevantti lähteen edustavuuden mittari etäisyys lähimpään rakennukseen itsessään on, vaan se että lähteestä on teetetty paikkatietoon perustuva edustavuusarvio, mutta sen kolmesta mittarista on jälkikäteen tarkoitushakuisesti päätetty jättää käyttämättä juuri sitä, jonka osalta Linnanpellon lähde on huomattavasti useimpia Sipoon lähteitä edustavampi. Kyseessä on menettelyvirhe.

NCC:n lausumassa esitetyt mahdollisesti tulossa olevat muut hankkeet lähdealueen ympäristössä eivät ole relevanttia tietoa valituksenalaisen päätöksen ja Linnanpellon lähteen tuhoamista koskevan poikkeamisluvan kannalta. Mikäli ne uhkaisivat heikentää Linnanpellon lähdettä, niille tulisi NCC:n hankkeen tavoin hakea vesilain poikkeamislupaa, jonka myöntämiseen ei niidenkään tapauksessa ole perusteita.

NCC:n väitteet piirin toimittamasta luontoselvitysaineistosta:

”Lausuman antajana toteamme, että luonnonsuojeluliiton maastokäynnin tuloksia ei voida arvioida puolueettomana selvityksenä.”

→ Piirin valituksen liitteenä toimitetun maastoraportin on tuottanut luontokartoittaja ja metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, jolla on 35 vuoden kokemus metsätaloudesta, luontotyyppien kartoittamisesta ja niiden luonnonsuojeluarvon mittaamisesta.

NCC: ”Maastokäyntiin liittyy myös puutteita raportoinnin osalta, sillä tulokset on raportoitu vajavaisesti ilman tarkempia sijaintikoordinaatteja lähteestä.”

→ Maastoraportti käsittelee yksinomaan samaa ”Linnanpellon lähdettä”, jota valituksenalainen päätös koskee ja jonka sijainti on yksiselitteisesti esitetty lupahakemuksen maastoselvityksissä. Siksi maastokäynnin sijaintikoordinaattien esittäminen ei ole ollut tarpeellista. Kohteen sijainti on jo Swecon selvityksessä estetty GPS-laitteen mittaustarkkuuden (+- 20m) puitteissa oikein. Tältä osin se mikä Swecon selvityksessä on virheellistä, ei ole lähteen sijainti, vaan sen esittäminen pinta-alaltaan todellista (n. 20m x 20m) pienempänä, mikä osaltaan luo virheellistä mielikuvaa sen edustavuudesta.

NCC: ”Lähde on maastokäynnin raportissa väitetty olevan kooltaan suurempi kuin luontoselvityksessä mittakaavalla varustetulla kartalla on esitetty (Sweco s.9). Luonnonsuojeluliiton maastokäynnin mittaustiedoille ei sitä vastoin esitetä perusteita.”

→ Mikkolan maastoraportissa todetaan lähdealueen kooksi n. 20 x 20 metriä. Swecon selvityksessä karttamerkinnän koko on silmämääräisesti arvioiden n. 10 x 15 metriä. Swecon rajaus on piirretty kartalle, mutta mitään muita perusteita mittaustiedoille ei siinäkään esitetä. NCC:n teettämässä lähteen edustavuusarvioinnissa todetaan: ”Uudenmaan lähteiden kokoa ei ole tutkittu, mutta suurin osa kuitenkin todennäköisesti on pieniä, kooltaan alle neliömetristä muutamaan neliömetriin (Kuusisto 2014).” Mikkolan raportin mukaan Linnanpellon lähteen kokoluokka on noin 400 neliömetriä ja Sweconkin mukaan n. 150 neliömetriä. Joka tapauksessa lähdealue on kooltaan moninkertaisesti suurempi kuin Uudenmaan lähteet keskimäärin, mikä osaltaan korostaa Linnanpellon lähdealueen merkitystä lähdeluontotyyppien suojelulle.

NCC: ”Muutoinkaan maastokäynnin raportti ei sisällä lähteestä sellaista tietoa, minkä perustella hallinto-oikeuden päätös perustuisi puutteelliselle tai virheelliselle tiedolle.”

→ Mikkolan raportissa aiemman luontoselvityksen virheitä, kuten lähdelajiston vähättelyä ja puuston jättämistä huomioimatta, on dokumentoitu valokuvin sekä listaamalla Linnanpellon lähteessä esiintyvää, lähteen edustavuuden kannalta merkityksellistä kasvilajistoa, joka on aiemmassa luontoselvityksessä jätetty huomiotta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) lausuma 17.12.2025

ESAVI toteaa vastineessaan, että valittajan esittämät lisäselvitykset lähteen tilasta vahvistavat ESAVI:n alkuperäisen päätöksen perusteluja. ESAVI:n mukaan vesilain 2 luvun 11 §:n suojaaman vesiluontotyypin vaarantamiskiellosta poikkeamiselle ei voitu myöntää lupaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirillä ei ole huomautettavaa ESAVI:n lausumasta.

Helsingissä 18.2.2026,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija