Vastaselitys Rudus Oy:n Porvoon Kråkön soranottohankkeelle myönnettyä luonnonsuojelulain poikkeamislupaa koskevassa asiassa

[Alkuperäinen piirin valitus 22.4.2025 löytyy täältä.]

VASTASELITYS 11.8.2025

Helsingin hallinto-oikeus

Muutoksenhakija: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Vastaselitys Uudenmaan ELY-keskuksen Rudus Oy:n Porvoon Kråkön soranottohankkeelle myöntämää luonnonsuojelulain poikkeamislupaa koskevassa asiassa

Viite: Vastaselityspyyntö 30.6.2025 / 2494/2025 Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry / Luonnonsuojelulain mukainen asia – T2 TAH
Diaarinumero: 2494/03.04.04.04.24/2025
Päätös, jota muutoksenhaku koskee: UUDELY/19022/2024, 19.3.2025 – Poikkeaminen luonnonsuojelulain 70 §:n 1 momentin ja 78 §:n 2 momentin mukaisista viitasammakon, idänkirsikorennon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon suojelusäännöksistä

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
sposti: uusimaa@sll.fi
Pyydämme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Kiitämme vastaselityksen antamiseen 11.8.2025 asti myönnetystä lisäajasta (sähköposti Helsingin hallinto-oikeus, 28.7.2025).

Rudus Oy on antanut asiassa selityksen 26.6.2025 ja Uudenmaan ELY-keskus lausunnon 5.6.2025. Toteamme, ettei kummassakaan asiakirjassa esitetä sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta muuttaa alkuperäisen valituksemme vaatimuksia tai perusteluja. Täsmennämme valituksessa esitettyä seuraavilla seikoilla.

• Valituksessa aiemmin esitetyn lisäksi toteamme, että valituksen kohteena oleva poikkeamislupa on myönnetty maa-ainesten ottotoiminnalle, jolle ei ole myönnetty varsinaista toiminnan aloittamislupaa. Koska kyseinen soranottohanke on maakuntakaavan vastainen ja uhkaa merkittäviä luonnonsuojelulailla suojeltuja luontoarvoja (useita luontodirektiivin IV a -liitteen tiukasti suojeltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä lisäksi hankealueen viereiseen Natura-alueeseen kohdistuvat melu- ja pölyhaitat), luvanmyöntämisen edellytyksiä toiminnalle ei ole. Hankkeen yleinen toteuttamiskelvottomuus korostaa valituksessa esitettyjen muiden seikkojen ohella sitä, että luonnonsuojelulain lajisuojelusta poikkeamiselle ei ole lain edellyttämää yleisen edun kannalta pakottavaa syytä. Siten hankkeelle myönnetty poikkeamislupa on kumottava.
• Rudus Oy:n selityksessä 26.6.2025 ja ELY-keskuksen lausunnossa 5.6.2025 korostetaan alueen aikaisempaa hyödyntämistä maa-ainestenottoon ja puhutaan alueen uudelleen käyttöönotosta. Aikaisempi soranotto alueella on kuitenkin lopetettu jo 1960-luvulla, noin 60 vuotta sitten, ja alueen lailla suojellut luontoarvot ovat kehittyneet soranoton päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä. Alueen luontoarvojen heikentämistä tai hävittämistä ei voida enää perustella yli puolen vuosisadan takaisella aikaisemmalla toiminnalla, vaan suunnitteilla olevan toiminnan on katsottava olevan luonteeltaan uutta maankäyttöä jo osittain luonnontilaistuneella alueella.
• Komission tiedonannossa ”Ohjeasiakirja luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta (2021/C 496/01)” [LIITE 1] on avattu suojelusta poikkeamisen edellytyksiä. Tämän vastaselityksen liitteeseen 1 on koottu valikoituja kohtia tiedonannosta ja korostettu lihavoinnilla niiden olennaista sisältöä, jonka kanssa valituksen alainen poikkeamislupa on ristiriidassa.
• Komission ohjeasiakirjan mukaan
  • (3-31): ”vain yleiset edut, olivatpa ne julkisten tai yksityisten tahojen edistämiä, voidaan ottaa huomioon direktiivin suojelutavoitteiden vastapainona. Näin ollen hankkeita, jotka ovat täysin yritysten tai yksityishenkilöiden etujen mukaisia, ei yleensä pidetä yleisen edun mukaisina.”
  • (3-52):”Varmistettaessa, onko tiettyä tilannetta varten olemassa muu tyydyttävä ratkaisu, olisi tarkasteltava kaikkia ekologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja ja haittoja, jotta voidaan määrittää paras mahdollinen vaihtoehto kyseiselle tapaukselle. […]”
  • (3-53): ”Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on jälleen poikkeuksia myönnettäessä varmistettava parhaaseen merkitykselliseen tieteelliseen ja tekniseen asiantuntemukseen tukeutumalla, ettei tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi kyseessä olevassa yksittäistapauksessa vallitsevissa olosuhteissa ole muuta tyydyttävää ratkaisua, joka mahdollistaisi luontodirektiivissä asetettujen kieltojen noudattamisen.”
  • (3-56): ”Selvitettäessä, onko jokin muu vaihtoehto epätyydyttävä, perustana olisi pidettävä kaikkien käytettävissä olevien ratkaisujen hyvin dokumentoitua arviointia, myös ratkaisujen tehokkuuden osalta, parhaiden käytettävissä olevien tosiseikkojen ja tietojen perusteella.” […] ”Taloudelliset kustannukset eivät kuitenkaan voi olla ainoa ratkaiseva tekijä analysoitaessa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tyydyttäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ainakaan voida hylätä heti sillä perusteella, että ne olisivat liian kalliita.”
  • (3-60): ”On selvää, että muiden ratkaisujen vakavaa harkitsemista koskeva vaatimus on ensisijaisen tärkeä.” […] ”Muuta ratkaisua ei voida pitää epätyydyttävänä pelkästään sen vuoksi, että se aiheuttaisi enemmän haittaa tai pakottaisi muuttamaan käytöstä poikkeuksen hyödyntäjien parissa.”

→ Poikkeamisluvassa ei ole riittävällä tarkkuudella perusteltu, miksi poikkeamisen myöntäminen olisi ainoa tyydyttävä ratkaisu, kuten laki ja komission ohjeasiakirja edellyttävät. On vain todettu, että vastaava korkealaatuinen betoninvalmistukseen kelpaava sora on loppumassa Uudeltamaalta, mutta ei ole kuvattu vaihtoehtoisia kustannuksia yleisille eduille, joita soran hankkiminen muualta aiheuttaisi. Myöskään ei ole kuvattu sellaisia vaihtoehtoisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvia ongelmia, joita poikkeamisluvalla yritetään välttää.

Valituksen alaisen poikkeamislupapäätöksen mukaan ”Suunnitelman ja hakemuksen mukaiselta ottamisalueelta kaivetaan hiekkaa ja soraa yhteensä noin 1 000 000 m3ktr, josta noin pohjaveden pinnan alapuolista ottoa on 700 000 m3ktr ja pohjavedenpinnan yläpuolista ottoa on noin 300 000 m3ktr. Teoreettinen vuotuinen ottomäärä on keskimäärin 90 000 m3ktr, jos otto tehdään tavoitteen mukaisesti noin 11 vuodessa.” Rudus Oy:n valituksesta antamassa selityksessä 26.6.2025 ja hankkeen maa-ainesten ottosuunnitelmassa (26.9.2022) taas todetaan suunnitelluksi ottomääräksi 1 550 000 m3ktr (eli noin 50 % enemmän kuin poikkeamislupapäätöksessä). Asiakirjoista ei selviä, mikä on korkealaatuisen betoninvalmistukseen soveltuvan soran arvioitu osuus, jolla poikkeamislupaa perustellaan. Todetaan vain, että alueelta on tarkoitus ottaa soraa ja hiekkaa. Lisäksi maa-ainesten ottosuunnitelmassa todetaan, että jopa kolmannes otettavasta maa-aineksesta voi edellyttää murskausta (mikä tarkoittaa, että tämä osuus ei ainakaan ole harvinaisen korkealaatuista soraa). Missään asiakirjassa tai valituksenalaisessa poikkeamislupapäätöksessä ei kuitenkaan lainkaan kuvata, mikä tämän hankkeen soranottomäärän merkitys on Uudenmaan sorankäytön kokonaisuudessa. Esimerkiksi Uudenmaan liiton vuonna 2007 julkaiseman ”Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat” -selvityksen mukaan soran kysynnäksi silloisen Uudenmaan liiton alueella vuosina 2006-2035 arvioitiin yhteensä 91 miljoonaa kiintokuutiometriä eli vuosittain yli 3 milj. k-m3. Luvut ovat vanhoja ja karkeita, mutta antanevat kuitenkin jonkinlaisen kuvan suuruusluokista: Porvoon Kråkön hankkeella voitaisiin tämän perusteella tuottaa enintään muutamia prosentteja läntisen Uudenmaan vuotuisesta soran tarpeesta. Siten on hyvin kyseenalainen väite, ettei juuri tälle soranottohankkeelle olisi olemassa poikkeamisluvan myöntämisedellytyksissä tarkoitettuja tyydyttäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valituksen alaisessa poikkeamislupapäätöksessä ei ole lainkaan arvioitu, voidaanko saatavaa soramäärää pitää yleisen edun kannalta pakottavana syynä, joka on niin tärkeä, että luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain suojelusta tulisi poiketa useiden lajien useiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen osalta.

Valituksessa viitataan soranottoa käsittelevään artikkeliin (15.7.2019) linkkinä Ylen nettisivuille. Koska oikeus ei tietoturvasyistä avaa ulkoisia nettilinkkejä, toimitetaan tämän vastaselityksen liitteenä kyseinen artikkeli pdf-tiedostona [LIITE 2].

Helsingissä 11.8.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

LIITE 2. Ylen artikkeli 15.7.2019: ”Riittääkö Suomessa hiekka? Ehtyvälle hiekalle haetaan nyt korvaajaa konehiekasta ja mahdollisesti merihiekasta” [LINKKI]