Lausunto VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Kannanotot

–

8.5.2026

VISIO-kaavan yleiset tavoitteet ovat hyvät ja niihin on pyritty vastaamaan oikeansuuntaisin keinoin. Monelta osin VISIO-kaavan luonnos kuitenkin jää tavoitteisiin nähden kevyeksi eikä pysty vastaamaan siihen kohdistuviin odotuksiin. Piiri toivoo, että kaavaa kehitetään kunnianhimoisempaan suuntaan jatkovalmistelussa.

LAUSUNTO 8.5.2026

Uudenmaan liitto

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää lausuntopyynnöstä.

Yleistä VISIO-kaavasta

Kaavaselostuksen mukaan VISIO-kaava täydentää voimassa olevaa lainvoimaista kaavakokonaisuutta seuraavien vihreään siirtymään linkittyvien teemakokonaisuuksien osalta:

Energia
Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto
Luonto ja hiilensidonta
Logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne
Vesihuolto ja vesivarat
Maanpuolustus

Sisältöteemojen lisäksi kaavatyössä otetaan läpileikkaavina huomioon seuraavat näkökulmat:

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen
Turvallisuus, resilienssi ja huoltovarmuus
Hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus
Innovatiivinen vihreä siirtymä

Uudenmaan liiton määritelmän mukaan ”Vihreä ja puhdas siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja elinvoimaa. Kestävä talous perustuu vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.” Vihreään siirtymään liittyvät erilaiset hankkeet aiheuttavat suuria vaikutuksia muun muassa maankäyttöön ja sitä kautta luonnonympäristöihin. Riski on suuri, että hallitsemattomasti toteutettu vihreä siirtymä aiheuttaa sivuvaikutuksineen yhteiskunnan ekologiselle kestävyydelle enemmän haittaa kuin hyötyä ja siksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pitää tärkeänä, että näitä moninaisia vaikutuksia pyritään ohjaamaan myös maakuntakaavaa päivittämällä.

VISIO-kaavan yleiset tavoitteet ovat hyvät ja niihin on pyritty vastaamaan oikeansuuntaisin keinoin. Monelta osin VISIO-kaavan luonnos kuitenkin jää tavoitteisiin nähden kevyeksi eikä pysty vastaamaan siihen kohdistuviin odotuksiin. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry toivoo, että kaavaa kehitetään kunnianhimoisempaan suuntaan jatkovalmistelussa.

Otsikot ja niiden numerot alla noudattavat kaavaluonnoksen selostuksen otsikointia.

5.1.2 Aurinkoenergia

On hyvä, että nopeasti lisääntynyt aurinkovoimarakentaminen on otettu VISIO-kaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä huomioon.

Yleisistä suunnittelumääräyksistä:

”Teollisen kokoluokan aurinkovoiman sijoittaminen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, tärkeille pohjavesialueille ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille on mahdollista vain, mikäli suunnittelu toteutetaan erityisen huolellisesti ja selvityksillä voidaan osoittaa, ettei hanke vaaranna alueen maisemallisia arvoja, pohjaveden laatua tai luontoarvoja.”

→ VISIO-maakuntakaavassa on tarpeen rajoittaa aurinkovoimaloiden (kuten muidenkin toimintojen) rakentamista arvokkaille alueille. Tällaisia ovat ainakin suojelualuevaraukset, viheryhteydet, arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet, virkistysalueet, laajat yhtenäiset metsäalueet ja maakuntakaavatyön taustaselvityksissa paikannetut luonnon ydinalueet. Näiden niin sanottujen ”no go -alueiden” määrittely maakuntakaavassa selkeyttäisi tilannetta ja estäisi pahimmat ylilyönnit ja siten tukisi vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä. Näille alueille ei lähtökohtaisesti tule sallia teollisen kokoluokan aurinkovoiman sijoittamista. Vähimmäisvaatimuksena on edellytettävä, että näillä alueilla aurinkovoimaloiden rakentaminen perustuu aina kuntakaavaan (siis myös alle 50 ha voimalat), jotta varmistutaan riittävistä selvityksistä ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista.

”Teollisen kokoluokan aurinkovoiman sijoittaminen ei ole mahdollista lakisääteisille luonnonsuojelualueille, ekologisen kompensaation hyvitysalueille, rakennetun kulttuuriympäristön alueille (RKY), valtakunnallisesti merkittäville arkeologisille alueille (VARK) ja UNESCO:n maailmanperintökohteille.”

→ Listaan on lisättävä myös vielä perustamispäätöstä vailla olevat maakuntakaavan luonnonsuojelualuevaraukset.

”Teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita ei tule sijoittaa alueille, joihin kohdistuu useita maankäyttöä rajoittavia ympäristöarvoja.”

→ Sana ”useita” on syytä poistaa. Teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita ei tule sijoittaa alueille, joihin kohdistuu maankäyttöä rajoittavia ympäristöarvoja.

Tulkintaohjeista:

”Maakunnissa tehtyjä aurinkovoimaselvityksiä tarkastelemalla maakunnallisesti merkittävän aurinkovoima-alueen vähimmäispinta-ala näyttää asettuvan noin 50–100 hehtaariin.”

→ Tiiviin ja voimakkaan maankäytön Uudellamaalla on perusteltua laskea maakunnallisesti merkittävän aurinkovoima-alueen vähimmäispinta-alaa muita maakuntia alemmas, esim. 10 hehtaariin. Vähintään alempaa kokorajaa on syytä käyttää maakuntakaavan mukaisilla erityisalueilla, joita koskee ensimmäisenä yllä siteerattu yleinen suunnittelumääräys, mikäli näille alueille rakentamista ei voida suoraan kieltää (valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, tärkeät pohjavesialueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet).

5.1.3 Ydinvoima

VISIO-kaavassa on jätetty niin sanottu ”pienydinvoima” käytännössä kokonaan kuntakaavoituksella päätettäväksi. ”Pienydinvoimaa” koskevat vain suppeat yleiset suunnittelumääräykset. Kyse on kokeellisesta teknologiasta, joka ei ole missään vielä käytössä. Tavanomaista pienempiinkin ydinvoimaloihin liittyy radioaktiivisen jätteen kuljetusta ja käsittelyä. Kaikki historian ydinvoimalaonnettomuudet ovat olleet mahdottomia – kunnes ovat tapahtuneet. ”Pienydinvoimaloiden” mahdollisiin vaikutuksiin on syytä varautua maakuntakaavassa tarkemmin.

Vähintään yleisiä suunnittelumääräyksiä on tarkennettava:

”Laitos on yhteensopiva ympäröivän maankäytön kanssa eikä aiheuta merkittävää haittaa maisemalle, kulttuuriympäristölle tai luonnonarvoille.”

→ Mikäli ”pienydinvoimaloiden” sijoittaminen jätetään kuntakaavoituksen varaan, suunnittelumääräykseen on lisättävä ylikunnallisten vaikutusten arviointi ja huomiointi. Suunnittelumääräykseen on kirjattava näkyviin, että arvioitaessa yhteensopivuutta ympäröivän maankäytön kanssa on huomioitava myös mahdollisia onnettomuustilainteita koskevat riskit, mukaanlukien kaikki laitoksen polttoaineen ja jätteen kuljetukset ja käsittelyvaiheet.

Lisäksi maakuntakaavassa on edellytettävä, että ydinvoimalaitoksen jätteiden loppukäsittely on ratkaistu ennen laitoksen tarkempaa kaavoittamista.

5.1.6 Geoenergia, hukkalämpö ja energian varastointi

Hukkalämpöä koskevaan yleinen suunnittelumääräys:

”Alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä toimintojen sijoittumista siten, että merkittävät hukkalämpövirrat voidaan hyödyntää.

Uusien, huomattavaa hukkalämpöä tuottavien hankkeiden, kuten datakeskusten ja teollisuuslaitosten, suunnittelun ja luvituksen yhteydessä on velvoittavasti selvitettävä mahdollisuudet hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen. Hankkeiden sijoittumisessa tulee suosia sijainteja olemassa olevan tai suunnitellun kaukolämpöverkon läheisyydessä.”

→ On hyvä, että hukkalämmön hyödyntäminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Kirjauksen velvoittavuutta on kuitenkin lisättävä. Merkittäviä uusia energiankulutusta lisääviä laitoksia, etenkin datakeskuksia, tulisi rakentaa vain sijainteihin, joissa hukkalämmön hyödyntäminen on mahdollista. Lämpöenergian tuotanto on liikenteen ohella hyvin heikosti hiilipäästöjään hillitsemään onnistunut sektori, joka nykyisellään estää kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Datakeskusten yhteiskunnallinen hyöty on kokonaisuutena erittäin kyseenalainen ja massiivisten uusien sähkösyöppöjen rakentaminen on merkittävä vihreän siirtymän este, mikäli sivutuotteena syntyvä lämpöenergia hukataan hyödyntämättä.

5.1.7 Energiansiirtoverkko

Energiansiirtoverkkojen (ml. putket ja sähkölinjat) rakentaminen maakuntakaavan suojelualuevarauksille on kiellettävä. Mikäli vaihtoehtoinen linjaus ei jostain syystä ole mahdollinen, on voimalinjojen osalta suojelualueiden alueella edellytettävä aikaisempien johtokäytävien hyödyntämistä ja yhteispylväiden käyttöä aina kun se on teknisesti mahdollista.

Vedyn siirtoputken ohjeellisen linjauksen suunnittelumääräykseen on kirjattu:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa putkiston sijoittamisessa tulee ensisijaisesti hyödyntää olemassa olevia infrastruktuurikäytäviä ympäristövaikutusten ja maankäytön haittojen minimoimiseksi”

→ Vastaava määräys on lisättävä myös voimajohtojen määräyksiin.

VISIO-kaavakartan merkinnöistä Porvoo-Askola 110 kV-voimajohdon linjaus on siirrettävä pois Nietoonmetsän yhtenäiseltä metsäalueelta, jonka pirstoutuminen olisi helposti vältettävissä. Paras olisi edellyttää johdon vetämistä maakaapelina myös Askolan alueella, kuten Porvoon alueella on jo päätetty tehdä.

5.2 Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto

VISIO-kaavassa on yhdistetty aikaisemmissa maakuntakaavoissa useilla eri merkinnöillä esitettyjä ympäristöhaittoja aiheuttavia toimintoja yhdeksi merkinnäksi. Koska tämä ”harmaa donitsi” mahdollistaa hyvin monenlaista laajamittaista teollista toimintaa, myös kyseisten alueiden nykyisestä käytöstä ja luonteesta merkittävästi poiketen, sen epämääräisyys asettaa suuria vaatimuksia kaavamerkintään liittyville suunnittelumääräyksille.

”Lisäksi kaikkien osoitettavien kohteiden tulee olla jatkosuunnittelussa yhteensovitettavissa maakunnallisten luonto- ja ympäristöarvojen kanssa.”

→ Tämä on hyvä ja olennainen kaavamääräys, jonka kannalta on arvioitava kyseisten kaavamerkintöjen toteutuskelpoisuus jo maakuntakaavan valmistelussa.

Pikkala-Kelan alue Kirkkonummella ja Siuntiossa

Pikkalan-Kelan alueelle sijoittuu maakunnallisesti ja osin valtakunnallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä, erityisesti Kopparnäs–Båtvik -yhteystarve sekä Helsingin seudun viherkehään kuuluva Meiko–Porkkalanniemi -yhteys, jotka on tunnistettu myös voimassa olevassa kaavassa. Näiden yhteyksien toimivuus on jo nykyisin haavoittuva, mutta niillä on edellytyksiä säilyä, mikäli alueidenkäyttö ei entisestään heikennä yhteyksien jatkuvuutta ja laatua.

VISIO-kaavassa esitetty uusi Pikkala-Kelan teollisen tuotannon, maa-aineshuollon ja kiertotalouden merkintä (ns. harmaa donitsi) sijoittuu suoraan näille kriittisille ekologisille yhteyksille. Merkintä mahdollistaisi voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa toimintaa, kuten kiviainesten ottamista. Tämä uhkaisi ekologisten yhteyksien säilymistä ja olisi ristiriidassa maakuntakaavassakin tunnistettujen alueen luontoarvojen kanssa.

Alueella sijaitsee useita ekologisten yhteyksien kannalta keskeisiä ja herkkiä kohteita, kuten luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, soita, merkittäviä lintualueita sekä liito-oravan elinpiirejä. Ympäristöä voimakkaasti kuormittavan toiminnan osoittaminen alueelle ja siitä seuraava ekologisten yhteyksien pirstoutuminen heikentäisi näiden alueiden välistä toiminnallista kokonaisuutta ja vaarantaisi luonnon monimuotoisuuden säilymisen laajemmalla alueella.

Myös aiemmissa selvityksissä ja päätöksissä, kuten kantatie 51:n YVA-selostuksessa ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa louhimoluvista, on todettu alueen ekologisten yhteyksien merkitys ja niiden turvaamisen tarve. VISIO-kaavan esittämä merkintä olisi näiden linjausten vastainen ja mahdollistaisi maankäytön, joka heikentäisi yhteyksiä entisestään. VISIO-kaavan harmaan donitsin tarkoittamaa maankäyttöä ei ole mahdollista yhteensovittaa alueen maakunnallisten luontoarvojen kanssa.

Ekologisten yhteyksien turvaaminen edellyttää, että maakuntakaavassa pidättäydytään osoittamasta sellaisia aluevarauksia, jotka vaarantavat yhteyksien jatkuvuuden ja luonnonarvojen säilymisen. Vihreän siirtymän ja kestävän talouskehityksen tulee perustua luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin ratkaisuihin, ei ekologisesti kriittisten alueiden kuormittamiseen. Tästä syystä Pikkalan-Kelan alueelle esitetty teollinen ja maa-aineshuoltoa mahdollistava merkintä on alueen ekologisten yhteyksien turvaamisen näkökulmasta kestämätön ja tulee poistaa maakuntakaavasta.

Läpp, Raasepori

Hangontien varteen, Karjaan lounaispuolelle on lisätty uusi teollisen tuotannon, logistiikan, maa-aineshuollon ja/tai kiertotalouden keskittymän kaavamerkintä. Kyseinen sijainti on riskialtis jo toteutuneen rakentamisen heikentämien ekologisten yhteyksien kannalta. Merkintä on myös pohjavesialueella. Mikäli harmaa donitsi jätetään kaavaan, myös sen itäpuolelle olisi syytä lisätä viheryhteystarvemerkintä turvaaamaan Hangontien poikittaisia metsäyhteyksiä.

5.3 Luonto ja hiilensidonta

5.3.2 Viheryhteydet ja viheryhteystarpeet

Uusimaa 2050 -kaavasta poistettiin yli 90 kpl aiemmin vähintään maakunnallisesti merkittäviksi määritettyjä viheryhteyksiä, jotka oli esitetty aiemmassa maakuntakaavassa viheryhteyksinä. VISIO-maakuntakaavassa on tarpeen tehdä korjausliike ja vahvistaa ekologista verkostoa uusilla viheryhteyksillä.

”VISIO-kaavassa on uudistettu ekologisia verkostoja koskevia merkintätapoja ja suunnittelumääräyksiä. Kaavaluonnoksessa on osoitettu viheralueverkoston kytkeytyvyyden kannalta maakunnallisesti merkittävät yhteydet kahdella eri merkinnällä: viheryhteystarpeina tai viheryhteyksinä.”

”Viheryhteystarvemerkinnällä on osoitettu maakunnallisesta ekologisesta ja virkistyksellisestä verkostosta ne yhteystarpeet, joiden on tunnistettu edellyttävän tarkempaa huomioon ottamista yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa. Merkintä ei osoita yhteyden tarkkaa sijaintia eikä määritä yhteyden leveyttä maastossa. Merkinnän suunnittelumääräystä on muutettu voimassa olevaan merkintään nähden.

Uudella viheryhteysmerkinnällä on osoitettu maakunnallisesta ekologisesta ja virkistyksellisestä verkostosta ne yhteydet, joiden merkitys ekologisen verkoston toimivuudelle on kriittinen eikä niiden toteuttamiselle ole tunnistettu vaihtoehtoisia sijainteja.”

Maakunnallisten ekologisten yhteyksien turvaaminen on luontokadon torjunnan kannalta maakuntakaavan keskeisimpiä tehtäviä. Yhteyksien jakaminen kahteen kaavamerkintään, viheryhteystarve ja viheryhteys, on hyvä uudistus ja auttaa aikaisempaa paremmin tunnistamaan ja säilyttämään kriittisiä katkeamisvaarassa olevia yhteyksiä. Viheryhteyksiä koskevat suunnittelumääräykset ovat pääpiirteissään hyviä, mutta yhteyksien ohjeellinen tavoiteleveys olisi syytä antaa tulkintaohjeen sijaan suoraan yleisissä kaavamääräyksissä. Nyt tulkintaohjeessa todetaan seuraavasti:

”Häiriöiden vaikutusten takia maakunnallisen yhteyden tavoitteellinen vähimmäisleveys taajamassa on vähintään 300 metriä ja taajaman ulkopuolisella alueella 500–1000 metriä. Lisäksi yhteyden kapein kohta (ns. pullonkaula) ei saisi olla leveyttään pidempi.”

→ Siellä missä se nykyisessä maankäytön tilanteessa on mahdollista, ekologisen yhteyden vähimmäisleveyden tulee olla taajamassa 500 m ja taajaman ulkopuolella 1000 m. Jos nykyinen maankäyttö on jo kaventanut yhteyttä alle tavoitteen, on säilytettävä jäljellä oleva yhteys mahdollisimman laadukkaana ja pyrittävä ennallistamalla leventämään sitä tulevaisuudessa.

On hyvä, että viheryhteysmerkintöjen kohdalla korostetaan niiden ekologisen merkityksen ensisijaisuutta ja että tulkintaohjeessa todetaan ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida virkistyskäytön mahdollinen heikentävä vaikutus yhteyden ekologiseen toimivuuteen.” Vielä selväsanaisemmin voisi todeta, että siellä missä viheryhteyksillä on merkitystä ja tarvetta myös virkistyskäytön kannalta, niiden on oltava tarpeeksi leveitä ja laadukkaita, että virkistyskäyttö ei heikennä niiden ekologista toimivuutta.

Seutula-Metsäkylän välinen viheryhteystarve

”Kaavan yhteydessä esitetään kumottavaksi Seutula-Metsäkylän välinen viheryhteystarve, joka on osa Keski-Uudenmaan tärkeitä poikittaisia ekologisia yhteyksiä. Yhteyden poistolla voi olla merkittäviä heikentäviä ja pysyviä vaikutuksia ekologisen yhteyden toimivuudelle ja jatkuvuudelle erityisesti siinä vaiheessa, kun Rahtiradan multimodaaliterminaali on rakennettu. Kielteisiä vaikutuksia on mahdollista lieventää vahvistamalla muita, samojen ydinalueiden kytkeytyvyyttä parantavia yhteyksiä sekä toteuttamalla muita lieventäviä toimenpiteitä.”

→ Seutula-Metsäkylän välistä viheryhteystarvemerkintää ei pidä poistaa. Koko rahtiradan ja terminaalialueen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa ja joka tapauksessa hanke etenisi vasta pitkällä aikavälillä. On tärkeää turvata merkittävä maakunnallinen ekologinen yhteys niin pitkään kuin mahdollista. Mikäli rahtiradan terminaalit joskus toteutuvat, niiden toteutuksessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitava ekologisen yhteyden säilyttäminen. Suunnittelumääräyksessä voidaan mahdollistaa ennakolta tarvittava poikkeaminen suunnittelumääräyksistä siltä osin kuin terminaalin heikentävää vaikutusta ei voida välttää.

Porvoonkorpi

Porvoon keskustan itäpuolella sijaitseva Stensbölen suojelualueen ja Veckjärven välinen ”Porvoonkorven” metsäalue on maakunnallisesti erittäin merkittävä kokonaisuus. Sinne olisi perusteltua lisätä maakunnallisen viheryhteyden merkintä myös Stensbölen luonnonsuojelualueelta pohjoiseen Veckjärven länsipuolelta. Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavan luonnoksessa tälle metsäalueelle esitettiin uuden tieyhteyden rakentamista ja asuinrakentamisen merkittävää lisäämistä, mikä voi vaarantaa merkittävän ekologisen yhteyden.

Hyvinkään viheryhteydet

Laajenevan Hyvinkään kaupungin ympäristössä on tarvetta VISIO-kaavassa esitettyjen lisäksi ainakin seuraavien alueiden välisten ekologisten yhteksien turvaamiseen: Mäntsälän Sälinkään seutu-Kaidanpää-Ridasjärvi-Palopuro-Vantaanjoki sekä Kytäjän metsät- Kurkisuo-Petkelsuo-Kallionoppo-Hirvisuo-Vantaanjoki. Lisäksi viheryhteyttä Usmista-Sveitsiin Vantaanjoen laaksoa myöten ei tule korvata muulla yhteydellä Riihimäen puolella, vaikka paikat ovat moottoritien vt 3 ja mt 130:n alitusten yhteydessä juuri nyt käyneet ahtaiksi mm. Usmin kallioaineksen oton liikennejärjestelyjen vuoksi.

5.3.3 Suojelualueet

”Kaavaehdotukseen tulee mahdollisesti täydennyksiä uusista luontotiedoista.”

→ On hyvä, että suojelualuevarausten täydentämiseen varaudutaan.

”Kaikkien VISIO-kaavan suojelualuemerkintöjen pinta-ala on yhteensä 3 337 ha, josta uusina, vielä toteutumattomina osoitettavia alueita on noin 7 %, eli 232 ha”

Vuonna 2024 luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavan suojelualuemerkinnät kattoivat yhdessä 6,9 % Uudenmaan pinta-alasta (lähde: Uudenmaan liiton nettisivut). Luontokadon pysäyttämiseksi ja kansainvälisten ja kansallisten luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi suojelualueiden määrää on lisättävä huomattavasti. Suomi on sitoutunut suojelemaan yhteensä 30 % (10 % tiukkaa suojelua) maapinta-alastaan. VISIO-kaavan uudet suojelualueet (232 ha) kattavat vain promillen murto-osia maakunnan pinta-alasta. Kaavaehdotukseen on syytä täydentää suojelualueverkostoa merkittävästi. Sopivia kohteita löytyy esimerkiksi maakunnallisesti arvokkaiksi todetuista luontoalueista (LAKU ja MALU-selvitykset).

5.3.4 Luo-merkinnät

Yleinen suunnittelumääräys:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovellettava luontoon kohdistuvien haittojen lieventämishierarkiaa siten, että välttäminen on ensisijaista ja sitten vasta lieventäminen. Siltä osin, kun vähintään maakunnallisiin luonnonarvoihin kohdistuvia haittoja ei voida välttää, tulee tarkastella mahdollisuudet luonnonsuojelulain mukaiseen ekologiseen kompensaatioon.”

→ Yleinen suunnittelumääräys on kannatettava. Lieventämishierarkian korostaminen on tärkeää ja ekologisen kompensaation selvittäminen tukee osaltaan myös tämän merkitystä tekemällä aiheutuvia luontohaittoja näkyväksi. On tärkeää, että tarkastelu perustuu nimenomaan luonnonsuojelulain mukaiseen ekologiseen kompensaatioon. LSL:iin on kirjattu tarkat toteuttamisperiaatteet siksi, että villi kompensaatioiden toteutus johtaa koko käsitteen vesittymiseen, kun kompensaatioksi kutsutaan toimia, joilla ei ole todellisia vaikutuksia ja seurantaa.

”Kaavaan tuodaan Uudellamaalla maakuntakaavoituksessa uutena merkintätapana Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) linnuston ja vesiluonnon kannalta tärkeille alueille. Luo-ominaisuusmerkinnällä osoitetaan tärkeimmät kansainvälisesti (IBA) ja valtakunnallisesti (FINIBA) merkittävät linnustoalueet sekä Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA). Ratkaisu liittyy VISIO-kaavan luonnon monimuotoisuuden lisäämisen tavoitteeseen ja nostaa esiin vesiluonnon merkitystä sen osana. Linnustoalueiden huomioon ottamisen tarvetta lisää niiden suuri merkitys lintujen vuodenaikaismuuttojen onnistumiselle. Alueiden osoittaminen täydentää luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisen ohjausta maakuntatasolla.”

→ Luo-alueiden lisääminen maakuntakaavaan on erittäin hyvä ja tarpeellinen uudistus. Kuitenkin nyt esitetty luo-aluekokonaisuus on puutteellinen ja kaipaisi täydentämistä. Luo-alueiksi soveltuisivat esimerkiksi ne maakunnallisesti arvokkaiksi todetut luontoalueet (LAKU ja MALU-selvitykset), joita ei syystä tai toisesta voida perustaa suojelualueiksi.

”Merkintä ei rajoita alueen käyttöä alkutuotantoon, mitä ovat sekä maa- ja metsätalous että kalastus ja kalanviljely.”

→ Alkutuotannon määritelmä on kirjattava näkyviin luo-alueiden suunnittelumääräykseen (ei tarkoita esim. turvetuotantoa tai maa-ainestenottoa). Lisäksi kalanviljely on kiellettävä Luo-alueilla, mikäli siitä on haittaa EMMA-alueiden luontoarvoille.

5.3.5 Ekologisen kompensaation mahdollisuudet

On erittäin hyvä, että kehittyvä ekologisen kompensaatio on otettu VISIO-kaavan valmistelussa huomioon. Kaavaluonnokseen on merkitty vasta koeluontoisesti Vantaan alueita, mutta kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on tuottaa Uudenmaan alueen kattava aineisto kaavaehdotuksen laadintaa varten. Tämä on hyvä.

”Maakuntakaavassa erityisesti soveltuviksi katsotaan ekologisen verkoston kannalta eniten kytkeytyvyyttä tukevat alueet.”

→ Tämä on oikea tulkinta maakuntakaavalle ominaisimmista mahdollisuuksista edistää ekologisen kompensaation edistämistä. Vaikka kaavalla ei ole sitovia vaikutuksia kompensaatiotoimien edistämiseen, sillä on mahdollista parantaa toimien kohdentumista ja sitä kautta niiden ekologista merkitystä. Erityistä huomiota maakuntakaavassa kannattaa kiinnittää tärkeisiin kuntarajat ylittäviin ekologisen verkoston osiin.

5.3.6 Hiilensidonta

VISIO-kaavan myötä maakuntakaavaan on otettu uutena teemana hiilensidonta, mikä on hyvä ja tärkeä avaus. Maakuntakaavan tarkastelutasolla suora vaikuttaminen hiilivarastojen ja -nielujen säilymiseen on usein hankalaa. VISIO-kaavassa on esitetty yleinen suunnittelumääräys:

”Alueidenkäytön suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä hiilensidonnan heikentämistä ja soveltuvilla alueilla lisättävä hiilensidontaa.”

→ Suunnittelumääräys on tärkeä, mutta tässä muodossa melko ympäripyöreä ja hampaaton. Siitä on syytä poistaa sanat ”mahdollisuuksien mukaan”. Edelleen määräys olisi riittävän joustava, koska sana ”välttää” on täyttä kieltoa lievempi ilmaus.

Määräystä koskevassa tulkintaohjeessa korostetaan metsäisten alueiden säilyttämistä maankäytön suunnittelussa, mikä on hyvä. Ohjeeseen on kuitenkin tarpeen lisätä erillinen maininta turvemaista (soista), joilla maaperän hiilivarastot voivat olla hyvin huomattavia. Itse kohteen säilyttämisen lisäksi soiden osalta on huomioitava niiden vesitalous, jotta hiilensidonta turpeeseen voi jatkua.

5.3.7 Kulttuuriympäristöt

”VISIO-kaavassa päivitetään kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue -ominaisuusmerkinnän rajaus siten, että se sisältää valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA) valtioneuvoston päätöksen 2021 mukaisesti. Päivitys ei sisällöllisesti muuta voimassa olevaa kaavamääräystä tai yleistä suunnittelumääräystä.”

→ Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue -ominaisuusmerkintä on olennaista informaatiota esimerkiksi aurinkovoimaloiden sijoittumisen kannalta ja siksi on hyvä, että myös tämä teema on tarkastelussa VISIO-kaavassa.

5.3.8 Arvokkaat geologiset muodostumat

”Olemassa olevien sekä uusien tietojen perusteella 19 geologista muodostumaa ei täytä maakuntakaavassa osoittamisen perusteita, mistä syystä ne esitetään kumottavaksi voimassa olevista maakuntakaavoista.”

→ Kaavaselostuksessa on syytä esittää kohdekohtaiset perustelut geologisten muodostumien poistamiselle.

5.5 Vesihuolto ja vesivarat

VISIO-kaavassa olisi perusteltua käsitellä myös luonnonvesistöjä omana teemanaan mm. vesistöjen tilan parantamisen ja valuma-alueiden huomioimisen kannalta.

Pohjavesialueen kaavamerkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan:

”Tavoitteena tulee olla pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentäminen.”

→ Määräys on syytä muuttaa muotoon ”Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei saa heikentää.”

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 8.5.2026,