Lausunto Tuusulan Sammontakojantie I asemakaavan ehdotuksesta ”Kehä IV”

Kannanotot, Lausunnot

Kaavaehdotuksessa suunnitellaan laajaa ja merkittävää maankäytön muutosta Vantaanjoen valuma-alueelle. Kaava sisältää valuma-alueen muutosten lisäksi myös suoraan Huhtarinpuroon ja -noroon kohdistuvia muutoksia, jotka muuttavat valumaveden laatua ja lisäävät mm. ravinne-, kiintoaines- ja muuta haitta-ainekuormitusta. Puro laskee Tuusulanjokeen, joka puolestaan yhdistyy vähän myöhemmin Vantaanjokeen, joka on suojeltu osana Natura-2000 -verkostoa.

LAUSUNTO 9.3.2026

Tuusulan kunta, kaavoitus

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Tuusulan Sammontakojantie I asemakaavan ehdotuksesta (”Kehä IV”)

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa Sammontakojantie I asemakaavan, asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen ehdotuksesta seuraavaa.

Natura-vaikutusten arviointi

Kaavaehdotuksessa suunnitellaan laajaa ja merkittävää maankäytön muutosta Vantaanjoen valuma-alueelle. Kaava sisältää valuma-alueen muutosten lisäksi myös suoraan Huhtarinpuroon ja -noroon kohdistuvia muutoksia, jotka muuttavat valumaveden laatua ja lisäävät mm. ravinne-, kiintoaines- ja muuta haitta-ainekuormitusta. Puro laskee Tuusulanjokeen, joka puolestaan yhdistyy vähän myöhemmin Vantaanjokeen, joka on suojeltu osana Natura-2000 -verkostoa.

Luonnonsuojelulain 35 §:n mukaan: ”Jos hanke tai suunnitelma joko yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.”

Ilman asianmukaista vaikutusten arviointia ei voida tieteellisellä varmuudella, varovaisuusperiaate huomioiden, poissulkea haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Vantaanjokeen. Hankkeesta on suoritettava Natura-vaikutusten arviointi.

Huhtarinpuro- ja noro

Kaavaehdotuksessa on esitetty rakentamisalueita ja tienrakentamista Huhtarinpuron ja -noron viereen ja osittain jopa suoraan uoman päälle. Alueella tehdyn luontoselvityksen (Tuusulan Focus 4 asemakaava-alueen noro ja puro – Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset. Sitowise 2024) mukaan Huhtarinpuro ja -noro ovat säilyttäneet alkuperäisen kulkureittinsä ja varsinkin Huhtarinpuron arvokkaat korkeakasvuiset rantaniityt ovat säilyttäneet ominaispiirteensä.

Luontoselvityksessä rajatuista arvokkaista luontotyyppikuvioista seuraavat tuhoutuisivat kaavaehdotuksen toteutuessa osittain tai kokonaan (suluissa luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa / koko maassa sekä kyseisen kuvion edustavuus). Luontotyyppikuvioiden numerointi alla olevan kartan (Kuva 1) mukainen.

  1. Tuoreet runsasravinteiset lehdot (EN/EN, kohtalainen)
  2. Havumetsävyöhykkeen norot (DD/DD, kohtalainen/hyvä)
  3. [Muu/hakkuualue,] Havumetsävyöhykkeen norot (DD/DD, kohtalainen)
  4. Savimaiden purot ja pikkujoet (CR/CR, hyvä)
  5. [Muu/hakkuualue,] Sisävesien korkeakasvuiset rantaniityt (CR/CR, hyvä)

Kuva 1. Luontoselvityksen arvokkaiden luontotyyppien rajaukset ja numerointi. Kaavaehdotuksessa tuhoutuvat arvokkaiden luontotyyppikuvioiden osat rajattu punaisella viivalla.

Kuva 2. Ote kaavaehdotuksen kartasta. Kaavaehdotuksessa tuhoutuvat arvokkaiden luontotyyppikuvioiden osat rajattu punaisella viivalla. Luontotyyppikuviot ks. Kuva 1.

Uhanalaisten, jopa äärimmäisen uhanalaisten (CR), luontotyyppien heikentäminen ja hävittäminen ei ole alueidenkäyttölain asemakaavan sisältövaatimusten (54 §) mukaista kaavoitusta. Noron uoman tuhoaminen on myös vesilain vesiluontotyyppien suojelun vastaista (2. luku 11 §).

Kaavaehdotuksessa esitettyä teollisuus- ja varastointirakennusten korttelialuetta (T) on pienennettävä ja noron päälle suunniteltua tielinjaa (Suolamyllyntie) on siirrettävä siten, että uhanalaiset luontotyyppikuviot sekä noron ja puron uomat säilyvät. Sammontakojantien risteäminen puron kanssa on toteutettava mahdollisimman vähän vaurioita aiheuttavalla tavalla.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 9.3.2026,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Ajankohtaista