Lausunto Söderkullan kaavarunkoehdotuksesta

LAUSUNTO 30.1.2026

Sipoon kunta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Söderkullan kaavarunkoehdotuksesta

Pidämme ongelmallisena kaavarungon kaltaisen oikeusvaikutuksettoman suunnittelutyökalun käyttöä asemakaavoituksen edistäjänä Söderkullan alueella, missä suunnitteilla on merkittävää lisärakentamista herkille alueille. Tällaisen merkittävän maankäyttömuutoksen edistämisen soisi etenevän lähinnä alueidenkäyttölain mukaisia kaavareittejä pitkin. Näin varmistuisivat kaavarunkoa varmemmin lakiin kirjattujen yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen ja osallisten vaikutusmahdollisuudet, mukaan lukien mahdollisuus hakea muutosta mahdollisista lainvastaisiksi arvioiduista maankäyttösuunnitelmista.

Söderkullan kaavarunkoehdotuksessa luontoarvojen huomiointi on puutteellista eikä siihen sisälly minkäänlaisia karttaan merkittyjä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden merkintöjä (luo). Tämän seurauksena kaavarunko antaa harhaanjohtavan kuvan tiettyjen alueiden rakentamispotentiaalista. Kun luontoarvot on myöhemmässä kaavoituksessa huomioitava alueidenkäyttölain edellyttämällä tavalla, rakentamiseen soveltuvaa alaa on todellisuudessa paikoitellen huomattavasti vähemmän kuin kaavarunko antaa ymmärtää. Jotta kaavoituksessa voitaisiin jatkossa sitoutua kaavarungon tavoitteisiin, se edellyttäisi, että jo kaavarungossa on luontoarvot ja niiden vaikutus rakentamispotentiaaliin asianmukaisesti huomioitu.

Asukaskyselyissä luonto nousee selvästi alueen tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi:

Asukaskysely 26.4.-19.5.2024

Viitenä tärkeimpinä tekijöinä vastaajille asua tai toimia juuri Söderkullassa vastaajat valitsivat:

• Luonto, maisema ja ympäristö (74 % vastaajista),
• Henkilökohtainen historia ja sukulaissuhteet (35 % vastaajista),
• Sopiva asunto- ja asuinaluetarjonta (34 % vastaajista),
• Sujuvat liikenneyhteydet töihin tai kouluun (28 % vastaajista) sekä
• Virkistäytymismahdollisuudet (26 % vastaajista).

Alueen tärkeimpinä kehitysteemoina vastaajat valitsivat:

• Arvokkaan luonnon, kulttuuriympäristön ja maiseman vaaliminen (65 % vastaajista),
• Virkistys- ja viheralueet ja -palvelut (55 % vastaajista),
• Merellisyyden hyödyntäminen (52 % vastaajista),
• Luonnon monimuotoisuuden (44 % vastaajista) sekä
• Liikunta- ja harrastusalueet ja -palvelut (43 % vastaajista).

Luonnon arvostusta ei ole kuitenkaan kaavarungossa huomioitu riittävästi lähivirkistysalueiden määrässä. Laajempien merkittävimpien luontalueiden lisäksi on säilytettävä lähiluontoa myös voimakkaan rakentamisen alueilla, minkä pitäisi näkyä myös kaavarungossa.

Kaavaselostuksen tiivistelmän perusteella kaavarungon valmistelussa ei ole huomioitu kaikkea saatavilla olevaa aiempaakaan luontoselvitystietoa. Kaavarungossa ei ole huomioitu mm. maakunnallisesti arvokkaita luontoalueita (LAKU; Uusimaa-kaava 2050 – Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo. Koosteraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 217, 2019.). Ei ole riittävää yleiskaavatasolla, että huomioidaan vain maakuntakaavaan merkityt luontoarvot. Tarkemmalla suunnittelutasolla luontoarvojen huomioinnin on oltava kattavampaa ja pienipiirteisempää.

Kaavarunkoselostuksen kappaleessa 3.10 Luontoarvot ja ekologiset yhteydet esitetty tiivistelmä on suorastaan virheellinen:

”Kaavarunkoalueen luontoarvot keskittyvät erityisesti Sipoonjoen varteen sekä pohjoisille metsäalueille. Näillä alueilla sijaitsee yksittäisiä luonnon arvokohteita.”
”Kaavarunkoalueen luoteis- ja koillisosissa on joitain pieniä asemakaavojen luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Alueen eteläosassa sijaitsee pääasiassa seudullisia ekologisen verkoston käytävät sekä viheryhteystarpeet.”

Tiivistelmän perusteella kaavarungossa ei ole lainkaan huomioitu Eriksnäsin alueen merkittäviä luontoarvoja, jotka näkyvät mm. LAKU-selvityksessä (karttaotteet alla). Myös Söderkullan taajaman ympäristössä rakentamista esitetään kaavarungossa maakunnallisesti arvokkaille luontoalueille.

Kuvat. Karttaotteet alueen LAKU-rajauksista: Uusimaa-kaava 2050 – Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo. Koosteraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 217, 2019.

Aluekohtaisia kommentteja

• Sipoonlahden koulun ja sen viereisen Miilin päiväkodin ympäristön metsiä on hävitetty erittäin paljon jo aikaisemmin mm. Kalliomäen ja Pähkinälehdon asemakaava-alueiden sekä koulun uuden liikuntasalin ja koirapuiston rakentamisen myötä. Koulun välittömässä läheisyydessä on oltava riittävästi metsää, jota voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppilaiden vapaa-ajan vietossa. Luontokontaktin hyödyistä on paljon tutkittua tietoa niin fyysisen ja henkisen terveyden kuin oppimistulosten paranemisen näkökulmasta. On surkea epäonnistuminen jos Sipoon kaltaisessa harvaan asutussa kunnassa lähes kaikki alueen lapset kokoavan suuren koulukeskuksen läheisyydessä ei onnistuta säilyttämään pääsyä metsään. Taasjärven länsipuolen metsistä on syytä ottaa A-varaukset pois ja merkitä kaikki rakentamattomana säilyneet koulun pohjoispuoliset metsät V-alueiksi.
• Söderkullan taajaman ja Pilvijärven välisen arvokkaan metsäalueen turvaaminen on tässä kaavarunkoehdotuksessa onnistunut monia aikaisempia kaavaluonnosvaiheita paremmin, mikä on hyvä. Kuitenkin edelleen kaavarunkoon sisältyy muutamia kohtia, joissa rakentamisalueita on syytä supistaa (ks. alla). Merkittävä osa metsäalueesta on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi. Tämä metsäalue on kaavarungossa merkittävä maakuntakaavan mukaisesti luonnonsuojelualueeksi SL (nyt V).
• Karjuhaantien asuinalueen laajennus metsään on syytä poistaa. Osa A2-1 -varauksesta on jopa luonnontilaisen suon päällä.

Kuva. Ote kaavarungosta. Karjuhaantien varteen esitetään uutta rakentamista merkittävälle metsäalueelle.

• Hansaksen A2 -alue pitäisi rajata nykyisen rakennetun alueen mukaisesti. Rakentamista ei pidä enää levittää lisää metsän puolelle, joten laajimmat rakentamattomat alueet Hansaksen kaava-alueen reunoilla on syytä merkitä V-alueiksi.
• Glamarsin lehdon suojelualueeseen suoraan liittyvän arvokkaan metsäalueen päälle on merkitty asuntoaluetta A2-1. Rakentamisvarausta tulee pienentää Sipoon kunnan METSO-selvityksessä v. 2011 rajatun METSO I-luokan arvoalueen ulkopuolelle. Kyseisen metsäalueen luontoarvot ovat kuluneiden 15 vuoden aikana entisestään lisääntyneet.

Kuva. Glamarsin lehdon suojelualueeseen suoraan liittyvän arvokkaan metsäalueen rajaus Sipoon kunnan METSO-selvityksessä v. 2011.

Kuva. Kaavarungossa A2-1 -varaus ulottuu merkittävältä osalta Glamarsin lehtoon liittyvän arvokkaan (METSO I-luokka) metsän päälle.

Eriksnäs

Eriksnäsin alueella kaavarungossa on aiempaa paremmin huomioitu rakentamattomien rantojen arvo ja enimmäkseen luovuttu suoraan rantaan rajautuvista rakentamisalueista. Tämä on niin luonto-, virkistys- kuin maisemaperusteillakin ainoa oikea ratkaisu.

Kuitenkin Eriksnäsin alueella edelleen esitetään rakentamista useille arvokkaille alueille, joita on tunnistettu mm. maakuntakaavaprosesseissa (LAKU-selvitys, joka ei kattanut koko aluetta) sekä Eriksnäsin osayleiskaavaprosessin luontoselvityksissä (karttaote alla).

• Eriksnäsin eteläosan virkistysaluetta V on syytä laajentaa maa- ja metsätalousvaltaisen alueen M tilalle itään, erityisesti rannan lähettyvillä. Alueella on merkittävää virkistysarvoa ja luontoarvoja (kts. luontoselvitysten koostekartta alla). Konäsuddenille oikea kaavamerkintä olisi sen huomattavien luontoarvojen takia luonnonsuojelualue SL.
• Eriksnäsin A2-res -alue on liian laaja ja osuu useille luontoselvityksissä tunnistetuille arvokohteille. Nämä on rajattava V-alueiksi. Alueella on myös pesinyt vuosia kalasääski, jonka pesimisen mahdollistaminen tulee jatkossakin varmistaa.
• Maakuntakaavan viheryhteystarve Sipoonlahdelta itään ei toteudu. Pelkkä nuolimainen ”viher- ja virkistysyhteystarve” -merkintä ei riitä kattamaan maakuntakaavaan merkityn tärkeä ekologisen yhteyden tarvetta vaan työpaikka- ja asuinalueiden väleihin on rajattava kaavarungossa riittäviä maakuntakaavan edellyttämiä viheryhteysvyöhykkeitä, jotka jätetään rakentamatta.
• Kaavarungon itäosassa on virheellinen kaavamerkintä Loma-asuntoalue RA-2. Kyseinen alue on voimassaolevassa E 4A Jontaksen urheilupuisto -asemakaavassa kaavoitettu urheilu- ja vapaa-ajantoimintojen alueeksi eikä loma-asuntoalueeksi ja kaavarungon kaavamerkintä on korjattava. Asemakaava-alueen itäosaan rajattu (luo) arvokas luontoalue on syytä merkitä myös kaavarungossa näkyviin.

Kuva. Luontoselvityksissä 2010-2012 tunnistetut arvokkaat luontokohteet – Sipoon Eriksnäsin osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuosina 2010-2012, Faunatica 2012.

Lisäksi

Kaavarunkoselostuksen mukaan Sipoon yleiskaavaa 2050 varten on laadittu luontoarvotarkastelu (Luontoselvitys Metsänen 2/2025). Tätä selvitystä ei löydy kaava-aineistoista netistä. Olemme pyytäneet kaavoittajaa toimittamaan tarkastelun (29.1.), mutta vastausta ei ole ehditty lausuntoaikana saamaan. Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme tarvittaessa kun saamme luontoarvotarkastelun tulokset käyttöömme.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 30.1.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija