Lausunto Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan luonnoksesta

LAUSUNTO 27.2.2026
[PÄIVITETTY 2.3.]

Porvoon kaupunki

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaluonnoksesta

[PÄIVITETTY VERSIO 2.3.2026: Karttakuvaan lisätty Veckjärventien pohjoispuolinen osa kosteikon rajauksesta.]

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää lausuntopyynnöstä ja haluaa tuoda Porvoon kaupungin tietoon seuraavia huomioita keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan luonnoksesta. Rakentamisen ohjaamista arvokkaille luontoalueille on enimmäkseen onnistuneesti vältetty, mikä on hyvä lähtökohta. Kehitettävääkin kuitenkin löytyy.

1. Itäinen ohitustie

Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan suurin ongelma luonnon kannalta on keskustan itäpuolelle metsäalueelle suunniteltu ohitustie ja siihen kytkeytyvät uuden asuinalueet. Metsäkadon hillitseminen on itsessään keskeisen tärkeää sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan että vesistöjen hyvän tilan edistämisen kannalta. Uusien teiden ja asuinalueiden kaavoittaminen yhtenäisille säilyneille metsäalueille ei ole nykyaikaisten luonto- ja ilmastotavoitteiden mukaista. Kaavaselostuksenkin mukaan: ”Hiilikartan perusteella haitallisimmat vaikutukset sekä maaperän että kasvillisuuden hiilivarastoihin on uusilla metsäisille alueille levittäytyvillä rakentamisalueilla esim. Itäisen ohitustien varteen mahdollisesti rakentuvilla asuinalueilla sekä elinkeinotoimintojen alueilla.”

Porvoon itäpuolella on kaavassakin huomioitu merkittävä luonto- ja virkistysarvojen keskittymä, ns. ”Porvoonkorpi”, jonka luontoarvojen turvaaminen ja niihin sopeutettu virkistyskäytön kehittäminen ovat Porvoon tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä vetovoimatekijä. Itäinen ohitustie hävittäisi puskurivyöhykkeen näiden luontoalueiden ja asutuksen välistä ja lisäisi herkimpien kohteiden kulumista ja levittäisi muita virkistyskäytön haittoja arvokkaimmille alueille. Reunavaikutus, joka muuttaa luontotyyppien ominaispiirteitä ja lajiston elinolosuhteita, ulottuu eri tutkimusten mukaan tarkasteltavasta muuttujasta riippuen useiden kymmenien tai jopa parin sadan metrin päähän metsän reunasta. Siten uuden ohitustien rakentaminen muuttaisi käytännössä koko Porvoonkorven metsäalueen olosuhteita. Myös ohitustien melu kantautuisi kauas.

Erityisen haitallinen ja myös rakennusteknisesti heikko on ohitustien linjaus sen pohjoisosassa Lillträsketin eteläpuolisten ja Sumpenin alueen kosteikoiden päälle. Nämä kosteikkoalueet olisi pitänyt huomioida luontoselvityksessä arvokkaana luontokohteena, mutta jostain syystä niin ei ole tehty vaan Lillträsketin arvokkaan luontokohteen rajaus päättyy Veckjärventiehen. Kosteikko kuitenkin jatkuu myös sen eteläpuolella juuri kohdassa, johon kaavaluonnoksessa on vedetty ohitustien linjaus.

Kuten edellä on todettu, koko ohitustie siihen liittyvine rakentamisalueineen olisi syytä poistaa kaavasta luontoarvojen ja hiilivarastojen turvaamiseksi. Mikäli näin ei kuitenkaan tehdä, vaan tiehanketta päätetään haitoista huolimatta edistää, ainakin tielinjausta olisi siirrettävä lännemmäs pois upottavilta kosteikkoalueilta.

Kuvassa yllä on punaisella ympyröity kosteikkoalue, joka kuuluisi rajata luontokohteeksi eikä sovellu tienrakentamiseen [KUVA PÄIVITETTY 2.3.2026: Lisätty Veckjärventien pohjoispuolinen kosteikon osa.]. Kuvassa oikealla näkyy myös luontoselvityksen rajaus (PA-46). Tästäkin rajauksen alueesta osa on kaavassa jätetty tielinjauksen alle. Ylle vasemmalle on sinisellä piirretty reitti, jolla tie olisi mahdollista rakentaa kantavalle maalle huomattavasti vähemmin luontohaitoin. Myös Porvoon seudun lintuyhdistyksen ja Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen yhteislausunnossa on esitetty reittivaihtoehto, joka olisi kaavassa esitettyä haitattomampi.

2. Yleistä luontoselvityksistä

Kaavan luontoselvitykset ovat ilmeisesti vanhentuneita siltä osin, että tervaleppää kasvavia kohteita ei ole tunnistettu luonnonsuojelulailla suojelluksi luontotyypiksi tervaleppämetsä (esim. kohteen PA-38 kuvauksessa todetaan siellä olevan ”Luonnontilaisen kaltaisia tervaleppäkosteikoita ja -korpia.”, mutta silti kohde on todettu vain metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi puustoisena suona ja lehtona ilman mainintaa luonnonsuojelulaista). Luontoselvitykset on tältä osin päivitettävä vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä.

3. Kommentteja joistakin kaavan luontoselvitysten arvokohteista

3.1 Seudullisesti arvokkaat luontokohteet

3.1.1 Sillvikin metsäalue SA-23

Seudullisesti arvokas luontokohde Sillvikin metsäalue on jätetty metsätalousalueeksi MU-merkinnällä. Luontokohteen kohdekortin mukaan osan alueesta omistaa Porvoon kaupunki. Vähintään tältä osin oikea kaavamerkintä seudullisesti arvokkaalle metsäalueelle olisi suojelualuevaraus (tai edes VR-2).

3.1.2 Köukudden SA-20

Porvoon kaupungin omistama seudullisesti arvokkaaksi luontokohteeksi tunnistettu alue sopisi suojelualueeksi, mutta olisi vähintään syytä merkitä luontoselvityksen suosituksen mukaisesti luo-merkinnällä ja turvata alueen luontoarvot mm. metsänhakkuilta (kaavamerkintä nyt VR-2).

3.2 Paikallisesti arvokkaat luontokohteet

3.2.1 Hästön metsäalue PA-2

Porvoon kaupungin omistama paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi tunnistettu metsäalue Tolkkislandetin eteläosassa on vastoin luontoselvityksen suosituksia jätetty kaavarmerkinnältään metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MY-2). Alueen kaavamerkintä on päivitettävä luontoselvityksen suositusten mukaisesti VL-2 -alueeksi, mieluiten luontoarvoja turvaavalla luo-lisämerkinnällä.

3.2.2 Rundmossen PA-37 ja Humlan-Tervajärven suot PA-38

Arvokkaita luontokohteita, jotka sijaitsevat kaavaluonnoksessa MU-alueella. Kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa M-alkuisten kaava-alueiden luontoarvojen kohtaloon, koska näiltä ei voida nykylainsäädännön perusteella vaatia enää maisematyölupaa, jonka avulla olisi mahdollista valvoa hakkuita. Vähintään kohteen PA-38 kohdalla olisi perusteltua siirtää vierekkäisten MU- ja VR-2 -alueiden rajaa siten, että arvokkaat luontokohteet sisältyisivät VR-2 -alueeseen.

3.2.3 Vadbäcken PA-59

Puron varret moottoritieltä pohjoiseen on merkitty kaavassa MY-2 -merkinnällä. Oikea merkintä arvokkaalle luontokohteelle olisi suojeluvaraus tai vähintään luo-alue.

4. Itärata

Osayleiskaavaluonnoksesta on asetettu nähtäville kolme eri versiota, jotka eroavat toisistaan suunnitteilla olevan Itäradan linjauksen osalta. Myös Itäradan YVA-selostus on parhaillaan nähtävillä. YVA:ssa on arvioitu Porvoon alueella kolmea eri linjausvaihtoehtoa, joista Kuninkaanportin kautta kulkeva vaihtoehto kulkisi kokonaan maanpinnalla, ja kaksi muuta vaihtoehtoa tunnelissa kaupungin keskustan ali siten, että asema olisi joko keskustassa tai keskustan länsipuolella. YVA:n tulosten mukaan tunnelivaihtoehdoilla ei ole vaikutusten kannalta keskenään merkittäviä eroja, mutta sen sijaan Kuninkaanportin vaihtoehtoon verrattuna tunnelivaihtoehdot ovat selvästi haitoiltaan vähäisempiä ja hyödyiltään suurempia. Tunnelivaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, maa- ja kallioperään ja luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen ovat selvästi myönteisempiä kuin Kuninkaanportin vaihtoehdon. Sen sijaan haitalliset vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat tunnelivaihtoehdoissa selvästi pienempiä.

Suurempien hyötyjen ja pienempien haittojen vuoksi Porvoon kaupungin tulisi osaltaan edistää tunnelivaihtoehdon valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi.

5. Kaavamääräykset

Luontoarvojen turvaamisvaatimuksiin on kaavamääräyksissä kiinnitettävä vielä huomiota.

• Osayleiskaavatyö mahdollistaa suojelualueverkoston puutteiden korjaamista ja merkittävimmät suojelemattomat luontoalueet on syytä turvata S-alkuisilla suojelevilla kaavamerkinnöillä. Suojelualueiden lisäämisen ensisijainen tehtävä on turvata uhattuja luontoarvoja, mutta se myös osaltaan varmistaa kasvavan kaupungin väestön virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden säilymisen tulevaisuudessa.
• Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-1: kaavamääräys vaatii nyt, että ”alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset”. Kaavamääräys on syytä päivittää muotoiluun, joka kieltää yksiselitteisesti toimenpiteet, jotka uhkaavat kyseisiä luontoarvoja, kuten metsänhakkuut.
• maisematyölupa: Kaavamääräyksiin on syytä lisätä metsänhakkuita koskeva maisematyölupavaatimus V-alkuisille alueille. Näin kunnalla on työkalut valvoa kaavan tavoitteiden toteutumista ja estää kaavan vastainen luonto- ja virkistysarvojen hävittäminen. M-alkuisille kaavamerkinnöille nykyinen lainsäädäntö ei valitettavasti mahdollista maisematyöluvan vaatimista, minkä seurauksena kaavassa tunnistetut luontoarvot M-alkuisilla alueilla ovat uhattuina vaikka niillä olisi luo-päällekkäismerkintä. Siksi merkittävät luontoarvot on syytä turvata merkitsemällä ne kaavaan suojelu- tai luo- ja virkistysaluemerkinnöillä ja lisäämällä edellä mainittu maisematyölupavaatimus.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 27.2.2026,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija