Lausunto Loviisan Tesjoen aurinkovoima-alueen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

LAUSUNTO 20.5.2025

Vastaanottaja: Loviisan kaupunki, elinkeino- ja infrastruktuurikeskus
Kaupunkisuunnitteluosasto

Lausunnonantaja: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaavan osittaisen muutoksen ja Tesjoen aurinkovoima-alueen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Taustaa

EE PV 3 Oy suunnittelee aurinkovoimavoimahanketta Loviisan kaupunkiin, Tesjoen taajaman läheisyyteen sen eteläpuolelle. Aurinkopaneelikenttiä suunnitellaan ympäröimään Tessjöträsketiä, joka on aikanaan kuivattua entistä järveä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan osayleiskaavan tavoitteena on ”mahdollistaa aurinkovoimalan ja siihen liittyvien paneelikenttien, huoltoteiden ja sähköaseman rakentaminen laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan aurinkoenergian tuotantolaitoksen rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lisäksi kaavan tavoitteena on varmistaa ja huomioida alueen asukkaiden ja eläinten liikkumistarpeet.” Kaava-alueen koko on noin 220 ha ja kaavan tarkoituksena on mahdollistaa kokonaisteholtaan noin 270 MWp:n suuruisen aurinkovoima-alueen rakentaminen.

Tessjöträsketin alue on nykyisin maakunnallisesti tärkeä lintukosteikko (MAALI-alue). Hankealue on enimmäkseen metsää, josta suuri osa kasvaa entisillä pelloilla. Valtaosa alueesta on ojitettua suota. Aurinkovoima-alueen maaperä koostuu pääosin paksusta turvekerroksesta ja savesta. Happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on suuri lähes koko hankealueella.

YVA:ssa arvioitavat vaihtoehdot

Hankkeesta on osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti tekeillä ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka ohjelmavaiheesta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on antanut lausunnon 23.4.2025. Kertaamme tässä lausunnossa osayleiskaavan kannalta olennaisia asioita YVA-ohjelmalausunnostamme. Kokonaisuudessaan YVA-ohjelmalausunto löytyy tästä linkistä.

Hankealueen kokonaispinta-ala on YVA:n vaihtoehdossa VE1 enintään noin 220 hehtaaria ja se mahdollistaa kokonaisteholtaan noin 270 MWp:n suuruisen aurinkovoima-alueen rakentamisen, jonka tuotanto olisi n. 260 GWh/v. Hankealueen kokonaispinta-ala on vaihtoehdossa VE2 enintään noin 190 hehtaaria ja se mahdollistaa kokonaisteholtaan noin 230 MWp:n suuruisen aurinkovoima-alueen rakentamisen, jonka tuotanto olisi n. 220 GWh/v. Lisäksi tarkastelussa on VE0, jossa hanketta ei toteuteta.

• YVA:ssa tarkasteltavista hankevaihtoehdoista laajempi eli VE1 sijoittuu osittain maakunnallisesti tärkeä lintualueen (MAALI) ja viitasammakoiden soidinalueen päälle. Jatkotarkastelussa vaikutukset tarkentuvat, mutta jo tässä vaiheessa näyttää selvältä, että ainakaan VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehdon VE2 rajauksessa on hieman paremmin huomioitu Tessjöträsketille sijoittuva viitasammakoiden esiintymisalue ja MAALI-alueen rajaus (Tessjöträsket/Tavastas) sekä myös arvokkaaksi luontokohteeksi (luokka 1: lakikohde) määritelty rajaus Tessjöträsketin alueella. 
• Molemmat tarkasteltava hankevaihtoehdot ovat erittäin laajoja ja ympäröivät arvokasta lintukosteikkoa lähes joka puolelta. YVA:ssa olisi ollut tarpeen tarkastella vaihtoehtona myös selvästi pienempää hanketta.
• Yleiskaavan sisältövaatimusten (alueidenkäyttölaki 39 §) mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. ympäristöhaittojen vähentäminen ja maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Kaavoitusprosessissa on ohjattava hankkeen sijoittumista siten, että alueen merkittäviä luontoarvoja ei vaaranneta eikä heikennetä.

Luonnon monimuotoisuus

Hankkeen kannalta merkittävin luonnon monimuotoisuuskeskittymä on suunnittelualueen keskellä sijaitseva, paneelikenttien ulkopuolelle rajattu, Tessjöträsketin maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI), jolla on hankkeen luontoselvityksen mukaan myös merkittävä viitasammakkoesiintymä. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin IV(a) -liitteen mukaisesti tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty.

• YVA:n ja osayleiskaavaprosessin tärkeimpiä tavoitteita tulee olla MAALI-alueeseen kohdistuvien vaikutusten tunnistaminen ja haittojen lieventämiskeinojen kattava arviointi. Kaavassa rakentamisalue on rajattava siten, että haitoilta vältytään.
• Merkittävän linnustoalueen ympärillä riskin muodostaa paneelien heijastevaikutus (ns. järviefekti), joka voi erehdyttää lintuja luulemaan paneelikenttää vesistöksi ja aiheuttaa törmäyksiä. YVA:ssa on arvioitava keinoja tämän välttämiseen.
• Paneelikentän luonnonmukaisen pohjakasvillisuuden säilyttäminen ja maanmuokkauksen välttäminen on tärkeää. Osayleiskaavassa on esitettävä tarvittavat kaavamääräykset, joilla tämä varmistetaan. Suunnitteluprosessissa olisi syytä etsiä keinoja alueen kasvillisuuden hoitoon luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla. Rakentamisen yhteydessä on oltava suunnitelma vieraslajien leviämisen estämiseksi.
• Suunnittelussa on syytä arvioida mahdollisia kompensaatiotoimia, joilla hankkeen aiheuttamia luontohaittoja voitaisiin kokonaisuutena lieventää. Erityisesti tässä hankkeessa olisi perusteltua selvittää mahdollisuuksia parantaa hankealueen keskelle jäävän MAALI-kosteikon olosuhteita linnuston kannalta.
• Koska tutkimustieto aurinkopaneelikenttien vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen on edelleen hyvin puutteellista, näin laajaan ja herkälle alueelle sijoittuvaan hankkeeseen olisi syytä yhdistää linnusto- ja hyönteisvaikutusten seurantaa.

Ekologinen verkosto

YVA-ohjelma: ”Itä-Uudenmaan ekologinen verkosto kulkee hankealueen läpi ja Uudenmaan liitto on määritellyt julkaisussaan, että hankealue sijoittuu korkeimman 20–40 % joukkoon tasoitettujen luontoarvopiirteiden esiintymistasossa (Uudenmaan liitto 2018). Hankealueelle sijoittuu Uudenmaan Zonation-priorisoinnin mukaisia korkeiden prioriteettien alueita (Uudenmaan parhaimmat 20–40 %). Hankealueen keskelle (kuitenkin hankealueen rajojen ulkopuolelle) jäävä Tessjöträsket on määritelty priorisoinnissa luonnon ydinalueeksi.” ”Lisäksi on huomioitava, että maakunnallisesti tärkeä lintualueet (MAALI) ovat hyviä indikaattoreita ekologisesti merkittävistä kohteista. Hankealue rajautuu Tessjöträsketin MAALI-alueeseen, joka on merkittävä ekologinen kohde ja osa Itä-Uudenmaan ekologista verkostoa. Uudenmaan liiton mukaan Uudenmaan ekologiset verkostot ovat jo heikentyneet ja lisäheikentymistä tulisi välttää.”

• Elinympäristöjen laadun heikkeneminen, pinta-alan pieneneminen ja ekologisen kytkeytyneisyyden heikkeneminen maankäytön muutosten seurauksena on globaalisti tärkein lajiston ja luontotyyppien uhanalaistumista aiheuttava tekijä. Tesjoen aurinkovoimahankkeen sijainti on luonnon kannalta riskialtis.
• Lähtökohtaisesti suuren aurinkovoimahankkeen sijoittaminen metsämaalle, laajan ja yhtenäisen metsäalueen keskelle, on ekologisten verkostojen kannalta haitallista ja edistää luonnon pirstoutumista.
• Osayleiskaavaprosessissa ja YVA:ssa on arvioitava ja varmistettava alueen ekologisen verkoston ja yhteyksien toimivuus. Aidattavaa paneelikenttää on tarkoitus rakentaa useita kilometrejä ja hevosenkengän muotoinen paneelialue sulkisi sisäänsä yhden itäisen Uudenmaan arvokkaimmista lintukosteikoista. Ei riitä, että etelään jätetään aitaamatta yksi riistakäytävä. Eläinten kulkuyhteydet on turvattava alueelta joka suuntaan, myös länteen ja pohjoiseen.
• Poistamalla hankealueesta Tessjöträsketin MAALI-alueen kaakkoispuolisen Högnäsbackeniin ulottuvan kapean suikaleen, melko vähäinen paneelikenttien pienentäminen mahdollistaisi huomattavasti suunniteltua laajemman yhteyden säilymisen MAALI-alueen ja sen itäpuolisten metsäalueiden välillä, mikä turvaisi ekosysteemin toimintaa.

Maaperä ja vedet

YVA-ohjelma: ”Hankealue on valtaosaltaan ojitettua suota ja alueen maaperä koostuu paksusta turvekerroksesta ja savesta. Aurinkovoima-alueen suot ovat ojitettuja kuusi- ja mäntyvaltaisia turvekankaita. Mäntyvaltaiset turvekankaat ovat Stormossenin reuna-alueilla, aurinkovoima-alueen itä-osissa. Stormossenin ojitettu alue on osin muuttunut nevasta isovarpurämeeksi. Suon keskellä on ojittamaton alue, joka on rahkarämemuuntumaa. Stormossenia lukuun ottamatta, ojitus on hävittänyt suokasvillisuuden aurinkovoima-alueen turvekankailta.”

”Alueelle tullaan laatimaan vesienhallintasuunnitelma, jossa esitetään ratkaisut myös rakentamisen aikaiseen vesienhallintaan. Alueen kuivatuksessa tullaan hyödyntämään olemassa olevaa ojastoa. Nykyiset sarkaojat tullaan osittain salaojittamaan ja alueella voidaan hyödyntää säätösalaojitusta tai muuta ratkaisua, jotta pohjaveden taso voidaan säilyttää mahdollisimman lähellä nykytilaa. Alueen keskellä sijaitsevan kosteikon vesitasapaino pyritään säilyttämään mahdollisimman lähellä nykytilaa. Vesienhallintasuunnitelmassa huomioidaan mahdollinen vesien käsittelytarve.”

• Hankkeelta on vaadittava vesiensuojelusuunnitelma, jolla varmistetaan happamien sulfaattimaiden sekä kiintoaines- ja ravinnepäästöjen aiheuttamien riskien ennaltaehkäisy kaikissa hankkeen vaiheissa rakentamisesta purkuun. Vesienhallintatoimenpiteiden on oltava kunnossa jo ennen rakennustöiden aloittamista ja rakennusaikaiset haitalliset vesistöpäästöt estettävä. Tämä on varmistettava kaavamääräyksillä.
• Hankealueen paksuturpeiset (entiset) suot ovat merkittävä maaperän hiilivarasto, jonka purkautuminen ilmakehään tulee ojitusten aiheuttaman kuivumisen seurauksena jatkumaan vaikka hanke ei toteutuisi. Hajoava turve aiheuttaa myös kiintoainepäästöjä vesistöihin. YVA-ohjelman mukaan pohjaveden taso on tarkoitus säilyttää mahdollisimman lähellä nykytilaa. YVA:ssa on syytä arvioida myös keinoja, joilla aurinkovoimahankkeen yhteydessä olisi mahdollista parantaa alueen luonnon tilaa, turvata maaperän hiilivarastoa ja lieventää ojitusten aiheuttamaa haittaa veden pintaa nostamalla ja suoluontoa ennallistamalla.
• Alueen vesienhallinnan suunnittelun yhteydessä olisi hyvä arvioida mahdollisuuksia parantaa hankealueen keskelle jäävän MAALI-alueen kosteikon tilaa linnuston kannalta.
• Tapio Oy on selvittänyt aurinkovoimaloiden vesienhallintaa ja luontovaikutuksia turvetuotannosta poistuvilla alueilla. Tapion laatimaan raporttiin koostettu tieto alan parhaista käytännöistä sopii suurelta osin sovellettavaksi myös Tesjoen aurinkovoimahankkeen vaikutusten arviointiin. Raportti (Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla. Tapion raportteja 78.) on ladattavissa tästä linkistä.

YVA-ohjelman mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on suuri lähes koko hankealueella.”YVA-menettelyn yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä maaperänäytteiden tutkimusta, eikä happamien sulfaattimaiden selvitystä. Tarvittaessa happamien sulfaattimaiden selvitys maaperänäytteineen tehdään hankkeen jatkosuunnittelussa, kun rakennettavat alueet ja perustamistavat ovat paremmin tiedossa.”

• Kuten edellä otsikon Rakenteet alla kuvataan, aurinkovoimala edellyttää mittavia rakentamisoperaatioita (teitä, muuntajarakennuksia, akkuvarastoja, paneelien perustuksia jne.), joissa kajotaan laajasti maaperään. Sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on selvitettävä YVA:ssa kattavasti ja sulfaattimaiden möyrimisestä aiheutuvat happamat vesistöpäästöt on ennaltaehkäistävä ennen maaperään kajoamista vaativiin rakennustoimiin ryhtymistä. Tämä on varmistettava osayleiskaavan kaavamääräyksillä.

Ilmasto

Liian voimakkaiden hakkuiden ja metsäkadon aiheuttama hiilinielujen romahdus on tehnyt viime vuosina Suomen maankäyttösektorista hiilinielun sijasta ilmastonmuutosta kiihdyttävän päästöjen lähteen. Vaikka aurinkovoimalla tuotetaan vähäpäästöistä sähköä, luonnon hiilinielujen ja -varastojen pienentämiseen ei ole varaa. Sähkön kulutuksen valtava kasvu uusien sähköä käyttävien teollisten investointien kuten datakeskusten seurauksena johtaa siihen, että uusi vähäpäästöinen sähköntuotanto ei välttämättä korvaa vanhaa suuripäästöistä tuotantoa vaan tulee sen rinnalle kattamaan sähkön halvan hinnan synnyttämää uutta kysyntää. Aurinkovoiman rakentamisen aiheuttamaa metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen heikentämistä ei siis välttämättä saada kompensoitua aurinkovoiman hyödyillä vaan kokonaisuutena sähkönkulutuksen kasvaessa myös päästöt kasvavat. Aurinkovoimalat on suunniteltava siten, että niiden haitalliset vaikutukset metsien ja maaperän hiilinieluihin ja -varastoihin ovat mahdollisimman pienet.

• Tesjoen hankkeessa erityisen merkittävää on hankealueen paksun turvekerroksen kehitys. YVA:ssa on arvioitava mahdollisuuksia turpeen hajoamisen hidastamiseen ja maaperän hiilipäästöjen hillitsemiseen. Tämä on otettava huomioon myös osayleiskaavan kaavamääräyksissä.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa@sll.fi

Helsingissä 20.5.2025,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija