Lausunto Fingridin Hikiä (Hausjärvi) – Inkoo 2×400 kV voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta

LAUSUNTO 5.11.2024

Uudenmaan ELY-keskus

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Fingridin Hikiä (Hausjärvi) – Inkoo 2×400 kV voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta

VIITE: UUDELY/1772/2024

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut Hikiä (Hausjärvi) – Inkoo 2x400kV voimajohtohankkeen YVA-ohjelman aineistoon ja lausuu asiasta seuraavaa.

Hankkeen kuvaus

YVA-ohjelman mukaan:

Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n Hikiä-Inkoo välistä 2×400 kilovoltin voimajohtohanketta. Uusi voimajohtoyhteys sijoittuu osittain nykyisten 400 tai 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle ja osittain uuteen maastokäytävään. Tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 167 kilometriä, mistä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 80 kilometriä. Toteutuessaan voimajohto on noin 110 kilometriä pitkä. Uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 62 metriä.

Hanke sijoittuu Uudenmaan maakunnassa Inkoon, Siuntion, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven ja Hyvinkään alueelle ja Kanta-Hämeessä Riihimäen ja Hausjärven alueelle.

Perustusratkaisuna käytettävä pylvästyyppi on kahden 400 kilovoltin voimajohdon yksijalkainen vapaasti seisova teräsrakenteinen ristikkopylväs, jonka ylimmät osat eli ukkosulokkeet ulottuvat noin 45–50 metrin korkeudelle. Pylväsvälit ovat maaston profiilista ja voimajohdon jännitetasosta riippuen noin 400 metriä.

Hikiän ja Passanmäen välillä tarkasteltavat voimajohtoreitit sijoittuvat pääosin uuteen maastokäytävään. Osuudella on myös kaksi teknistä alavaihtoehtoa. Tällä osuudella tarkastellaan nykyisen rinnalle sijoittuvaa maastokäytävää noin 6 kilometriä ja uutta maastokäytävää noin 39 kilometriä.

Passanmäestä Siuntion Kopulan asemalle uusi voimajohto sijoittuu suurelta osin nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle, sen eteläpuolelle. Voimajohtoreitti erkanee nykyisestä voimajohdosta neljässä kohdassa. Tällä osuudella tarkastellaan rinnalle sijoittuvaa maastokäytävää noin 14 kilometriä ja uutta maastokäytävää noin 14 kilometriä.

Kopulan asemalta Inkoon sähköasemalle saakka tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa. Läntisempi vaihtoehto sijoittuu pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, kiertäen Lohjan kautta. Täysin uutta maastokäytävää on hyvin vähän. Itäisempi vaihtoehto sijoittuu pääosin nykyisen 400 kilovoltin rinnalle, sen itä- tai eteläpuolelle. Uutta maastokäytävää on lähinnä Siuntion Karhujärven kiertävällä osuudella. Läntisessä vaihtoehdossa nykyisten rinnalle sijoittuvaa osuutta on noin 30 kilometriä ja uutta maastokäytävää on noin 10 kilometriä. Lisäksi nykyisen paikalle sijoittuva osuutta on noin 4 kilometriä. Itäisessä vaihtoehdossa nykyisten rinnalle sijoittuvaa osuutta on noin 33 kilometriä ja uutta maastokäytävää on noin 17 kilometriä. 

Suojelualueet, Natura 2000 -verkoston kohteet ja muut arvokkaat luontokohteet

Alle 500 metrin etäisyydelle YVA-ohjelmassa tarkasteltavista vaihtoehtoisista voimajohtoreiteistä sijoittuu yhteensä 65 luonnonsuojelualuetta, luonnonsuojeluohjelma-aluetta-, soidensuojelun täydennysehdotusaluetta, koskiensuojeluohjelman aluetta tai perustettavaksi esitettyä luonnonsuojelualuetta. Näistä 9 kohdetta sijaitsee voimajohtoreittivaihtoehdon alueella.

Voimajohtoreiteille tai näistä enintään 2,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu 12 Natura-aluetta. Näistä yksi on lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPA alue), 11 on luontodirektiivin mukaisia erityisen suojelutoiminnan alueita (SAC-alueita), ja kaksi on sekä erityisen suojelutoiminnan aluetta että lintudirektiivin mukaista erityistä suojelualuetta (SAC & SPA). Edellä mainituista Natura-alueista ainoastaan Siuntionjoki (FI0100084, SPA) ja Siuntionjoki (FI0100085, SAC) sijoittuvat voimajohtolinjaukselle. Natura-arvioinnit laaditaan enintään 500 metrin etäisyydellä sijoittuville SAC-alueille ja enintään 2,5 km etäisyydellä sijaitseville SPA-alueille ja arvioinnit toteutetaan YVA-selostusvaiheessa.

Merkittävimpiä vaikutuksia

Voimajohdon rakentaminen vaatii kymmenien metrien levyisen johtoalueen raivaamista maastoon. Avoimena pidettävän johtoaukea hävittää reitille osuvia luontokohteita, pirstoo yhtenäisiä metsäalueita sekä heikentää ekologisia yhteyksiä ja metsälajiston liikkumismahdollisuuksia. Kymmenien kilometrien matkalla tästä aiheutuu yhteensä satoja hehtaareita käytännössä pysyvää metsäkatoa. Siksi linjausvaihtoehdoissa on pyrittävä sijoittamaan voimajohdot ensisijaisesti avoimille alueille ja nykyisen infrastruktuurin läheisyyteen ja välttämään yhtenäisiä metsäalueita. Voimajohdon vaikutukset luonnon hiilivarastoihin ja -nieluihin on arvioitava ja huomioitava reittivaihtoehtojen valinnassa.

Suunnitelluissa reittivaihtoehdoissa uutta johtoaukeaa raivattaisiin hyvin lähelle useita Uudenmaan arvokkaimpiin kuuluvista luontoalueista, kuten Hyvinkäällä Kytäjän-Usmin metsäiset suojelualueet, Petkelsuo ja Kurkisuo. Natura-alueiden suojeluperusteena olevien luontoarvojen heikentäminen myös Natura-alueen ulkopuolisella maankäytöllä on luonnonsuojelulailla kielletty. Suojeluperusteena olevan luontotyypin (kuten boreaalinen luonnonmetsä) pinta-alan väheneminen ja pirstoutumisvaikutukset voivat aiheuttaa tällaisia kiellettyjä vaikutuksia erityisesti Kytäjän-Usmin metsäalueen läheisyydessä.

SLL:n Uudenmaan piirin keskeiset vaatimukset

• YVA:ssa on arvioitava myös Hyvinkään itäpuolelta vanhassa johtokäytävässä (tai sen läheisyydessä) kulkeva vaihtoehto tarkemmin (karttakuva alla).
  • Hyvinkään itäpuolinen vaihtoehto on ollut mukana esiselvityksissä, mutta hylätty oletettujen vaikutusten vuoksi. Kuitenkin myös valittu Hyvinkään länsipuolen linjaus aiheuttaa niin merkittäviä haittoja merkittäville luontoalueille, että on tarpeen esittää tarkempi selvityksiin perustuva vaihtoehtojen vertailu. (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 16 §: ”Arviointiohjelman tulee sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoehdoista.”)
  • YVA-ohjelmassa esitetty Hyvinkään länsipuolella kulkeva uusi johtokäytävä pirstoisi Kytäjän-Usmin Natura-alueeseen suoraan liittyviä arvokkaita metsäalueita ja kulkisi myös luonnonsuojelualueiden halki sekä mm. Kalkkilammi-Sääksjärven ja Petkelsuon Natura-alueiden sekä Kurkisuon luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Reittivaihtoehto Hyvinkään itäpuolellakin kulkisi Ridasjärven Natura-alueella sen länsireunassa, mutta vaikutusarviossa on huomioitava, että alueella kulkee jo ennestään hylätty johtokäytävä.
• Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen omassa lausunnossaan esittämät vaihtoehtoiset reittiehdotukset on tutkittava YVA:ssa. Ne säästäisivät useita luonnonsuojelualueita ja arvokkaita luontoalueita mikäli nyt esitetty Hyvinkään länsipuolinen linjaus päätetään toteuttaa.
• Peräti yhdeksän luonnonsuojelualuetta sijaitsee YVA:ssa esitettyjen reittivaihtoehtojen kohdalla. Luonnonsuojelualueiden halkaiseminen uudella voimajohdolla ei ole hyväksyttävää. YVA:ssa on löydettävä vaihtoehtoja (kuten uuden voimajohdon sijoittaminen yhteispylväisiin jo olemassa olevan voimajohdon kanssa suojelualueiden kohdalla), jotka kunnioittavat luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä.
• Reitin valinnassa on pyrittävä välttämään metsäisiä alueita myös hiilivarastojen ja -nielujen suojelemiseksi.
• Voimajohdon pylväät on sijoitettava niin kauas vesistöistä, ettei niiden perustustöistä voi aiheutua kiintoaines- tai muita päästöjä vesistöön. Tämä koskee mm. Vihtijärven lasku-uomia, mikäli järven vierestä kulkevaan vaihtoehtoon päädytään. Vesistöt ja pienvedet on huomioitava myös rakentamisen aikana ja varmistettava ettei niille aiheudu haittaa. Tätä varten on laadittava jokaiselle vesistöylitykselle toteutussuunnitelma, missä huomioidaan riskit ja varaudutaan vahinkojen korjaamiseen.
• Vesistöille ja pienvesille (norot, purot, lähteet, lammet) on jätettävä riittävät puustoiset suojavyöhykkeet (50 metriä) siellä missä sellaisia on olemassa. Suunnittelussa on pyrittävä siihen, että voimalinja ylittää vesistöt mahdollisimman kohtisuoraan ettei johtoaukeaa tarvitse raivata pitkiä matkoja rannan suuntaisesti.
• Vaikutuksia muun muassa ekologisiin yhteyksiin on arvioitava yhdessä muiden hankkeiden ja olemassa olevan infran kanssa (ml. vireillä olevat hankkeet kuten aurinkovoimalat). Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueisiin, joilla suunnitellaan voimajohtoa uuteen maastokäytävään tai missä suunnitellaan usean voimajohdon sijaintia vierekkäin samassa maastokäytävässä. Linjojen yhdistämistä yhteispylväisiin on harkittava herkkien kohteiden kohdalla.

Kartassa näkyvät nykyiset 400 kV (punainen) ja 110 kV (sininen) voimajohdot. YVA:ssa on syytä selvittää tarkemmin mahdollisuudet löytää Hyvinkään itäpuolelta reittivaihtoehto, jossa pystyttäisiin hyödyntämään Hyvinkään länsipuolen uuteen maastokäytävään sijoittuvaa vaihtoehtoa enemmän nykyisiä johtoalueita ja välttämään Kytäjän-Usmin merkittävien metsäalueiden pirstomista. Karttakuva: https://karttapalaute.fingrid.fi/

Joitakin Siuntion ja Inkoon alueen linjausvaihtoehtoja koskevia huomioita

Pohjois-Siuntiossa risteilee jo nyt useita eri voimalinjoja. Ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa vielä uusia maastoväyliä pienelle alalle, vaan käyttää jo olemassa olevia linjoja tai rakentaa uusi linjaus kaartamaan pohjoisempaa ja sitten liittää uusi voimalinja kulkemaan jo olemassa olevassa ns läntisessä vaihtoehdossa.

Itäinen linjaus: Jos linja rakennettaisiin Karhujärven itäpuolelle, olisi järven molemmin puolin voimalinjat. Itäisen linjauksen vaihtoehdossa jouduttaisiin raivaamaan uutta maastokäytävää kuusi kilometriä läntistä vaihtoehtoa enemmän. Tämä osuisi valtakunnallisesti arvokkaille kallioalueille ja pienten järvien muodostamalle järviylängölle.

Olisi tarkasteltava myös sitä vaihtoehtoa, että uusi voimalinja kulkisi jo olemassa olevan rinnalla.

Uusi Vikträsk-Ormträskin luonnonsuojelualue (Metso-ohjelma 30.5.2024) sekä Klöverbergin ja Mosabackan ympäristön muuttolintujen levähdysalueet on huomioitava tarkastelussa.

Erittäin korkea voimalinja korkeiden kallioiden päällä pilaisi yhden eteläisen Suomen upeista kulttuurimaisemista.

Linjaus kulkisi edelleen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemassa. Siuntion Nordanvikistä alkaen uusi voimalinja on suunniteltu kahden jo olemassa olevan rinnalle halki Inkoon aina Tallbackaan asti. Viimeiset kilometrit Joddbölen sähköasemalle kulkisi neljä voimalinjaa rinnakkain. Tilanne olisi maisemallisesti ja käytännöllisesti mm maatalouden kannalta kestämätön. On tarkasteltava myös sitä vaihtoehtoa, että ainakin kaksi jo olemassa olevaa linjaa yhdistettäisiin samoihin pylväisiin. Näin maakäytävä kapenisi yhden pylvästön verran.

Inkoon Joddbölessa yksi linjausvaihtoehto on vedetty Bredsmossenin kaksiosaisen valtion omistaman luonnonsuojelualueen keskeltä, mikä on huono ratkaisu. Alueella tiedetään myös pesivän liito-oravia, joiden kulkuyhteydet on otettava huomioon. Sekä maakunta- että yleiskaavassa ja Joddbölen asemakaavassa on näillä kohdin varaus junaraiteille.

Läntinen linjaus: Läntinen linjaus hyödyntää itäistä paremmin jo olemassa olevia voimalinjojen maastokäytäviä. Linjaus kulkisi edelleen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemassa ja useiden luonnonsuojelu- ja linnustoalueiden halki tai läheisyydessä.

On huomioitava Bäcksin suunnitteilla oleva aurinkovoimala ja Myransin linnustoalue.

Pohjavedet

Pohjavesialueita kuvaavat YVA-ohjelman kartat 5-12 ja 5-13 ovat virheellisiä ja niistä puuttuu pohjavesialueiden rajaukset.

YVA-ohjelman mukaan: “Suunnitellulle voimajohtoreitille tai sen läheisyyteen sijoittuu kaikkiaan 12 pohjavesialuetta. Näistä neljä on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi ja kolme vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Lisäksi viisi pohjavesialuetta on luokiteltu vedenhankintaan tärkeäksi pohjavesialueeksi, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.”

Muistutamme, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton (YSL 17 §), mikä on syytä ottaa huomioon voimajohdon pylväiden tarkkoja sijainteja ja perustusten teknisiä ratkaisuita valittaessa.

Luontoselvitykset 

YVA-ohjelman mukaan voimajohtolinjojen luontokartoitusten selvitysalue oli 200 m voimajohtolinjan keskilinjan molemmin puolin. Erityisesti silloin, kun uusi voimalinja sijoitetaan yhden tai jopa kahden muun voimalinjan kanssa samaan maastokäytävään, selvitysaluetta on laajennettava. Selvitysalueen rajaus on syytä määritellä johtokäytävän reunasta, jotta koko vaikutusalue tulee selvitetyksi. Luonnossa on aina tarkasteltava ekosysteemikokonaisuuksia ja erilaisten, läheisten luontotyyppien vaikutuksia toisiinsa, jotta voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 

Huoltotiet

YVA-ohjelmassa ei mainita eikä karttoihin ole merkitty huoltoteitä. Mikäli hankkeen toteuttaminen vaatii uusia teitä rakennustöiden aikana tai käytönaikaista huoltoa varten, nämä on vaikutuksineen tarkasteltava YVA:ssa.

Varautuminen säähän

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja arvioiden mukaan tulevat ilmastonmuutoksen edetessä edelleen lisääntymään, mikä tulee huomioida riskiarvioissa. Lyly-myrsky kaatoi 1.11.2024 Eurajoella useita 400 kV:n voimajohdon pylväitä. Vastaaviin riskeihin on varauduttava herkkien kohteiden läheisyydessä suojavyöhykkeillä ja vahvistamalla tarvittaessa pylväiden rakenteita.

Kartta-aineistojen laatu

YVA-ohjelman luvun 4 kartoissa on epäjatkuvuuksia. Nähtävillä olevassa aineistossa pitäisi olla tarkat linjausvaihtoehtojen sijainnit koko matkalta. Osa kartoista on myös epäselviä, kun niiden päälle on liimattu kuvatekstit ja pikkukuvia ja maisema-alueita ym. aluerajauksia on merkitty lähes läpinäkymättömällä rasterilla. Karttojen tulkittavuuteen on kiinnitettävä YVA-selostuksessa enemmän huomiota.

Joddbölen alueelle ulottuva virkistysreitti, lokin polku, on unohtunut pois kartoista, samoin Marsjön itäpuolella oleva partiolaisten leireilyalue.

Seurantaryhmä ja tiedottaminen

Usean kunnan alueelle ulottuvassa merkittävässä hankkeessa seurantaryhmään olisi perusteltua kutsua mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton piirien lisäksi myös paikallisyhdistykset, joiden toiminta-alueeseen hanke vaikuttaa.

Suuri osa hankkeen vaikutusalueesta on kaksikielistä ja siksi seurantaryhmään olisi perusteltua kutsua myös Natur och miljö rf. Lisäksi on huolehdittava hankkeen vaiheiden tiedottamisesta osallisille myös ruotsinkielisissä medioissa.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, uusimaa@sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 5.11.2024,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija