Lausunto MAL 2023 -suunnitelman luonnoksesta

[Piirin lausunnossa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnitelman luonnoksesta vaaditaan konkretiaa luontoalueita, ekologisia yhteyksiä sekä hiilinieluja ja -varastoja turvaaviin toimiin. Suurin ongelma suunnitelmassa on ylimitoitettu asukasennuste ja rakentamistavoitteet sen seurauksena. Liikenteen päästöihin suunnitelmaluonnoksella ei pystytä vaikuttamaan juuri lainkaan. Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan.]

LAUSUNTO 25.5.2023

HSL, kirjaamo
hsl(a)hsl.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto MAL 2023 -suunnitelman luonnoksesta

Diaarinumero 752/08.00.00.01/2020.

MAL 2023 -suunnitelmalle on valittu kolme päätavoitetta: Hiilineutraali, Hyvinvoiva ja Menestyvä. Suunnitelmassa on paljon hyviä tavoitteita ja mm. lähiluonnon ja viheralueverkoston merkitys on tekstissä huomioitu edellistä MAL 2019 -suunnitelmakierrosta paremmin. Hyvistä tavoitteista puuttuu kuitenkin konkretiaa ja mitattavuutta, eikä suunnitelman toimenpiteillä olla pääsemässä lähellekään tarvittavaa vaikutusta.

Asuntorakentamiselle on tarkat numeraaliset tavoitteet, mutta rakentamisen aiheuttamia haittoja ehkäistään yleisluonteisilla kirjauksilla kuten Kestävän kasvun ohjaaminen -otsikon tavoitteisiin kirjatut: ”Kunnat huomioivat hiilinielut ja -varastot osana maankäytön (ilmasto)vaikutusten arviointia.” ja ”Kunnat säästävät täydennysrakentamisen yhteydessä lähiluontoa yleis- ja asemakaavaratkaisuin ja huomioivat erilaisten viherelementtien merkityksen luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.” Kuvaavaa on, että MAL 2023 -suunnitelman kärkitoimenpiteissä (s. 17) ei mainita luontoalueiden säilyttämistä tai hiilivarastojen ja -nielujen turvaamista lainkaan.

Oletettu väestönkasvu

MAL 2023 -suunnitelman suurin ongelma on ylimitoitettu väestönkasvuennuste. Suunnitelman lähtökohdaksi on otettu 400 000 uutta asukasta Helsingin seudulle vuoteen 2040 mennessä. Kuitenkin Tilastokeskuksen ennusteen (2021) mukaan koko Uudenmaan väestö kasvaa v. 2021-2040 välillä vain puolet tästä, 198 988 henkilöä.

Liioittelu väestöennusteessa johtaa raskaaseen ylimitoitukseen rakennettavien alueiden varaamisessa. Kun suunnitelman olettamasta rakentamisesta toteutuu vain merkittävästi oletusta pienempi osa, toteuvan rakentamisen sijoittumista ei pystytä suunnitelmalla ohjaamaan, vaan se sijoittuu liian väljissä raameissa sattumanvaraisesti ja MAL 2023 -suunnitelman tavoitteiden kannalta epäoptimaalisesti.

Suunnitelman taustaoletuksena käytetty väestöennuste on syytä korjata realistisemmaksi.

Luontoalueet ja maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet

MAL 2023 -suunnitelman tavoitteena on ohjata alueen kasvusta 95 % ns. maankäytön ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on liikenteen ja palveluiden järjestämisen ja luontokadon torjunnan näkökulmasta hyvä perusperiaate. Samalla on kuitenkin kyettävä varmistamaan, ettei tiivistäminen tarkoita lähiluonnon ja ekologisten yhteyksien hävittämistä. Tähän ei ole kiinnitetty MAL-suunnitelmassa riittävästi huomiota.

MAL-suunnitelmaluonnoksessa otsikon Palvelut ja viheralueet alle on kirjattu tavoite:

”Varmistetaan seudullisten viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus sekä mahdollisimman laaja säilyminen ja keskeisten ekologisten yhteyksien vahvistaminen. Kunnat varautuvat virkistyskäytön kasvuun osoittamalla riittävästi virkistystä palvelevia alueita ja niiden saavutettavuutta (mm. kävellen ja pyörällä) parantavia ulkoilureittejä ja yhteyksiä. Valtio huomioi liikennejärjestelmähankkeiden yhteydessä virkistysalueverkoston yhtenäisyyden ja jatkuvuuden.”

Tavoite on hyvä, mutta konkretia puuttuu. MAL-suunnittelussa viherrakenteen pitäisi olla tasaveroisena tarkasteltavana teemana maankäytön, asumisen ja liikenteen ohella. Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet voivat aiheuttaa ongelmia muun muassa maakuntakaavassa osoitetuille suojelu- ja virkistysalueille, ekologisille yhteyksille sekä merkittäville kulttuuriympäristöille. Näiden arvojen turvaaminen tarkemmassa suunnittelussa on tärkeää ihmisten viihtyvyydelle ja alueiden vetovoimaisuudelle. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen asettamat reunaehdot maankäytön kehittämiselle ja tiivistämiselle tulee ottaa huomioon jatkotyössä mm. tarkistamalla ensisijaisten kehittämisvyöhykkeiden rajaukset siten, että tärkeät säilytettävät luontoalueet ja kulttuuriympäristöt poistetaan rajauksista.

On myös kyseenalaista, kuinka tehokkaasti MAL-suunnitelman keinoilla pystytään ohjaamaan rakentamista ensisijaisille vyöhykkeille. Tavoite on seudullinen eikä sido kuntia (pienissä kunnissa pienet vyöhykkeet). Käytännössä tästä seuraa, että yhdyskuntarakenteen kehitys jää kuntien varaan eikä hajauttavaa ja metsäkatoa edistävää rakentamista pystytä suitsimaan tavoitteen mukaisesti.

MAL-suunnittelun jatkotyössä on etsittävä konkreettisia keinoja edistää täydennysrakentamista luonnon kannalta haitattomiin paikkoihin. Tarvittavat toimenpiteet ovat paljolti päällekkäisiä hiilinielujen ja -varastojen turvaamisen kanssa (kts. alla).

Hiilivarastojen ja -nielujen turvaaminen

Hiilivarastojen ja -nielujen turvaaminen on tavoitteena pitkälti yhteneväinen lähiluonnon ja toimivan ekologisen verkoston turvaamisen kanssa. Kasvavalla Helsingin seudulla metsäkadon vauhti on kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Lisärakentamisen ohjaaminen metsiä säästäen palvelee hiilitaseen lisäksi luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten laadukkaan elinympäristön säilyttämistä.

MAL 2023 -suunnitelman vaikutusarviointiin sisältyy ansiokas hiilinieluihin ja -varastoihin keskittyvä liite (Vaikutusarviointi Liite 3.3: Hiilinielut ja varastot (09/2022), jossa todetaan:

”Metsäkadon välttäminen kohdistamalla uusi asuntotuotanto nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen on ilmeisellä törmäyskurssilla kaupunkirakenteen sisäisten luontoalueiden varjelun kanssa. Tämän ongelman ratkaisu on sen mittaluokan kysymys, että MAL-suunnitelman kunnianhimon taso tämän ratkaisussa tulisi olla merkittävästi suurempi. Hiilineutraali-tavoitteen toteutumista tukisi määrällisten, kunnianhimoisten ja tiiviisti seurattavien tavoitteiden asettaminen rakennetun ympäristön hiilensidonnan ja lähiluonnon turvaamiselle. Lisäksi olisi tärkeää saada kunnille ohjeistusta, miten uutta asuntotuotantoa kannattaa sijoittaa, jotta luontoalueiden häviäminen minimoituisi sekä kaupunkirakenteen sisällä että sen ulkopuolella.”

”Olisi tärkeää poissulkea [maankäytön ensisijaisten kehittämis]vyöhykkeiden ulkopuolelle osana MAL2023-suunnitelman valmistelua kartoitetut merkittävät hiilivarastot ja -nielut. Tällöin näiden huomioiminen ei jäisi niin suurelta osin kuntien vastuulle, vaan kuntia ohjattaisiin ensisijaisten vyöhykkeiden määrittelyllä jättämään merkittäviä hiilivarastoja sisältävät alueet uuden asuntotuotannon ulkopuolelle.”

Kyseisessä vaikutusarvioinnin liitteessä esitetään useita erittäin kannatettavia toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa painokkaasti huomoon MAL-suunnitelman jatkotyössä. Esimerkiksi:

• On elintärkeää Hiilineutraali-tavoitteeseen pääsyn kannalta, että hiilivarastojen ja -nielujen turvaamiseen tähtäävät toimet myös kirjataan MAL2023-sopimukseen.
• Tarvitaan määrälliset tavoitteet ja välitavoitteet hiilivarastojen ja -nielujen kehitykselle suunnitelmakaudella.
• Uudisrakentamisen sijoittamista on merkittävästi tarkistettava kohti olemassa olevaa rakennetta. Tämä voisi tapahtua ensisijaisen rakentamisen vyöhykkeitä kaventamalla ja tunnistettujen hiilivarastojen jättämistä niiden ulkopuolelle. On myös pyrittävä rakentamisen merkittävämpään kohdistamiseen niille MAL-alueille, joissa se aiheuttaa vähemmän metsäkatoa kerrosalaneliötä kohden. Edellä esitetyn arvioinnin mukaan kerrosalaneliötä kohden aiheutetun metsäkadon määrä on moninkertainen bussiliikenteen kehyskunnissa muihin MAL-alueisiin verrattuna.
• Asumistehokkuutta on parannettava.
• Myös toimitilakerrosalan kohdentumisen vaikutuksia metsäkatoon on syytä tarkastella.
• Merkittävin MAL-suunnitelman mukaisen kehityksen aiheuttaman metsäkadon ajuri on VE0:n ja VE1:n taustalla oleva valtava väestökasvuennuste.

Ilmastopäästöt

MAL 2023 -suunnitelma on päästöjen vähentämisessä hampaaton. Vaikutusarviossa todetaan: ”Helsingin seudun kehitys on MAL-suunnitelmalle annetun hiilineutraaliustavoitteen kannalta oikeansuuntaista, mutta selkeästi riittämätöntä.”

MAL-suunnitelman vaikutukseksi liikenteen päästöjen vähenemiseen on arvioitu vain 3 %. Muu oletettu päästövähennys tulee muusta trendinomaisesta kehityksestä. Kokonaisuudessaan arvion mukaan MAL -suunnitelmakaudella päästöt vähenisivät -51% v. 2005 tasoon verrattuna, vaikka päästöt pitäisi MAL -suunnitelmallekin asetettujen tavoitteiden mukaisesti saada nollaan.

Vaikutusarvioinnin toimenpidesuositukset pitää ottaa suunnitelman jatkotyöstämisessä huomioon. Esimerkiksi: ”Seudulla olisi mahdollista harkita rajoituksia päästöjä aiheuttaville ajoneuvoille tai säädösten salliessa ottaa käyttöön seudullinen tieliikenteen hinnoittelu, jonka ensisijaisena tarkoituksena olisi vähentää fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen liikennettä.”

Uudet ratahankkeet

MAL-suunnitelmassa todetaan: ”Hankeyhtiöiden suuret ratahankkeet Turun Tunnin Juna, Lentorata, Suomirata ja Itärata eivät ole osa seudullista MAL 2023 -investointiohjelmaa, mutta niiden vaikutuksia seudulliseen liikennejärjestelmään ja maankäyttöön tulee arvioida ja suunnittelua seurata. Helsingin seudun näkökulmasta olennaista on varmistaa lähijunaliikenteen toimintaedellytykset, jos nopeat junaradat toteutetaan.”

Uudet metsien ja maalaismaisemien läpi rakennettavat radat on todettu Liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisessä Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeessa (24.1.2023) ilmastovaikutuksiltaan haitallisiksi ja taloudellisesti kannattamattomiksi. Niiden vaikutukset myös MAL-alueen maankäyttöön olisivat MAL-tavoitteiden vastaisia: uusien suurten taajamien rakentaminen kauas nykyisistä keskuksista Espoossa ja Vihdissä, ratakäytävien pirstova vaikutus muuhun maankäyttöön ja metsä- ja luontokadon lisääminen. Vaikka hankeyhtiöiden edistämät ratahankkeet eivät kuulu MAL 2023 -investointiohjelman piiriin, niihin olisi syytä ottaa MAL-suunnitelmassa kuitenkin kielteinen kanta. (Kts. https://www.sll.fi/uusimaa/2023/04/25/kalliit-luontokatoa-ja-ilmastonmuutosta-kiihdyttavat-ratahankkeet-haudattava/)

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa(a)sll.fi

Helsingissä 25.5.2023,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija