Kalliit luontokatoa ja ilmastonmuutosta kiihdyttävät ratahankkeet haudattava

TIEDOTE 25.4.2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kevätkokouksen 20.4.2023 julkilausuma:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kevätkokous vaatii julkilausumassaan metsien ja maalaismaisemien läpi rakennettavien uusien junaratojen valmistelun lopettamista. Pisimmällä valmistelussa uusia ratakäytäviä vaativista hankkeista on Espoo–Salo-oikorata. Lisäksi suunnitellaan Suomi-rataa Helsingistä Tampereelle ja Itärataa Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan. Hallitusohjelmassa tulee pysäyttää näiden ratahankkeiden suunnittelu.

Uusien ratakäytävien avaaminen hävittäisi tieltään suuren määrän arvokkaita luontokohteita ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä, edistäisi metsäkatoa ja pirstoisi kulttuurimaisemia. Kymmenittäin asuin- ja lomarakennuksia jäisi ratojen alle ja sadoittain melualueille. Radat muodostavat merkittäviä esteitä niin ihmisten kuin eläintenkin liikkumiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisessä Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeessa (24.1.2023) on arvioitu, että ratahankkeiden ilmastovaikutusten ”takaisinmaksuaika” olisi hankkeesta riippuen noin 140-330 vuotta. Näin kauan kestäisi, että rakentamisesta aiheutuvat valtavat hiilipäästöt olisi kompensoitu saavutetulla liikenteen päästöjen vähenemisellä. Jo yksin tämän tiedon pitäisi piirin mielestä riittää hankkeista luopumiseen, sillä Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035 ja tämä tavoite on kirjattu myös ilmastolakiin.

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Lajiston ja elinympäristöjen uhanalaistuminen on kiihtynyt edelleen, ja toimet kehityksen suunnan muuttamiseksi ovat olleet riittämättömiä. Pelkästään Espoo–Salo-radan rakentaminen edellyttäisi selvitysten mukaan kymmeniä poikkeuslupia luonnonsuojelulailla suojeltujen eläinten elinympäristöjen hävittämiseen ja vesilailla suojeltujen pienvesikohteiden heikentämiseen. Ekologiset yhteydet heikkenisivät radan seurauksena huomattavasti koko matkalla. Hanke tuottaisi miljoonia kuutiometrejä ylijäämämaita, joiden sijoittaminen aiheuttaa laajasti haittoja mm. vesistöille ja asukkaille.

Valtiovarainministeriön julkaisemassa Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa (6.3.2023) todettiin, että ratahankkeet keskeyttämällä voitaisiin välttyä suoraan noin 230 miljoonan euron tulevilta suunnittelukustannuksilta sekä aikanaan arviolta 12 miljardin euron rakentamisen ja ylläpidon kustannuksilta. Puolueiden etsiessä kilvan leikkauskohteita valtiontalouden tasapainottamiseksi, ei pitäisi edes harkita tällaisten summien käyttämistä haitallisiin ja kannattamattomiin ratahankkeisiin.

Espoo–Salo-rata ohittaisi nykyiset taajamat Vihdissä ja Lohjalla kilometrien päästä ja suuntaisi rakentamista uusille metsäalueille. Tampereen Suomi-rata puolestaan ohittaisi kokonaan nykyisen pääradan kaupungit, kuten Hämeenlinnan, ja hyödyttäisi näin vain pientä osaa alueen asukkaista. Yhdyskuntarakenteen hajautumista ei tule edistää vaan sitä tulee pikemminkin tiivistää ja hyödyntää jo olemassa olevia liikenneyhteyksiä sekä parantaa niitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vaatii, että resurssit käytetään nykyisen raideverkon parantamiseen ja hankkeisiin, joiden haitat eivät ylitä niistä saatavia hyötyjä. Rakentamisen tukeutuminen nykyiseen infrastruktuuriin on välttämätöntä niin luontokadon pysäyttämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin talouden kestävyydenkin kannalta.

Lisätietoa:
Esimerkkejä Espoo-Salo -oikoradan ja siihen liittyvän rakentamisen uhkaamista luontoalueista on esitelty Uudenmaan Luonnonsuojelija -lehdessä 1.3.2021

Yhteystiedot:
Laura Räsänen, puheenjohtaja, sposti: laura.rasanen(a)kotikone.fi, p. 050 438 9795
Lauri Kajander, erityisasiantuntija, sposti: uusimaa(a)sll.fi, p. 045 114 0088
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, sposti: uusimaa(a)sll.fi, p. 044 258 0598