Seitsemän Sipoon rakentamiseen liittyvää lupapäätöstä kaatui oikeudessa
TIEDOTE 17.5.2023
[Päivitys: Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta haki viidestä hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. KHO hylkäsi valituslupahakemukset 17.1.2024 ja siten hallinto-oikeuden päätökset jäivät voimaan.]
Helsingin hallinto-oikeus kumosi lainvastaisina seitsemän Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamislupapäätöstä 12.5.2023 antamillaan päätöksillä. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri valitti päätöksistä, joita myös esittelevä viranhaltija piti lainvastaisina. Lupapäätösten laillisuusvalvonta on jätetty kansalaisjärjestöjen ja yksityisten ihmisten harteille, kun ELY-keskuksilta on poistettu valitusoikeus. Laillisuusvalvonta on tarpeen palauttaa viranomaisten tehtäväksi.
Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta oli myöntänyt omakotitalojen rakentamisen mahdollistavat luvat 15.12.2021 ja 27.1.2022. Kaikki seitsemän päätöstä olivat esittelevän viranhaltijan laatiman päätösesityksen mukaan lainvastaisia. Valiokunta myönsi luvat tästä huolimatta äänestyspäätöksillä. Tällä valtuustokaudella Sipoon valiokunta on myöntänyt jo yli 30 lupaa, jotka ovat virkavalmistelun perusteella olleet lainvastaisia. Piiri päätti hakea oikeuden tulkinnan lupakäytännöstä valittamalla kahden kokouksen päätöksistä. Valiokunta on jatkanut vastaavien lupien myöntämistä myös valitusten jälkeen.
Piirin valitusten perustelujen mukaan myönnettyjen lupien haitalliset vaikutukset syntyisivät pääosin kerrannaisvaikutuksista. Vastaavat luvat pitäisi myöhemmin myöntää myös muille vastaavassa asemassa oleville maanomistajille. Sipooseen kohdistuu pääkaupunkiseudun osana voimakas rakentamispaine.
Laajamittainen kaavoituksesta poikkeavien rakentamislupien myöntäminen ei ole linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden kanssa. Lupien kerrannaisvaikutukset ja suunnittelemattoman rakentamisen lisääntyminen pääkaupunkiseudun kasvupainealueella edistäisivät yhdyskuntarakenteen hajautumista. Tällainen laajalle leviävä lupakäytäntö olisi haitallinen kehityssuunta myös rakentamisen luontovaikutusten arvioinnin, riittävien viher- ja virkistysalueiden määrittelyn kannalta. Lisäksi se vaikeuttaisi kaavan yhteydessä luonnonsuojelualueiksi merkittävien alueiden ja niiden toimivan verkoston suunnittelua.
Hallinto-oikeus totesi päätöksissään, että myönnetyt luvat aiheuttaisivat haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Mahdollinen asutuksen lisääminen alueella tulee yksittäisten suunnittelutarveratkaisujen sijaan selvittää alueen tarkemmassa kaavoituksessa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös alueen muiden maanomistajien mahdolliset vastaavat rakentamistarpeet sekä muu maankäyttö.
Yhdessä päätöksistä otettiin kantaa myös ranta-alueen määrittelyyn. Valiokunta oli viranhaltijan päätösesityksestä poiketen päättänyt, että järvenrantakiinteistöä koskenut lupahakemus ei kohdistunut ranta-alueelle, eikä siksi vaatisi poikkeamista laissa säädetystä ranta-aluetta koskevasta suunnittelutarpeesta. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi piirin valituksen mukaisesti, että kyse on ranta-alueesta ja lupapäätös oli tämän sivuuttaessaan lainvastainen.
Maankäyttöasioiden laillisuusvalvonta palautettava
Kuntien hajarakentamisen ohjaamiseen syntyi kestämätön tilanne vuonna 2017, kun ELY-keskuksilta vietiin sujuvoittamisen nimissä valitusoikeus suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamislupapäätöksistä Sipilän hallituksen ns. KARALUSU-lakiuudistuksen myötä.
”Nämä oikeuden päätökset osoittavat, että oli oikeusvaltion toimintaa rapauttava virhe poistaa viranomaisvalvonta kuntien suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamislupapäätöksiltä. Kuntien lautakunnat voivat poliittisilla enemmistöpäätöksillä ohittaa valmistelevien viranhaltijoiden asiantuntijuuden ja tehtailla systemaattisesti lainvastaisia päätöksiä, vaikka toimivat lupaviranomaisina virkavastuulla. Myös ELY-keskus on pitänyt Sipoon lupapäätöksiä lainvastaisina, mutta se ei voi enää nykyään valittaa päätöksestä. Päätösten laillisuuden valvonta on jätetty naapureiden ja kansalaisjärjestöjen varaan. Se ei kuitenkaan ole niiden tehtävä eikä niillä ole siihen resurssejakaan. Yleisen edun mukainen maankäyttöpäätösten laillisuusvalvonta on palautettava viranomaisten tehtäväksi”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander.
Piiri on aikaisemminkin puolustanut lakiin perustuvaa maankäytön ohjaamista Sipoossa. Oikeus on piirin valituksesta kumonnut Sipoon rakennusjärjestyksen sivuasuntojen rakentamista koskevan määräyksen jo kolmesti (Helsingin hallinto-oikeus 14.12.2018, korkein hallinto-oikeus 15.1.2020 ja uudelleen Helsingin hallinto-oikeus 26.9.2022, josta kunta on jälleen hakenut jatkovalituslupaa KHO:lta). Rakennusjärjestyksen muutos olisi lisännyt hallitsematonta kasvua erityisesti Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella. Oikeuslaitos totesi päätöksissään, että yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavan asuinrakentamisen lisääminen tulee ratkaista suunnitelmallisesti kaavoituksen kautta eikä voimassa olevan kaavan sisältöä voida rakennusjärjestyksen määräyksillä tosiasiallisesti muuttaa tai kaavoitusta korvata rakennusjärjestyksellä. Rakennusjärjestyksen määräyksen vaikutuksia ei myöskään oltu oikeuden päätöksen mukaan riittävästi arvioitu.
Yhteystiedot:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi
- Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, p. 044 258 0598
Lisätietoja: