Oikeusvoitto Sipoossa – piiri puolustaa lakiin perustuvaa maankäytön ohjaamista
Lakisääteisen kaavoitukseen perustuvan maankäytön suunnittelujärjestelmän kiertäminen ei onnistu rakennusjärjestystä muuttamalla. Sipoossa tätä on koeteltu toistuvasti, mutta 26.9.2022 oikeus totesi piirin ja Uudenmaan ELY-keskuksen valitusten myötä yrityksen jälleen kerran lainvastaiseksi.
[PÄIVITYS: Sipoon kunta haki hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Päätöksellään 1.12.2023 KHO ei myöntänyt kunnalle valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös jää voimaan.]
Sipoon kunta on yrittänyt muuttaa rakennusjärjestyksensä sivuasuntoja koskevaa määräystä siten, että erityisesti saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella kaavan perusteena oleva mitoitus romuttuisi ja suunnittelematon rakentaminen lisääntyisi merkittävästi.
Ensimmäisen kerran Sipoon valtuustossa hyväksyttiin sivuasuntojen mittavan lisärakentamisen mahdollistava rakennusjärjestys vuonna 2017. Piiri valitti tuolloin päätöksestä oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus totesi 14.12.2018 piirin olleen oikeassa ja päätöksen lainvastainen. Sipoon kunta puolestaan valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati myös oikeuskulujaan piirin maksettavaksi. KHO kuitenkin pysyi hallinto-oikeuden linjalla ja lainvastainen päätös kumottuna (vuosikirjapäätös KHO:1:2020).
Tämän jälkeen kunta teki rakennusjärjestyksen määräykseen pieniä viilauksia ja valtuusto päätti kokeilla kepillä jäätä hyväksymällä uuden rakennusjärjestyksen 14.6.2021. Piiri ja Uudenmaan ELY-keskus valittivat päätöksestä jälleen oikeuteen ja 26.9.2022 Helsingin hallinto-oikeus totesi päätöksen olevan edelleen lainvastainen.
Tämä on tärkeä päätös siksi, että merkittäviä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen muutoksia on ohjattava kaavoituksella. Kaavoitusprosessiin kuuluu olennaisena osana paikallisten asukkaiden ja muiden olennaisten tahojen osallistaminen nähtävilläoloineen ja kuulemisineen, vaikutusten arviointi riittävien selvitysten avulla sekä näin saatuun tietopohjaan perustuva lain vaatimukset täyttävä päätöksenteko. Maankäyttö- ja rakennuslain 1. pykälän 2. momentissa todetaan: ”Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.”
Sipoon kunta yritti ohittaa nämä vaatimukset, mutta onneksi valitusoikeus mahdollistaa päätösten viemisen oikeuslaitoksen tutkittavaksi ja laillisuuden varmistamiseksi.
Helsingin hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa muun muassa seuraavaa (lihavoinnit lisätty):
”Maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitusta koskevat säännökset huomioon ottaen tulee yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavan asuinrakentamisen lisääminen ratkaista suunnitelmallisesti kaavoituksen kautta eikä voimassa olevan kaavan sisältöä voida rakennusjärjestyksen määräyksillä tosiasiallisesti muuttaa tai kaavoitusta korvata rakennusjärjestyksellä. Laajoja alueita ja lukuisia rakennuspaikkoja koskevan määräyksen hyväksyttävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon myös se, että ilman yksityiskohtaisia tarkasteluja ei ole selvää, että vastaavaa kahden asuinrakennuksen rakentamisen kiinteistölle sallivaa rakentamista voitaisiin kaikilta osin kaavallakaan osoittaa, kun otetaan huomioon muun ohella maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset.”
”Tehdystä rajauksesta huolimatta sivuasuntojen rakentamisen salliva määräys mahdollistaa lähtökohtaisesti asuinrakentamisen lisäämisen suunnittelemattomasti eri puolilla kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksen määräyksen vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu.”
”Edellä lausuttuun nähden hallinto-oikeus katsoo, että rakennusjärjestyksen muutosta hyväksyttäessä ei ole riittävästi selvitetty sitä, onko sivuasuntoja koskeva määräys tarpeen kunnan paikallisista oloista johtuvan suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen kannalta. Asiassa on myös jäänyt epäselväksi, mitä vaikutuksia rakennusjärjestyksen määräyksellä tulisi olemaan niillä Saariston ja rannikon osayleiskaavan alueilla, joita koskevissa kaavamääräyksissä on viittauksia rakennusjärjestykseen. Tämän vuoksi ei voida myöskään arvioida, täyttääkö sivuasuntojen rakentamisen salliva määräys maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:ssä rakennusjärjestyksen määräyksille asetetut vaatimukset. Näin ollen kunnanvaltuuston päätös rakennusjärjestyksen muuttamisesta on riittämättömästi selvitettynä lainvastainen kuntalain 135 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja päätös on kumottava.”
LINKIT:
—
Teksti ja kuva: Lauri Kajander (lauri.kajander(a)sll.fi)