Muistutus lupahakemuksesta moottoriharjoitteluradalle Mäntsälän Ohkolan kylässä
[Piiri, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ja Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys jättivät yhteisen muistutuksen moottoriradan täydennetystä lupahakemuksesta 11.10.2023.]
MUISTUTUS 9.3.2023
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
PL 60
04301 TUUSULA
s-posti: yaktoimisto(a)tuusula.fi
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Muistutus maastoliikennelain mukaisesta lupahakemuksesta enduromoottoripyörien ja mönkijöiden harjoitusradalle Mäntsälän kunnassa Ohkolan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle 505-410-36-9
Diaarinumero: TuuDno-2022-1087
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry esittävät, ettei moottoriradalle myönnetä lupaa. Alue on osa uusmaalaista laajaa yhtenäistä metsäaluetta ja se rajautuu suoraan valtion luonnonsuojelualueeseen, jota on jo laajennettu yksityisellä suojelualueella. Yksityisten suojelualueiden lisäämiseen on kuntarajan molemmin puolin kiinnostusta. Viereiselle luonnonsuojelualueelle aiheutuisi häiritsevää melua. Alueen pohjavedet vaarantuvat maanpinnan rikkoutuessa sekä moottoriajoneuvojen polttoaine- ja öljyvuodoissa. Melu olisi myös lähiasukkaille kohtuuton (Kaukas ja Myllykylä Hyvinkään puolella sekä Kivistönkulma Mäntsälän puolella). Moottorirata ei sovi tällaiseen paikkaan.
Maastoliikennelain 30 §:n 3 momentissa kuvatut luvan myöntämisedellytykset eivät täyty: “Tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksinä ovat, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle.”
1. KOHTUUTON HAITTA KOHDEALUEELLE
Alueeseen on jo nyt kohdistunut toimenpiteitä, joiden lainmukaisuus on kyseenalainen. Alueella suoritettiin avohakkuu kasvuvaiheessa olevaan metsään vuonna -17. Metsäkeskukselle tehtiin metsänkäyttöilmoitus ensiharvennuksesta, joten suoritettu avohakkuu rikkoi ilmoitusta. Metsän uudistamisen sijaan alueelta poistettiin kaikki puuaines ja alueen käyttötarkoitus muutettiin pelloksi. Näin maanomistaja voi nykylainsäädännön puitteissa tehdä, mutta kokonaistarkastelussa on syytä huomioida, että kyseinen mäkinen alue soveltuu huonosti pelloksi. (Lisäksi MMM:n tiedotteessa 10.2.2022 kerrotaan, että uusi metsäkatoasetus ja CAP linjaus ovat rajoittamassa pellonraivausta Suomessa. Tämä ei tietenkään koske nykylainsäädäntöä, mutta yleinen tahtotila lainsäädännön muuttumisessa on myös hyvä huomioida.) Ilmeisesti tuolloisen omistajan tarkoitus oli näin viivytellä metsän uudistamisvelvoitteen laukeamista ja suunnitella alueelle muuta toimintaa. Kyläläisten mukaan tällainen toiminta olisi ollut tuulivoimala. Tästä asiasta meillä ei ole dokumenttia saatavana.
Alueen omistus vaihtui 2020. Uusi omistaja Aeroinvest Oy suunnitteli moottoriurheiluradan rakentamista alueelle, mikä edellytti ELY-keskukselta haettavaa ympäristölupaa. Alueen käyttötarkoituksen muutosta pelloksi haettiin edelleen. Tässä yhteydessä teetettiin mm. meluselvitykset ja luontoselvitykset, jotka ovat nyt liitteenä tämän muistutuksen kohteena olevassa yksityishenkilö Janne Kuulasvuon maastolupahakemuksessa.
Ongelmaksi tuli tieoikeus alueelle. Lopputuloksena oli, että tieoikeus alueelle määriteltiin tarkemmin. Uusi tie on nyt rakennettava metsään Kivistönkulman tien kautta kulkevaksi.
Alueen siirtyessä Aeroinvest Oy:lle aloitettiin koneelliset maanmuokkaustyöt rakentamalla alueelle enduroratoja. Ne tehtiin neitseelliseen metsänpohjaan eikä olemassa olevien metsäautoteiden päälle kuten hakemuksessa väitetään.
Muistuttajien näkemyksen mukaan alueella on jo rikottu metsälakia useaan kertaan. Alueelta on poistettu kasvuvaiheessa oleva puusto väärällä ilmoituksella (metsälain 5.1-5.4 §:n vastainen puuston hakkuu). Avohakkuu suoritettiin myös puron ympäriltä, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen ja kohdealueen rajalla. Alueen virkistyskäyttäjien mukaan puro oli jo luonnonpuron kaltainen ja se olisi mahdollisesti pitänyt rajata metsälain 10 §:n erityisen tärkeänä elinympäristönä hakkuiden ulkopuolelle. Aluetta ei ole uudistettu metsälain 8 §:n määräämällä tavalla (“Taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa velvoitteen aiheuttaneen puunkorjuun päättymisestä.”). Lisäksi maastossa on havaittu useamman aarin kokoisia tasaisia kohtia muutoin epätasaisessa maastossa. Maanrakennustyöt näkyvät myös Googlen ilmakuvassa (https://goo.gl/maps/PP59Agszu88ExVgu9). Tulee selvittää, onko alueelle läjitetty jätteeksi katsottavia maa-aineksia tai tehty muita maanrakennustöitä ilman tarvittavia lupia.
Kyseinen alue on tärkeää säilyttää metsäisenä monestakin syystä.
Kuten hakemuksen luontoselvityksestä todetaan, alue sijaitsee laajalla yhtenäisellä metsäalueella, luonnon ydinalueella ja osittain maakunnallisella ekologisella yhteydellä (Uudenmaan maakuntakaavan selvitys). Lisäksi uudemman maakuntakaavoituksen Zonation-analyysien mukaan “kohde sijaitsee laajalle ekologisella käytäväalueella ja tälle alueelle johtaa käytäväalueita. Käytävät ja alueet ovat tärkeitä muun muassa eläinten liikkumisen ja lajien leviämisen kannalta.” Lisäksi Uudenmaan liiton aiemmissa maakuntakaavan selvityksissä alueen on todettu olevan osa yhdestä Uudenmaan kolmestatoista suuresta metsämantereesta.
Mäntsälän valmisteilla olevassa yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä M-1 yhtenäiseksi merkittäväksi metsätalousalueeksi, joka on ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Alueen säilyminen yhtenäisenä on kaavasuunnitelman mukaan turvattava. Kaavaluonnoksessa M-1 -alueita koskeva kaavamääräys kuuluu seuraavasti: “Alueen säilyminen yhtenäisenä on turvattava välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että alueelle ei synny alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä.”
Yhtenäisten laajojen metsäalueiden pirstoutuminen heikentää metsälajien elinvoimaisuutta. Ongelma on erityisen suuri eteläisessä Suomessa. Esitetty moottoriratahanke lisäisi pirstoutumista ja heikentäisi mm. viereisten luonnonsuojelualueiden lajiston leviämismahdollisuuksia.
Myös koko Suomen kannalta olisi tärkeää, että viranomaiset lupapäätöksiä tehdessään ottaisivat huomioon ilmastolain tavoitteet ja metsien huomattavan merkityksen hiilensidonnassa. Moottoriharjoitteluradat sinne johtavine teineen pitäisi sijoittaa alueille, joilla ne eivät edistä metsäkatoa.
2. KOHTUUTON HAITTA VIERESSÄ OLEVALLE VALTION LUONNONSUOJELUALUEELLE
Kohde rajautuu 475 metrin pituudelta vieressä sijaitsevaan Kallioniemien luonnonsuojelualueeseen. Kyseessä on pinta-alaltaan 16 hehtaarin pysyvä valtion luonnonsuojelualue (perustettu ympäristöministeriön asetuksella 15.4.2021). Kyseisen luonnonsuojelualueen vieressä on lisäksi pysyvä yksityinen luonnonsuojelualue Savelan purolehto (6 ha). Lisäksi Kallioniemien luonnonsuojelualueeseen rajautuu myös muuta yksityisten omistamaa vanhaa ja monimuotoista metsää. Alueiden omistajat ovat olleet kiinnostuneista lisäämään omalta osaltaan luonnonsuojelualueen kokoa. Nykyisten pienten luonnonsuojelualueiden laajentaminen on uhanalaisen metsälajiston elinmahdollisuuksien turvaamiseksi erittäin tärkeää. Lisäksi tarvitaan laadukkaat ekologisen käytävät, joita pitkin lajisto voi siirtyä paikasta toiseen. Ekologisilla käytävillä tarkoitetaan esimerkiksi monimuotoisia metsäyhteyksiä, joita pitkin eliöstö voi siirtyä uusille elinalueille (Suomen Luonto -lehden 2/23 artikkeli ”Liian harva verkko”, Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija). Laajojen ja kytkeytyneiden elinalueiden ylläpitämä geneettinen monimuotoisuus on ehto eliölajien selviytymiselle ja sopeutumiselle ilmastonmuutokseen.
Alueen luontokartoituksessa on selvitetty suojeltua lajistoa alueella tai lähietäisyydellä. Lepakoille ja liito-oravalle soveliasta aluetta todetaan olevan viereisellä Kallioniemien luonnonsuojelualueella ja alueen todetaan soveltuvan myös muulle uhanalaiselle lajistolle. Myös kirjoverkkoperhosen esiintymistä haetulla rata-alueella tai sen tuntumassa pidettiin luontoselvityksessä mahdollisena. Kirjoverkkoperhonen kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin, joiden suojelemiseksi on perustettava erityisten suojelutoimien alueita sekä IV liitteessä mainittuihin lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja on tästä syystä rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella.
Kallioniemien luonnonsuojelualueelta ja sen lähialueelta tulee lisätietoa käynnissä olevasta ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-hankkeen lähdekartoituksesta. Hanketta koordinoi Uudenmaan ELY-keskus. Ympäristökonsultointi EcoChange Oy:n Juha Kinnusen tekemän selvityksen lopullinen raportti on valmistumassa ja kartoituksessa luonnonsuojelualueelta on löytynyt runsaasti pohjaveden purkautumispaikkoja. Lähdekartoituksen ja pohjaveden purkautumisen vuoksi tulisi luonnonsuojelualueen vesitalous palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi.
Suunniteltu moottorirata-alue vaikuttaa alueen vesitalouteen ja pohjaveden muodostumiseen. Alueen pohjavedet vaarantuvat maanpinnan rikkoutuessa sekä moottoriajoneuvojen polttoaine- ja öljyvuodoissa. Pohjaveden pilaamiskielto on lainsäädännössä ehdoton. Kaikki vedet hankealueelta valuvat Kallioniemien ja suunnitellun moottoriradan välissä kulkevaan ojaan ja siitä suoraan Savelan purolehdon suojelualueelle. On selvitettävä aiheutuuko rataa varten tarvittavista maansiirtotöistä haittaa luonnonsuojelualueen lähteiden vesitaloudelle. Luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty (vesilaki 11 §).
Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen (mm. YK:n COP15:n hyväksymä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys ja EU:n biodiversiteettistrategia). Myös tältä kannalta on tärkeää säilyttää kaavoituksessa ja muissa prosesseissa tunnistetut merkittävät metsäalueet ja välttää heikentämästä olemassa olevan luonnonsuojelualueverkoston ekologista toimivuutta.
Luonnonsuojelualueen ulkopuolisen metsäisen alueen laadun heikentymisen lisäksi luonnonsuojelualueella pesiviä uhanalaisia metsälintuja voi uhata pesintää häiritsevä melu. Kuten hakijan luontoselvityksestä voi lukea, myös luontoselvittäjät pitävät tärkeänä mahdollisten uhanalaisen lajiston tarkempaa kartoitusta. Varmuudella tiedämme, että havaintoja luonnonsuojelualueen vieressä olevilla talviruokintapaikoilla on ainakin hömötiaisista (erittäin uhanalainen, EN, https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/) ja töyhtötiaisista (vaarantunut, VU). Lisäksi aivan luonnonsuojelualueen vieressä on useita havaintoja metsäkanalinnuista. Yksityisestä harrastustoiminnasta ei pitäisi syntyä mm. uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja häiritsevää haittaa luonnonsuojelualueille.
3. MELU
Lupahakemuksen liitteenä esitetty melumallinnus näyttää olevan virheellinen. Melumallinnuksen kappaleessa “2.2. Rata-alue ja ajotoiminta” kuvataan aluetta seuraavasti: “Alueella nykyisellään sijaitsevan, varsinaisen ajoradan pituus on 1545 metriä. Lisäksi suunnitelmien mukaan alueen keskelle on suunniteltu tulevan kolme (3) pienempää ajoharjoittelurataa, joissa on tarkoitus pääasiallisesti ajaa enduropyörillä sekä mönkijöillä. Enduroratojen pituudet ovat noin 1030 ja 730 metriä ja mönkijäradan pituus on noin 360 metriä.” Tämä pisin “varsinainen ajorata” näkyy jo Googlen ilmakuvassa maastossa. Kuitenkaan “varsinaisen ajoradan” (n. 1545 metriä, merkitty sinisellä nuolella Kuvaan 1.) melua ei ole mallinnuksessa lainkaan huomioitu, vaan on mallinnettu vain kolmen lyhyemmän reitin melua (Radat 1-3). Siten melumallinnus aliarvioi voimakkaasti luonnonsuojelualueeseen ja lähiasutukseen kohdistuvaa meluvaikutusta.
Muistuttajat yhtyvät lähiseudun asukkaiden yhteisessä muistutuksessa esitettyihin huomioihin:
”Hakemuksessa on käytetty keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa jaettuna ajalle klo 7–22, kuten yleensä, esimerkiksi maa-ainesalueiden kohdalla tehdään. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan kuvaa mitenkään melun häiritsevyyttä. Toimintaa ei ole suunniteltu kokopäiväksi, vaan lupaa haetaan neljän (4 h) tunnin toiminta-ajalle. Keskiäänitason melumallinnus tulisikin tehdä käyttäen neljän tunnin toiminta-aikaa, joka paremmin kuvaisi toiminnan aiheuttaman meluhaitan häiritsevyyttä, kuin jaettuna 15 tunnin ajalle, jolloin aamun ja iltapäivän hiljaiset tunnit antavat todellisesta häiriöstä hyvin vääristyneen kuvan.
Ympäristöministeriön raportissa (28/2008) Meluntorjunta moottoriurheiluratojen ympäristöluvissa todetaan, että kun Suomessa ei ole erikseen raja- tai ohjearvoa moottoriradan melulle, niin ympäristöluvissa yleisesti käytetään Ruotsissa moottoriurheiluradoille laadittua ohjearvoa, joka perustuu melun hetkelliseen enimmäistasoon. Ohjearvojen mukaan päiväajalle (klo 7–19) sallitaan LAFmax 60 dB:n ja ilta-ajalle (klo 19–22) LAFmax 55 dB:n enimmäistaso. Lisäksi sunnuntait kuuluvat kokonaan vastaavalle enimmäismelutasolle kuin ilta-ajan ohjearvo. Koska lupaa haetaan ajalle klo 15–20 sekä lauantaille ja sunnuntaille klo 12-18, tulee käyttää ilta-ajalle ja sunnuntaille määrättyä alempaa arvoa LAFmax 55 dB.
Moottoriratojen melu koetaan häiritsevänä, millä on vaikutusta stressiin ja sitä kautta terveyteen. Toimintaa radalla on erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin meteli häiritsee enimmän osan ihmisten vapaa-ajan viettoa ja palautumista. Asutuksen lisäksi radan vieressä on valtion luonnonsuojelualue, jonka vuoksi keskiäänitason arvona tulisi luonnonsuojelualueella käyttää arvoa LAeq 45 dB ja enimmäistasolle arvoa LAFmax 55 dB. Koska motocrossääni on kapeakaistaista ja korkeataajuista tulee melumallinuksen arvoihin lisätä + 5 dB, joka muuttaa myös nyt tehtyjen melukartoitusten tuloksia ennen kaikkea viereisellä luonnonsuojelualueella.”
Lisäksi vaadimme, että melumallinnusta laskettaessa käytetään Moottoriliiton ohjeistuksen mukaisesti tieliikennekäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen laskennallista suurinta sallittua äänitehotasoa LWA 128 db. Näin on tehty esimerkiksi Rambollin Nurmijärven Rajamäen endurorataa varten tekemässä meluselvityksessä (http://nurmijarvi02.oncloudos.com/kokous/20174640-4-4.PDF). Käytännössä harjoitteluradalla käytetään myös kilpailukäyttöisiä moottoripyöriä. Alan harrastajan mukaan on yleistä, että myös meluisampia moottoripyöriä käytetään. Nyt lupahakemukseen liitetyssä melumallinnuksessa on käytetty yksittäisen enduropyörän tuottaman melupäästön arvona vain LWA 96 dB (lupahakemuksen ympäristömeluselvityksen Taulukko 3).
4. KOHTUUTON HAITTA KYLÄYMPÄRISTÖLLE JA ASUKKAILLE
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys on tehnyt pitkään yhteistyötä myös Hyvinkään kylien kanssa. Olemme järjestäneet mm. lepakkoretkiä Kaukasten kauniin jokikanjonin maisemissa ja Hiljan päivän retkiä nauttien alueen hiljaisuudesta yhdessä retkeläisten kanssa. Hiljan päivän retkien tarkoitus on ollut nostaa hiljaisten alueiden luontoarvon merkitystä esille.
Kaukasten alue on luokiteltu jo vuonna 2003 Hyvinkään meluntorjuntaohjelmassa yhdeksi Hyvinkään seitsemästä “varsinaisesta hiljaisesta alueesta” (https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/asuminen-ja-ymparisto/julkaisuja-ja-raportteja/liitteet/meluntorjuntaohjelma_2003.pdf)). Kylällä asuville ja sinne muuttaville hiljaisuus on tärkeä arvo, jota on syytä vaalia. Suunnitellun moottoriradan haitta äänimaisemaan on merkittävä. Tällaisen toiminnan vaikutusalue on useita kilometrejä. Hakemuksessa on mainittu vaikutusalueen olevan 2 km. Ikävä kyllä se on vielä huomattavasti laajempi. Kyseisen alueen moottoriratojen kulkeminen osittain korkean mäen päällä lisää entisestää melun kantavuutta.
Myllykylän ja Kaukasten alueen 1700-luvulta lähtien rakentunut maaseutumiljöö ja 1800-luvun lopulta rakentunut historiallinen teollisuusmiljöö sekä Keravanjoen ainutlaatuinen luonnonmaisema muuttuisivat äänimaisemaltaan merkittävästi suunnitellun kovaäänisen harrastustoiminnan vuoksi. Hankkeen toteutuminen haittaisi alueen tulevaisuuden elinkeinojen kehittymistä. Alue tarjoaa luonnon ja kulttuurin puolesta erinomaiset mahdollisuudet monenlaiselle hyvinvointiyrittäjyydelle.
Hyvinkään kaupunki nostaa strategiassaan kylien merkitystä monimuotoisen asumisen mahdollistajana. Kylät ovat merkittäviä myös kaupunkilaisten näkökulmasta. Lähiseutumatkailu, kylien tarjoamat kulttuuri- ja luontopalvelut tuovat elämyksiä ja lisäävät hyvinvointia. Säännöllinen moottoriurheilutoiminta rajoittaisi Kaukasten kylän mahdollisuuksia kehittää kulttuuri-, luonto- ja yritystoimintaa.
Melua aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu kohtuutonta haittaa erityisesti lähellä ympäristössä asuville ihmisille. Erityisesti Myllykylässä sijaitsevien kiinteistöjen asukkaat joutuvat alistumaan melulle, mistä on myös terveydellistä haittaa. Maaseutumaisessa äänimaailmassa moottoriurheilusta syntyvä melu koetaan erityisen häiritsevänä. Myös omaisuuden arvo moottoriradan vieressä on vaarassa alentua. Edellä mainitussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta todetaan melun aiheuttavan terveyshaittaa ja omaisuuden arvon alenemista sekä todetaan tämän tyyppisen melun mittaamisen vaikeus.
Lain eräistä naapuruussuhteista 17 §:n 1 momentissa säädetään, että kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle kiinteistöä tai huoneisto hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisesta melusta
5. KOHTUUTON HAITTA HILJAISILLE ALUEILLE
Hiljaisuus on luontoarvo, jolle annetaan yhä enemmän arvoa.
Meluntorjunnan valtakunnallisissa linjauksissa ja toimintaohjelmassa (Suomen ympäristö 696, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40452/SY_696.pdf) todetaan, että laajat hiljaiset alueet tulisi säilyttää ja merkitä karttoihin hiljaisina luonnonarvoina. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelun yhteydessä hiljaiset alueet kartoitetaan ja arvioidaan hiljaisten alueiden tarvetta, sekä suunnitellaan toimenpiteet, joilla riittävä määrä hiljaisia alueita säilytetään.
Hyvinkää on ollut tässä edelläkävijä. Kuten edellä jo on mainittu, suunniteltu moottorirata sijaitsee Hyvinkään meluntorjuntaohjelmassa hiljaiseksi alueeksi luokitellun Kaukasten alueen vieressä. Siksi Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyskin on tehnyt Hiljan päivän retkiään juuri Kaukasissa. Suunniteltu ratahanke hävittäisi tämän hiljaiseksi luokitellun alueen.
Valtakunnallisissa linjauksissa tuodaan esiin myös, että uusissa hankkeissa luonnonsuojelualueiden meluntorjunta otettaisiin erityisesti huomioon.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/41509/YMra_7_2007_Vnp_meluntorjunnasta.pdf?sequence=2) tavoitteena on myös säilyttää hiljaisia alueita. Sen mukaan alueidenkäyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita.
On tärkeää, että hiljaisuus luontoarvona tunnistetaan eikä viranomaisten pitäisi antaa lupaa toiminnalle, joka tällaista arvoa näin selvästi rikkoo.
6. YLEINEN ETU
Edellä kuvatut yleiseen etuun kohdistuvat haitat ovat kokonaisuutena arvioituna niin merkittäviä, ettei moottoriliikennelain 30 §:n mukaisia edellytyksiä luvan myöntämiseksi ole. Toiminnan rajaamisella ei ole mahdollista vähentää yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa kohtuulliselle tasolle vaan lupa on evättävä.
Kylän yhteiseen muistutukseen on tullut toistaiseksi 73 allekirjoittajaa, jotka edustavat 55 kiinteistöä. Lisäksi ihmiset tekevät omia muistutuksiaan. Tämä kertoo osaltaan, että hanke on ristiriidassa yleisen edun kanssa.
Yhteystiedot:
- Matti Nummelin, puheenjohtaja, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys, matti.nummelin(a)gmail.com
- Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, uusimaa(a)sll.fi
Hyvinkäällä ja Helsingissä 9.3.2023,
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys
Matti Nummelin
puheenjohtaja
Tero Malinen
rahastonhoitaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija