Vetoomus Helsingin Kumpulanmäen vaahterametsikön säästämiseksi
Vetosimme 3.10.2022 yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin yhdistyksen (Helsy) sekä Luonto-Liiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan Kumpulanmäen vaahterametsikön rakentamissuunnitelmista luopumiseksi:
Arvoisat Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sekä Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja ovat tiiviisti seuranneet Kumpulanmäen kaavoitusta. Olemme huolissamme alueen rakennussuunnitelmista, jotka toteutuessaan tuhoaisivat valtakunnallisesti merkittävän vaahterametsän. Asia on lautakunnan käsiteltävänä huomenna tiistaina 4.10. asiakohtana 10.
Kumpulanmäen vaahterametsiköt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja edustava – yksi suurimmista tunnetuista vaahterametistä koko maassa. Lakiristiriitojen ohella huomattavan osan ottaminen siitä rakentamiskäyttöön olisi myös hyvän kaavoitustavan vastaista.
Vetoamme Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan, että valtakunnallisesti arvokkaan vaahterametsikön rakentamissuunnitelmista luovutaan.
LUONNONSUOJELULAKI
Suojellut luontotyypit
Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu:
1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt;
….
Luonnonsuojeluasetus
Suojellut luontotyypit
Luontotyypin ominaispiirteitä ovat tietynlainen kallio- ja maaperä sekä niiden vesi- ja ravinnetalous ja näihin olosuhteisiin luontaisesti sopeutuneet eliölajit ja eliöyhdyskunnat.
Luonnonsuojelulain 29 §:ssä mainituilla luontotyypeillä tarkoitetaan seuraavia alueita:
- Luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvia metsikköjä, joissa jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava. Runkomaiseksi puuksi katsotaan puu, jonka läpimitta on 1,3 metrin korkeudella yli seitsemän senttimetriä. Runkomaisen tammen läpimitta on kuitenkin sanotulla korkeudella vähintään 20 senttimetriä.
…
KAAVASELOSTUS
”Asemakaava-alue sijoittuu Kumpulanmäen kaakon suuntaiseen, jyrkkään rinteeseen ja lakialueelle. Maaston korkeusasemat alueella vaihtelevat noin viidestä metristä 27 metriin meren pinnan yläpuolella. Mäen laella on laajalti kalliopaljastumia. Rinteessä kasvaa rehevä vaahterametsikkö, joka muodostaa metsäisen reunan Vallilanlaakson puoliavoimelle maisematilalle ja Kustaa Vaasan tielle päin. Rinteen maaperä koostuu moreenista ja kerroksesta silttiä ja hiekkaa.
Kumpulanmäen etelärinteen metsäalue sijoittuu Nylanderinpuistoon ja on osa metsä- ja puustoisen verkoston Pasilasta Vanhankaupunginlahdelle kulkevaa alueellista yhteyttä. Nylanderinpuiston vaahterikko jatkuu Kustaa Vaasan tien varren rakentamattomalle korttelialueelle. Kaava-alueen länsipuolella kasvaa toinen vaahterametsikkö. Sekä Nylanderinpuiston metsä, että kaava-alueen länsipuolinen metsä on sijoitettu hoitoluokkaan C5, arvometsä, perusteena alueella kasvavat jalot lehtipuut. Alueella vuonna 2018 tehdyssä uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa todettiin, ettei Nylanderinpuistoon ja korttelialueelle sijoittuva metsikkö edusta uhanalaista vaahteralehdon luontotyyppiä (574-575/2018). Sen puusto on harvennettua ja kasvillisuus kulttuurivaikutteista. Pääosin kaava-alueen ulkopuolelle jäävä, läntinen vaahterametsikkö on todettu samassa inventoinnissa uhanalaiseksi luontotyypiksi (573/2018).”
Yllä kaavaselostuksen otteessa tummennettu osa pitää paikkansa vain kaavaehdotuksen mukaisella korttelialueella (siltä osin kun korttelialue sijoittuu valtaosin metsään) metsän nykytilan osalta vain sen pohjoisosassa. Eteläosat ovat olleet pitkään harventamatta ja luonnontilaistuneet voimakkaasti. Koko korttelialue (myös pohjoisosa) on jalopuustonsa osalta riittävästi luonnontilaiseen verrattavaa, joten kyseessä on kokonaisuudessaan LSL 29 §:n mukainen jalopuumetsä.
Maapohjaltaan korttelialue on lehtoa, ja vaikka sen kasvillisuudessa onkin kulttuurivaikutusta, sillä esiintyy myös luontaista lehtoaluetta. Sinänsä tällä ei ole merkitystä sen kannalta onko kyseessä LSL 29 §:n mukainen jalopuumetsä, koska edellä mainitut jalopuumetsät voivat olla toki lehtoja, mutta niiden ei edellytetä olevan sitä vaan muunlaisellakin kasvupaikalla esiintyvät jalopuumetsät kelpaavat yhtä hyvin. Vaahteravaltaiset metsät ovat ylipäätään Suomessa hyvin harvinaisia, minkä vuoksi niiden tuhoaminen esim. kaavoituksen kautta on suoraan ristiriidassa myös LSL 6.3 §:n (kunnan velvollisuus edistää luonnonsuojelua alueellaan) kanssa. Vaikka LSL 29 §:n mukainen muuttamiskielto astuu voimaan vasta kun toimivaltainen viranomainen (ELY-keskus) tekee kohteesta virallisen rajauspäätöksen (LSL 30 §), lain tarkoitus on kuitenkin että sen 29 §:n kriteerit täyttävät kohteet suojellaan, ja viranomaisen virkavelvollisuuksiin kuuluu rajauspäätökset tehdä.
Kumpulanmäen vaahterametsiköt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja edustava – yksi suurimmista tunnetuista vaahterametistä koko maassa. Lakiristiriitojen ohella huomattavan osan ottaminen siitä rakentamiskäyttöön olisi myös hyvän kaavoitustavan vastaista.
Rakennussuunnitelmat ovat luonnon kannalta niin vahingollisia, että Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on valinnut rakennettavaksi suunnitellun Kumpulanmäen vaahterametsän pian Helsingissä käynnistyvän luontokato-kampanjan esimerkkikohteeksi.
Helsingissä 3.10.2022
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Antti Halkka, puheenjohtaja
Emilia Pippola, järjestösihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Lauri Kajander, erityisasiantuntija
Luonto-Liiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja
Aino Juvonen, kampanjakoordinaattori
—
Lisätietoja: Jyri Mikkola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, jyri.mikkola(ät)sll.fi, puh. 0400 372433