Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Muistutus Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitoksen ympäristölupa- ja toiminnan aloit­ta­mis­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta

Vantaan Energia suunnittelee Långmossabergeniin nykyisen jätevoimalan viereen vaarallisen jätteen polttolaitosta. (Hankkeen sijainti merkitty keltaisella. Ilmakuva (c) Maanmittauslaitos)

MUISTUTUS 24.5.2021

Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

VIITE: ESAVI/2490/2021
Asiakirjat verkossa

ASIA: Muistutus Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitoksen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää 24.5.2021 asti saamastaan lisäajasta muistutuksen antamiseen Vantaan Energian Vantaan Långmossebergeniin suunnitteleman vaarallisen jätteen polttolaitoksen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta (ympäristöylitarkastaja Kari Kirjavainen, sähköposti 26.4.2021). Useat YVA-selostuksessa avoimiksi jääneet laitoksen toiminnan kannalta kriittiset kysymykset ovat jääneet ilman vastauksia myös ympäristölupahakemuksessa. Esitämme tässä muistutuksessa näistä tärkeimmiksi katsomiamme.

Keskeiset ongelmat

Laitoksen toimintaa ja päästöjä ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella.

Keskeinen ongelma on poltettavan jätteen laatu ja määrä ja niistä seuraavat päästöt

Jätteen laadusta riippuu, mikä on päästökaasun koostumus. Aikaisemmilla laitoksilla elohopeapäästöä sanotaan kontrolloitavan aktiivihiilen määrällä ja välillä poltettavan korkeamman elohopeapitoisuuden jätettä. Vastaavasti kaasuuntuvien metallien ja haitta-aineiden pitoisuudet jätteessä ja sekä ilma- että vesipäästöissä täytyy erityisesti selvittää. Elohopean lisäksi on selvitettävä esimerkiksi halogeenit: kloori, bromi, fluori ja jodi; ja metalleista: kadmium, arseeni, seleeni ja sinkki; sekä rubidium, cesium, natrium ja kalium, fosfori ja rikki. Nämä näkyvät ilmeisimmin Riihimäen ongelmajätelaitoksen pohjavesi- ja sammalpallotarkkailuissa (erityisesti lyijy?). Tämän lisäksi esimerkiksi polonium kaasuuntuu vaikka kiehumispiste on korkeampi. Halogeeneista syntyvät vetyhalogeenihapot on selvitettävä samoin kuin orgaaniset yhdisteet. Fortumin tuhkanpuhdistusprosessissa on saatu korkea tulos AOX-yhdisteistä. Tähän ryhmään kuuluvat myös dioksiinit ja furaanit, mutta kyseessä on paljon laajempi mahdollinen haitta-aineiden joukko. Vastaavasti tulee selvittää alkuaineiden oksidien ja muiden yhdisteiden pitoisuudet päästöissä ja laskeumassa olemassa olevilla laitoksilla ja vertailulaitoksilla. Esimerkiksi kupari ja elohopea ovat ilmeisimmin laskeumassa tärkeitä aineita.

Polttoprosessissa ilmaan, vesiin ja jätteisiin tulevat päästöt tulee selvittää tarkoin, alkaen jätteiden alkuaine- ja muusta kemiallisesta koostumuksesta.

Yhteisvaikutukset

Ilmapäästöjen yhteisvaikutuksia, ml. kaasut, kemikaalit ja hiukkaset, tulee tarkastella yhdessä kaikkien VE:n alueen laitosten kanssa (kaksi suurempaa jätteenpolttolaitosta) sekä naapurilaitosten Ruduksen ja Remeon ja liikenteen kanssa.

Päästöjen terveysvaikutukset puuttuvat

Laitos olisi hyvin tiheästi asutulla alueella. Yksistään typenoksidien päästöistä seuraa IHKU-mallilla VE:n kompleksin päästöillä todennäköisesti merkittävät terveysvaikutukset, joita VE ja konsultit systemaattisesti kieltäytyvät selvittämästä.

Onnettomuuksien ja käyttöhäiriöiden vaikutukset sekä riskit on selvitettävä tarkemmin.

Tarvittavien selvitysten luotettavuus

Arviot tulee esittää tieteellisten käytäntöjen mukaan sekä perustella teknisten ja tieteellisten viitejulkaisujen avulla. Nyt esitetyt arvioinnit ovat suurelta osin yleisluontoisia julistuksia ja niiden perusteet jäävät usein hämäriksi.

Polttolaitoksen tarpeellisuus

Sivulla 26 esitetään, että ulkomaille vietäisiin vaarallista jätettä enemmän kuin voimalan kapasiteetin verran. Tästä luokittelusta tarvitaan tarkemmat tiedot. Alan asiantuntijoilla on käsityksiä merkittävästi pienemmistä määristä oikeasti polttokelpoista jätettä. Saamamme tiedon mukaan Riihimäellä toinen rumpu-uunia vastaava yksikkö on ilman käyttöä. 

Jäteaineiden karakterisointi

Jää epäselväksi, mitä kemiallisia aineita laitoksessa käsitellään ja mitä olisivat alkuperältään liuotinkemikaalit, muut kemikaalit, lietteet, sakat, pastat jne., joita laitoksessa poltettaisiin.

Mikä on fluffien/autonpurkufraktioiden haitta-aineiden kattava kemiallinen koostumus (vrt. Kuusakosken Vantaan ympäristöluvassa on VTT:n selvitys kahdesta fluffista)? Nämä sisältävät paljon haitta-aineita. Esimerkiksi bromattujen palontorjuntakemikaalien ja raskasmetallien vaikutukset on selvitettävä.

Jätteiden koostumus ja alkuperä vaikuttavat polttoprosessin tuotteisiin, joten luotettavaa arviointia on mahdotonta tehdä tuntematta niitä.

Puhdistettavan ilman laatu ja ilmanpuhdistuksen teho

Eri jätejakeista tulevat haitta-ainekomponentit ja niiden käyttäytyminen polttoprosesseissa tulee yksilöidä alkuaineina ja yhdisteinä. On määritettävä polton kaasupäästöjen puhdistuksen puhdistustehot eri aineille sekä ainetaseet. On selvitettävä minkälaisia päästökomponentteja syntyy ja miten ne päätyvät ilmaan, puhdistusvesiin ja kiinteisiin jätteisiin (ml. tuhkiin).

Vesiin päästettävät aineet tulee selvittää:

1) pölynä ja sateen mukana tulevana laskeumana

2) ns. hulevesien pitoisuuksina, tähän mukaan nykyisen/alueelle jäävän laitoksen vaikutukset

3) viemäröitävien vesien pitoisuuksina.

Ainetaseet tulee selvittää, erityisesti kromin ja kromi-VI:n, kuparin, ja arseenin sekä muiden eri jätejakeiden vaarallisten kemikaalien, niin että arviot sisältävät myös puhdistustekniikoiden jälkeisen tilanteen. Esiintyykö poltettavassa materiaalissa halogeeniyhdisteitä, kuten kloorifenoleja? Jos kyllä, mitkä ovat seuraavien aineiden päästöt ilmaan, vesiin ja kiinteisiin aineisiin: palamattomat halogeeniyhdisteet, palamistuotteet kuten AOX, dioksiinit ja furaanit sekä klooriyhdisteet. Kreosootin ja sen kaltaisten yhdisteiden päästöt on selvitettävä vastaavasti, ml. PAH-yhdisteiden päästöt.

Tässä tulee myös huomioida jätematriiseissa, kuten puussa luonnollisesti esiintyvät alkuaineet, erityisesti ympäristössä vaaralliset metallit, puolimetallit, suolaionit sekä orgaaniset aineet ja niiden biologinen vaikutus.

Onnettomuustilanteet ja käyttöhäiriöt

Mikä on laitoksen Seveso -direktiivin edellyttämä konsultaatiovyöhyke kaavoituksessa? Miten pahimman tilanteen dominoefektit on arvioitu nykyisten laitosten välillä sekä ympäröivien toimijoiden ja liikenteen suhteen?

Vaarallisen jätteen kuljetuksen riskiarviot vaarallisimpien haihtuvien jäteaineiden osalta sekä kuljetusreiteillä lähinnä asutusta tapahtuvien onnettomuuksien riskit puuttuvat.

Laitosten Tukesin kemikaali- ja turvallisuusselvitykset sekä suunnitelmat ja ohjeet suuronnettomuuksiin varautumiseksi olisi tullut laittaa YVAn liitteiksi.

Onko kemikaalien haihtuvuutta ja/tai leimahdus pisteitä rajattu huomioiden haihtuvat kemialliset orgaaniset aineet ympäristöriskeinä sekä terveysriskeinä laitoksella ja ulkopuolella?

Onnettomuustilanteiden mallinnukset puuttuvat esimerkiksi savukaasujen leviämisen osalta. Puuttuu myös tiedot kemikaalien ja palovesien/-liuosten keräilykapasiteetin määrästä suhteessa alueella oleviin kemikaalien ja palontorjunnan tarpeeseen.

Yksi ilmeinen selvitettävä kohde on onnettomuuspäästö ammoniakkivedestä. Tätä on mallinnettu Kotka-Hamina akkumateriaalitehtaan YVA-prosessissa.

Lupa-asiakirjoissa  tulee esittää pahimpien onnettomuuksien kuten tulipalojen ja räjähdysten riskit sekä erilaisten käyttöhäiriöiden esiintyminen ja riskit sekä näiden haittavaikutusten torjunta. Näistä tulee esittää terveys, luonto- ja ympäristöhaitat kattavasti.

Poltto- ja puhdistusprosessin päästö savukaasuun

Mikä on polttoprosessin ja puhdistusprosessin teho orgaanisten aineiden suhteen?

Voiko mitään orgaanisia yhdisteitä päästä prosessista läpi ja jos niin mitä ja missä määrin?

Mitä epäorgaanisia yhdisteitä ja alkuaineita pääsee prosessista läpi ja missä määrin?

Mikä on savukaasun kattava alkuainekoostumus normaalioloissa sekä häiriö- ja poikkeusoloissa (esim. Terrafamen ympäristöluvan vesien laajan alkuaineanalyysikoostumuksen mukaan)?

Missä poikkeusoloissa prosessista pääsee em. aineita läpi ilmaan ja missä määrin?

Mitkä ovat päästökaasujen yksittäisten raskasmetallien – erityisesti elohopea, kadmium, tallium, lyijy, beryllium, arseeni, nikkeli, bromiyhdisteiden (ml. HBr yksilöitynä, fluffin yms. autonpurkujätteen palontorjuntakemikaaleista) ja orgaanisten päästöyhdisteiden pitoisuudet, ml. PAH ja AOX?

Mikä on prosessijäteveden koostumus poikkeus-, häiriö- tai onnettomuustilanteissa?

Terveysvaikutukset ja IHKU-malli vaikutuskustannuksista

Yhtiö lupasi selvittää tätä, mutta tuloksia ei löytynyt. Mitkä ovat typpipäästöjen ja muiden kemiallisten päästöjen terveysvaikutukset rahassa mitattuina ns. IHKU-mallilla?

Tämä on esitetty esimerkiksi Kaicellin ja Kemin MetsäFibren ympäristölupaprosessissa, jossa ELY-keskus vaati sitä. Tuloksena oli miljoonien eurojen terveysvaikutukset, vaikka pitoisuudet olisivat keskimäärin paljonkin alle terveysperusteisten normien.

Terveysvaikutukset tulee selvittää kaikkien kemikaalien ja hiukkasluokkien suhteen sekä kemiallisten päästöjen ja niistä tulevien hiukkasten suhteen. Vaikutukset myös hengitystie- ja verenkiertosairauksista kärsiville sekä muille ilmanlaadulle herkille kuten migreenipotilaille tulee esittää.

Ainakin happamien päästöjen osalta tulee esittää myös korkeimmat mahdolliset tuntipitoisuudet, koska näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi astmaatikoille, vaikka vuosi- ja kuukausikeskiarvot olisivat alhaiset.

Laitoksen päästöt voivat käsittää yllättäviä haitta-aineita esitetyllä polttojätelistauksella ja aiheuttaa yllättäviä terveysvaikutuksia.

Laskeuma

Mikä on ilmapäästömallinnuksesta seuraava laskeuma eri haitta-aineille laitoksen ympäristössä? Mallinnettu ilmapitoisuus riippuu piipun korkeudesta ja virtauksen määrästä. Laskeuma aiheutuu esimerkiksi sateesta päästövirtauksen läpi. Sateen mukana laskeutuvat aineet eivät ole päästömallinnuksessa ja se on siten puutteellinen.

Laskeuma tulee selvittää myös sateen mukana laitoksen lähialueille tulevan laskeuman osalta ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, luontoon, ja erityisiin kohteisiin kuten kotitarveviljelyyn, maanviljelyyn ja alueen pienvesiin. Tässä täytyy selvittää kaikki mahdolliset ja erityisesti myrkyllisimmät haitta-aineet vaikutuksineen, kuten elohopea, kupari, arseeni, beryllium, gallium, tallium, kromi-VI, dioksiinit ja furaanit, AOX ja PAH-aineet. Myös johdantokappaleessa esitetyt ja laajennetussa tarkkailussa hule- ja pohjavesistä löydettävät aineet on huomioitava.

Happaman laskeuman aiheuttama neulasten vaurioituminen ja puiden harsuuntuminen on selvitettävä. Tähän vaikuttavat keskiarvojen lisäksi myös happamien päästöjen korkeimmat tuntipitoisuudet, jotka on siksi selvitettävä.

Yhtiön tarkkailussa on havaittu 2019 kohonneita elohopean pitoisuuksia pohjavesissä laitoksen alueella. Tämä tarkoittaa, että laskeuma erilaisten haitta-aineiden osalta voi olla merkittävä, vaikka ilman keskipitoisuuksia väitetään pieniksi.

Laskeuman tarkkailua tarvitaan kattavasti lähialueille ainakin sammalpallo- ja ämpärimenetelmillä. 

Vesistövaikutukset erityisesti Natura-alueisiin

Keskeinen vaikutus on huomioitava kattavasti, ml. vanhat pilaantuneet pohjavedet ja laskeuman vaikutus, kaikilta alueella sijaitsevilta laitoksilta ja ympäristöstä.

Vesipäästöjen vaikutukset ilmeisesti kahteen Natura-alueeseen purojen alajuoksuilla on selvitettävä. Harvassa ja heikkolaatuisessa tarkkailussa on jo löytynyt ympäristölaatunormien ylityksiä. Tarvitaan kattavat tarkkailutulokset kaikista hule- ja laskeumavesien päästöaineista. EU:n Natura-säännöt edellyttävät tieteellistä varmuutta, ettei suojeluarvoja heikennetä. YVA:ssa ei esitetä mitään tieteellisesti pätevää selvitystä, vain etäisyyteen perustuva arvaus, ettei haittaa olisi. Ympäristölupahakemuksessa esitetään vuosikeskiarvonormin tarkkailuun liian harva ja muutenkin huonolaatuinen tarkkailu, josta puuttuu tuloksia ja jossa välillä käytetään laatunormiaineille laittoman korkeita määritysrajoja. Tarkkailusta voidaan päätellä. että esimerkiksi sinkin pitoisuus voi välillä olla hyvinkin korkea, jopa 160 mikrog/l. 

Yhteisvaikutukset melu- ja pölypäästöön

Huomioitava Vantaan Energian laitosten lisäksi Remeo, Rudus ja muut alueen toimijat ja kaikki liikenne. Melussa on selvitettävä myös maksimi- ja sisämelu STM:n asetuksen mukaan.

Vaihtoehdot

Miten on selvitetty mahdollisuudet toteuttaa jätehierakian vaatimuksia jätteensynnynehkäisystä ja jätteen haitallisuuden minimoimisesta ja mitä toimia selvitysten perusteella on tehty tai suunniteltu tehtäviksi?

Kuinka perusteellisesti ja millaisin tuloksin on selvitetty vastaavien suomalaisten laitosten käyttöaste tulevaisuudessa, eli onko tälle laitokselle ehkäisytoimenpiteiden jälkeen tosiasiallista tarvetta? Vai perustuuko oletus hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ulkomailta tuotavaan vaaralliseen jätteeseen?

Mitkä ovat vaihtoehdot laitoksen sijoittamiseksi kauemmas luonnonsuojelu ja -asutusalueista? Tarkastelun on oltava Vantaata laajempi.

Vesien käsittely

Vesien käsittely, raakavedet, puhdistustoimenpiteet ja niiden teho sekä puhdistettujen vesien laatu on selvitettävä.

Veden puhdistuksessa syntyvät jätteet on selvitettävä. 

Hulevesien ja muiden vesien laatu on selvitettävä kattavasti suhteessa laskeuman komponentteihin.

Viemäröitävien vesien kokonaiskoostumus on selvitettävä. Vesilaitoksen ympäristöluvan mukaiset aineet ja muut vesissä esiintyvät luvanvaraiset aineet pitoisuuksineen on selvitettävä. Luvittamattomat aineet on selvitettävä suhteessa ympäristölaatunormeihin ja raja-arvoihin sekä puhdistamon vedessä että lietteissä sekä suhteessa puhdistamon prosessien mahdolliseen häiriintymiseen.

Liikenne

Mitkä ovat hankkeen liikenteen mahdollisten onnettomuuksien terveys- ja ympäristöriskit? 

Liikenteen kokonaisvaikutukset yhdessä muiden alueen laajenevien teollisuushankkeiden kanssa ovat selvittämättä.

Luonnonsuojelu

Vaikutukset ekologisen yhteyden häiritsemiseen kaikkien laitosten osalta on selvitettävä. YVA:ssa sanotaan, että yhteyksiä ei haitata, koska uusi laitos on vanhojen alueella. Laitoksen itäpuolella on tärkeä ekologinen yhteys, johon melu, pöly ja laskeuma ulottuvat myös yhteisvaikutuksena erityisesti Remeon kanssa.

Laitoksen laskeuman, pölyn sekä pinta- ja pohjavesiin tulevien päästöjen vaikutukset lahokaviosammaleeseen on selvitettävä. Näitä on laitoksen välittömässä läheisyydessä.

Hakemuksen kuvan 8 perusteella lahokaviosammaleen ydinalueet ovat juuri laitoksen vieressä päätuulensuunnassa. Hakemuksessa ei ole esitetty perustetta, miksei esim. sateen mukana alas tuleva laskeuma voisi haitata näitä tärkeitä esiintymiä.

Pinta- ja pohjavedet, maaperä – tarvitaan perustilaselvitys

Mikä on alueen pinta- ja pohjavesien täsmällinen tila ja mitä Vantaan Energia tekee pohjaveden pilaantumisen korjaamiseksi? Alueella on erittäin huonoja pohjavesiä.

Tila on ilmoitettava suhteessa EU:n ja ulkomaisiin laatunormeihin.

Mikä on laskeuman pitkäaikainen vaikutus pintavesiin suurimman laskeuman alueilla? Edellisessä on huomioitava kaikki haitta-aineet, ml. ravinteet, raskasmetallit, arseeni jne.

Mitkä ovat ns. hulevesien pitoisuudet huomioiden ilmalaskeuma polttolaitokselta?

EU-säännöt edellyttävät perustilaselvitystä. Siinä on huomioitava kattavasti myös polttoprosesseista vapautuvien aineiden laskeumat vaikutuksineen, esimerkiksi laitosalueen pohjavedessä havaittava elohopea, sekä myöskin nykyisten laitosten päästöjen laskeuman aiheuttamat saastumisilmiöt.

Alueen hydrologiset selvitykset ja esimerkiksi kalliopohjaveden virtauksien selvitykset eivät ole riittävät. Laitoksen laskeumat pinta-ja pohjavesivaikutuksineen ovat ilmeinen selvitettävä ja tarkkailtava riski Fazerilan pohjavesialueella sekä lähiseudun luontoarvojen alueilla.

Lentotuhkan ja pohjatuhkan sekä muiden prosessissa syntyvien jätteiden laatu

Tuhkien ja jätteiden epäorgaaniset ja orgaaniset koostumustiedot normaalioloissa sekä poikkeus-, häiriö- tai onnettomuustilanteissa olisi tullut selvittää. On ilmeistä, että laatu riippuu voimakkaasti poltettavan jätteen laadusta ja selvitystä ei ole. Tuhkan hyvänlaatuisuus tai rinnastettavuus nykyisiin on arvausta? Laitoksessa poltettaisiin kloori-, fluori, ja bromiyhdisteitä, joista tulee dioksiineja ja furaaneja, sekä muita haitallisia orgaanisia yhdisteitä sekä vetyhalogenideja, joiden vaikutusselvitykset ovat hyvin ohuita. Aktiivihiilijätteen käsittely on myös selvittämättä. Sitä kerrotaan käytettävän elohopean sekä dioksiinien ja furaanien poistossa. Jos jäte poltettaisiin laitoksella, seuraisi korkeita elohopean ja raskasmetallien päästöjä, joita ilmeisesti koetettaisiin torjua lisäämällä aktiviihiiltä.

YVA-tilaisuudessa on kerrottu, että yhtiö polttaa erityisen elohopeapitoisia jätteitä lisäten aktiviihiiltä. Puhdistamolle menevissä vesissä on korkeahkoja elohopeapitoisuuksia, joiden käsittelylle vedenpuhdistamolla ei ole lupaa. Yhtiön tulee selvittää elohopeapitoisten jätteiden poltto ja sen vaikutukset vesiin, ilmaan ja jätteisiin.

Jätekoodit

Jätekoodeja ei käsitelty YVA:ssa ja poltettavien aineiden lista oli suhteellisen lyhyt. Ympäristölupaan esitetty lista on erittäin paljon pidempi ja suurimmalla osalla hakemuksessa esitettyjä polttoprosesseja ei siten ole YVA:a. Kyseisten jätteiden soveltuvuus polttoprosesseihin on kyseenalaista ja saattaisi aiheuttaa yllättävien metallien ja muiden haitta-aineiden päästöjä ilmaan ja jätevesiin. Päästöt voivat myös ylittää esimerkiksi rikkinä tai happoina kaasunpuhdistuksen kapasiteetin ja siten aiheuttaa kontrolloimattomia päästöjä.

On olettavaa, että poltto useille esitetyille jätejakeille tarkoittaisi vain jätteen laimentamista voimalaitoksen jätevesiin ja tuhkaan sekä toisaalta ilmaan ilman todellista hyötyä jätteenkäsittelyssä. Kustakin jätejakeesta tulee esittää selvitys jätejakeen polttokelpoisuudesta.

Jätekoodien lisäksi tarvitaan myös fraktioiden alkuperä ja prosessit ja mahdollisimman kattava epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden karakterisointi.

Kuluttajalajitellut jätteet

Miten huomioidaan kuluttajalajittelussa tulevat virheet? Mitkä ovat pahimmat mahdolliset virheet. Voiko vaarallisissa jätteissä olla esimerkiksi väärille teille joutuneita räjähteitä? Jos kyllä, niin miten niihin on varauduttu?

Tarkkailu

Tarkkailu on suoritettava lain mukaisella tarkkuudella sekä menetelmillä ja viikoittain tai ainakin kuukausittain EU:n laatunormiaineille sekä muille merkittäville haitta-aineille. Haitta-aineet tulee selvittää kattavilla mittauksilla käyttäen PSAVI:n Terrafamen ympäristölupaan määräämää laajaa alkuainelistaa.

Kemikaalit

Kaikki prosessissa käytettävät kemikaalit ja niiden mahdollinen pääsy jätteisiin tai vesiin on selvitettävä. Tämä käsittää myös kaikki lauhdevesikiertojen putkistojen suoja-/peittaus-/hapettumisenestokemikaalit. 

Vesien raja-arvot

Taulukon 12 alla esitetään, että kyseessä olisi vesiin johdettavan jäteveden raja-arvot. Ne ovat väärät huomioiden EU:n ympäristölaatunormit ja ojien alapuolella sijaitsevat Natura-alueet. Vesilaitoksella tulee olla ympäristöluvat johdettavien haitta-aineiden käsittelyyn. Metallien ja haitta-aineiden laimentaminen lietteeseen ja vesilaitoksen purkuveteen ei ole laillinen menettely.

Konsultin osaaminen

Listasta ei käy ilmi konsulttien osaamista vaarallisista jätteistä, niiden poltosta tai niistä syntyvistä haitta-aineista. Myös kyseisten aineiden ilma- ja vesistövaikutusten osaamista ei näytä olevan. Koska YVA-prosessin aikana toistuvasti esitettyihin keskeisiin kysymyksiin ei osattu tai haluttu vastata, syntyy huoli konsulttien pätevyydestä tehtäviinsä.

Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen

Yhteysviranomainen on ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota ohjelmavaiheessa esiin tuotuihin ongelmiin. Tätä koskevassa YVA-selostuksen liitteessä huomioiminen on tehty viittauksina kappaleisiin, joissa asioita on kuitattu tai ohitettu hyvin yksioikoisilla väitteillä näyttämättä dataa tai arvioinnin perusteita. Osa väitteistä on ilmeisen virheellisiä ja perusteettomia. Kiinnitämme erityisesti huomioita seuraaviin: vesistövaikutukset, Natura-(vesistö)vaikutukset, kala- ja rapuvaikutukset, viheryhteys, jätevirrat, tuhkat ja kuonat, polttomateriaalin varastointi, kaavoitus suhteessa Seveso-normeihin, terveys- ja onnettomuusriskit, pohjavesi, vaikutukset luontoarvoihin (myös onnettomuudet), meluvaikutukset, päästöt ilmaan ja onnettomuudet (hyvin ylimalkaista, vaikka riskejä taulukossa), riskit ja onnettomuustilanteet (vaikutuksia ei kuvattu, onnettomuuksista ei mallinnuksia, kemikaalikokonaisuutta ja suojavyöhykkeitä kuten konsultaatiovyöhykettä ei kuvattu, koska suunnittelu kesken), liikenne ja onnettomuudet, rakentamisen, louhinnan ja murskauksen vaikutukset (louhinta- ja murskausmäärät ja tekniikka, melu, räjäytystekniikka, joka estää vauriot, kallion laatu esim. asbestien, raskasmetallien, arseenin ja rapautuvien kivilajien suhteen puuttuvat).

YVA-selostusvaiheessa viranomainen näyttää valitettavasti unohtaneen pääosin tärkeät havaintonsa ja hyväksyneen hyvin puolivillaisia tai olemattomia selvityksiä.

Lisätiedot: Jari Natunen, erikoisasiantuntija FT, p. 044 21 00 453, jari.natunen[at]sll.fi

Helsingissä 24.5.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja

[Piirin lausunto hankkeen YVA-selostuksesta 19.3.2021, pdf]