Vapaaehtoiset poistivat kurtturuusua ja keräsivät roskia Raaseporin ja Hangon saaristossa

Vapaaehtoiset poistivat jälleen kurtturuusua ja keräsivät roskia perinteisellä ”ruusuristeilyllä” 3.-4.10.2026 Raaseporin ja Hangon saaristossa.

Työkohteet sijaitsivat Täktomin osakaskunnan saarilla, sekä Tvärminnen eläintieteellisen aseman luonnonsuojelualueella ja Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella. Työkohteet olivat Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa yhdessä valittuja. Tänä vuonna talkoiden pääpaino oli kurtturuusutilanteen kartoittamisessa aiemmin tarkastamattomilta saarilta, sekä tunnettujen ruusuesiintymien torjunnassa. Talkoolaiset tarkastivat yhteensä 20 saarta. Kurtturuusua löydettiin neljältä uudelta saarelta sekä kahdelta ennestään tiedossa olevalta saarelta. Ruusua poistettiin mekaanisin menetelmin kuudelta saarelta noin 27:stä erillisestä kasvustosta lapioiden ja rautakankien avulla. Ruusunmarjat kerättiin poltettaviksi.

Kaksipäiväiseen talkooviikonloppuun osallistui 18 henkilöä Raaseporista, Hyvinkäältä, Helsingistä, Espoosta, Turusta ja Naantalista. Talkoiden aikana merellä työskenneltiin kumpanakin päivänä lähes koko valoisa aika. Kurtturuusujen poiston lisäksi talkoissa kerättiin roskia. Roskia kertyi useita kymmeniä jätesäkillisiä.

Ruusuristeilyn mahdollisti Metsähallitus Rannikon Luontopalvelut, sekä Bergsrådinna Sophie von Julins stiftelse, Helsingin Yliopiston Tvärminnen tutkimusasema ja Raseborgs Natur rf – Raaseporin Luonto ry, joka on sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton että Natur och Miljön rf:n jäsenjärjestö.

Kurtturuusu, Rosa rugosa on haitallinen vieraslaji, joka leviää helposti ja valloittaa elintilaa saariston alkuperäisiltä kasvilajeilta. Kurtturuusua on aiemmin käytetty myös koristeistutuksissa pihoilla ja puistoissa sen ulkonäön ja helppohoitoisuuden vuoksi. Kurtturuusun erottaa muista ruusuista sen erittäin runsaspiikkisen varren sekä kurttuisten lehtien avulla. Myös pyöreä marja on hyvä tuntomerkki. Luonnonvaraisissa saaristomme ruusuissa on malliltaan soikea marja, sileämmät lehdet sekä harvassa olevat suuret piikit varressa. Kurtturuusu selviää ja levittäytyy voimakkaan juuristonsa avulla sekä siementen levitessä meren ja marjoja syövien lintujen mukana.

Kurtturuusu syrjäyttää kotimaisen luontaisen kasvillisuuden kasvupaikoiltaan ja aiheuttaa siten luontokatoa. Kurtturuusun torjunta on tärkeää suorittaa kun kasvustot ovat vielä pieniä, sillä ruusu leviää erittäin nopeasti. Globaalisti vieraslajit ovat yksi suurimmista syistä lajien uhanalaistumiseen ja sukupuuttoihin. Talkoisiin on valittu kohteita luonnonsuojelualueilta sekä niiden ympäristöstä.

Kurtturuusun poisto on pitkäjänteistä työtä, sillä ruusun hävittäminen edellyttää juuriston poistamista tai näännyttämistä vuosia jatkuvalla kitkemisellä. Kurtturuusun poistotalkoita on järjestetty Tammisaaren kansallispuiston ja Tvärminnen suojelualueilla vuodesta 2011. Nykyisin vieraslajien poisto on lakiin kirjattuna maanomistajan vastuulle.